Minulla on sekarotuinen koira jossa on ainakin suomenpystykorvaa ja karjalan karhukoiraa, luultavasti paljon muitakin rotuja. Todella itseppäinen ja persoonallinen koira. Mutta osaa olla myös todella hellyyttävä ja ihmisrakas. Onko kellään kokemuksiä tästä rotusekoituksesta? Haluaisin tietää oliko muillakin todella kova opettamis prosessi! Siis koira kyllä oppi temput nopeammin kuin olen koskaan ennen koiran nähnyt oppivan, mutta kun on kyse käyttäytymisestä, esim muita koiria kohtaan, meidän höpönassu ei kyllä millään usko kun sitä komennetaan. Vaikka nyt kun hän on jo 3 vuotta olemme saaneet pois todella paljon hänen epävarmuutta. Silti välillä hän yrittää syöksyä joidenkin koirien kimppuun. Hän on joutunut moneen tappeluun. Mutta ei onneksi verta ole vuodatettu. Jos teillä on kokemuksia onko mitään neuvoksi tähän hänen "valikoivaan kuuloon". Kun on niin vaikea saada huomio häneltä jos vaikka hän näkee jonkun koiran josta ei tykkää! Löytyisikö mitään apua?
Kokemuksia tästä sekoituksesta?
meidänKarhukoira
4302
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Karjalankarhukoirat eivät ole yleensä mitään kaikkein ystävällisimpiä ja laumasosiaalisimpia koiria, vaan toimivat ennemminkin yksin ja ovat itsepäisiä ja dominoivia. Ns. hallitsevia luonteeltaan.
Itselläni on ollut suomenpystykorvan ja karhukoiran sekoitus ja parempaa metsästyskoiraa sai toivoa, mutta se oli todellakin myös miehinen mies eikä sietänyt silmilleen hyppiviä ja itsestään liikoja luulevia koiria, vaan rökitti ne 6-0. Toisten dominoivien koirien kanssa sitä ei siis voinut pitää. Alistuvat ja nöyrät sen sijaan meni sen seurassa hyvin.
jos on uros, niin salvaminen hieman rauhoittaa, ja kuonopanta helpottaa taluttamista. Olen hoidellut pariakin rähinäreiskaa, eikä pystykorvan päähän mahdu muu, kuin minä ittä ja muut alta pois. Vain juoksuaikainen narttu toivotetaan tervetulleeksi ja nartun kyseen ollen, seuraa suvaitaan vain niinä tiettyinä päivinä vuodesta!
Isoäidilläni on juuri suomenpystykorvan ja karjalankarhukoiran risteytys, joka on uros. Se on 9-vuotias ja aina ollut niin nöyrä, ihmisrakas ja sosiaalinen kuin mikäännuroskoira vain olla ja voi. Se pitää huolta lapsista ja koiranpennuista, eikä haasta riitaa vaikka sille muut urokset ärhentelisivät. Se on myös erittäin miellyttämisenhaluinen. Sen luonteeseen ei kuuluu hiukkaakaan dominointi. Siitä olisi voinut tulla vaikka sokeiden opaskoira, sillä se ei lähde varsinkaan lasten kanssa ulkoillessaan villieläinten perään, eikä se muutenkaan vedä ulkoiluttajaansa, vaan kulkee ulkoiluttajansa tahtiin.
moi,jo toinen karhukoira sekoitus menossa ja samat kuviot,ihmisten kanssa toimeen tullaan sekä sellaisten koirien jotka eivät eleelläkään uhittele,muuten alkaa rähinä. no, viiden ikävuoden jälkeen alkaa pikku hiljaa rauhoittumaan.ovat niin hyviä koiria että kyllä sen kestää .. -))