I-tyypin diabeetikkolapsen vkl-isänä kyselisin, että miten olette menetelleet, jos - ja kun - lapsosen aamusokerit ovat vaikka < 2 joskus klo 7, siitä syö hyvin (on ihan "tolpillaan" koko ajan), ja sokrut pian n. 5 ja nousemaan päin. Minusta siitä vielä voisi mennä kyllä > 9 kouluun mennä, kun ei ole esim. liikuntaa heti tai ollenkaan koko koulupäivänä. Ohje on kuulemma jäädä päiväksi kotiin makailemaan. Missä tällainen ohje on, ja mitä olette siitä mieltä?
Sokrut alh. = koulusta pois?
Mitäs tehdään??
4211
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei kannata liioitella sitä tautia, ettei lapsi opi pelkäämään diabetesta. Koulua on hyvä ohjeistaa, jotta tekevät varmuusmittauksen vaikka klo 10 ja ennen ruokaa. Ei matala sokeri vie toimintakykyä koko päiväksi - vaan korkeintaan 30 minuutiksi. Se ei ole sairaus eikä sitä tarvitse pelätä.
En minäkään voi joka aamu jäädä kotiin makoileen, jos sokerit yöllä/aamuyöstä matalilla käyvätkin. Ei minun työnantajani siitä tykkäisi, tai tykkäsi, en saisi siltä päivältä palkkaa. Onhan se kropalle kova juttu käydä matalilla, samoin jos herää aamulla n. 20 sokereilla, yhtä raskasta silloin on lähteä töihin/kouluun. En ole kuulutkaan tuollaisesta ohjeesta, ehkä se on tullut sen jälkeen, kun minä kasvoin aikuiseksi. Mutta mielestäni matalalla käynnin jälkeen pitää tarkkailla sokereita, sillä itselläni kävi ainakin tässä viikko sitten niin huonosti, että päivällä ollut hypo veikin sitten maksasta (kai) sokerivarannot ja kun tulin töistä, niin en meinannut päästä hyposta yli. Ei minulle aina tule pää kipeeksi hyposta, joskus vain, riippuu kai, miten raju hypo on ollut. Tällöin ei todellakaan jaksa keskittyä kouluun/työhön.
Juttelin keväällä kolmikymppisen diabeetikon kanssa, joka oli sairastunut alle kouluikäisenä. Hänellä oli tuollaisia "hypo-poissaoloja" aikanaan ollut ja hän muisteli miten kaverit olivat kyselleet oliko hän sairas vai oliko se vain diabeteksesta johtuvaa. Pointtina keskustelussa siis lasten ymmärrys kaverin diabeteksesta jne. Siihen aikaan oli käytössä kolmipistoshoito eikä sokerimittareita tai liuskoja jaettu niin avokätisesti kuin nykyisin.
Oma monipistoshoitolaiseni ei saisi olla hypon takia pois koulusta. Hypon hoito tutun ohjeen mukaan ja valvottuna kouluun (ei mitään useamman kilometrin metsätaipaleita yksin), opelle tai avustajalle ohjeistus kontrollista ja menoksi. Jos noita aamu/yöhypoja tulee usein on tietenkin syytä tarkistaa insuliiniannoksia yhdessä hoitopaikan kanssa. Muutenkin tarkistaisin tuon ohjeen hoitopaikasta, mikäli se on sieltä peräisin ja pyytäisin perusteluita. Paljon on tietenkin kiinni lapsen iästä, hoitotasapainosta ja koulupäivän aikaisen hoidon järjestelystä; onko avustajaa, kuinka paljon ope osallistuu, miten lapsi itse tunnistaa hypot ja osaako hän toimia niiden kanssa.
En tiedä onko tuo mainitsemasi ohje edelleen voimassa kolmipistoshoidossa, meillä siirryttiin niin vauhdilla monipistoshoitoon, että kolmipistoshoidon kommervenkit alkaa jo unohtua. Oman mukulani kohdalla olisin enemmän huolissani hypoa seuraavasta sokerin noususta, maksa kun tuppaa ylikorjaamaan hypot viiveellä aika korkeiksikin. Joskus on menty parinkympin yli vaikka kuinka on pistetty insuliinit syötyjen hiilarien mukaan hypoa korjatessa.
Toivottavasti olet yhteyksissä lapsen diabeteshoitopaikkaan säännöllisesti, vaikka vkl-isä oletkin. Meillä molemmat yrittää päästä polikäynneille mukaan, kaksi päätä muistaa kysymykset ja vastaukset paremmin kuin yksi.
Siis olen itse aikuinen 1-tyyppiläinen.
Jos minulla aamulla herätessä on sokerit