http://www.hsperson.com/
Löysin mielenkiintoisen sivun, joka antoi paljon pohtimisen aihetta. Olen muutenkin löytänyt vastauksia kysymyksiini siitä, kuka ja mikä minä olen, tämän vuoden aikana. Mielenkiintoinen prosessi siis menossa omassa elämässäni.
Kehoitan muitakin tutkimaan avoimesti oman persoonansa piirteitä ja hyväksymään itsensä sellaisena, kuin on. Yksinoleminen ei ole välttämättä ole niin paha asia, kuin voisi luulla. Kaiken voi kääntää negatiiviseksi, jos haluaa. Itse olen hyväksynyt yksinäisyyteni ja toisaalta myös haluni olla yksin. Nautin luonnossa olemisesta ja voin uppoutua tutkimaan luontoa tuntikausiksi nin halutessani.
Olen aina ollut muista poikkeava, myös kiinnostuksen kohteiltani. Jos en löydä sopivaa kumppania olen yksin, mitä se haittaa, jos on onnellinen.
Kissan voisin kyllä ottaa, mutta toisaalta kissakin on herkkä eläin, eikä välttämättä pidä yksinolosta, minä kun olen välillä pitkiäkin aikoja poissa kotoani työni vuoksi.
Onko kenelläkään muulla samanlaisia ajatuksia tai kokemuksia omasta yliherkkyydestä? Sen hyvistä ja huonoista puolista?
Löysin mielenkiintoisen sivun, joka antoi paljon pohtimisen aihetta. Olen muutenkin löytänyt vastauksia kysymyksiini siitä, kuka ja mikä minä olen, tämän vuoden aikana. Mielenkiintoinen prosessi siis menossa omassa elämässäni.
Kehoitan muitakin tutkimaan avoimesti oman persoonansa piirteitä ja hyväksymään itsensä sellaisena, kuin on. Yksinoleminen ei ole välttämättä ole niin paha asia, kuin voisi luulla. Kaiken voi kääntää negatiiviseksi, jos haluaa. Itse olen hyväksynyt yksinäisyyteni ja toisaalta myös haluni olla yksin. Nautin luonnossa olemisesta ja voin uppoutua tutkimaan luontoa tuntikausiksi nin halutessani.
Olen aina ollut muista poikkeava, myös kiinnostuksen kohteiltani. Jos en löydä sopivaa kumppania olen yksin, mitä se haittaa, jos on onnellinen.
Kissan voisin kyllä ottaa, mutta toisaalta kissakin on herkkä eläin, eikä välttämättä pidä yksinolosta, minä kun olen välillä pitkiäkin aikoja poissa kotoani työni vuoksi.
Onko kenelläkään muulla samanlaisia ajatuksia tai kokemuksia omasta yliherkkyydestä? Sen hyvistä ja huonoista puolista?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Voi että, harmi kun on englannin kielinen! Noh voisi kait ottaa sanakirjan nenän eteen, jos sen avulla ymmärtäisi vähän paremmin.
voi kanssa käyttää. Löytyyhän näitä tietysti suomeksikin:
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=yliherkkä persoonallisuus&aq=f&aqi=&aql=&oq=&gs_rfai=
ja englanniksi:
http://www.google.fi/search?aq=f&sourceid=chrome&ie=UTF-8&q=sensitive person
Luen yleensä englanninkielisiä sivuja, en pelkästään englanninkielen ylläpitämiseksi, vaan laajemman määrän vuoksi.
Itse on niin yliherkkä, että jos luen esim. yliluonnollisesta asiasta kertovaa sivua ilta- tai yöaikaan, saatan pelätä niin paljon, että ihokarvat nousevat pystyyn ja tunnen pahan läsnäoloa ympärilläni.
Haha, aika jännä juttu. Elämässäni on aina ollut tuo paradoksi, että en mielestäni ole ujo, mutta monissa uusissa tilanteissa käyttäydyn "ujosti". Elämäni on jatkuvaa tilanneanalyysia ja pohdintaa, en pysty vain menemään "go for it", koska mielestäni on 100 ja 1 tapaa toimia, enkä oikein tiedä mikä sopisi tilanteisiin. ...useinpa siis vetäydyn tarkkailemaan tilannetta ja koetan pysyä syväanalyysini kanssa kärryillä missä mennään. En osaa heittäytyä ihmisten seurassa.
Niin ja sitten tulkitsen tarkkaan ihmisten eleitä, ilmeitä ja sanoja ja otan vähäisetkin negatiiviset reaktiot itseeni ja menen ns. "kuoreeni".
Teen aina kaiken tunnontarkasti. En voi valehdella, koska kylmä totuus on niin kirkkaana mielessäni, että valehtelminen näkyisi heti kasvoiltani. Valehdellessa aivokapasiteettini ylittyisi moninkertaisesti, koska joutuisin tarkkailemaan muita vielä intensiivisemmin kuin normaalisti, jonka jälkeen valhe viimeistään paistaisi kasvoiltani. En voi valehdella edes itselleni :D
Joka hetki keskustellessani ihmisten kanssa, joudun laskelmoimaan jokaisen sanani. Olen nykyään aika raskasta seuraa, koska olen hyvin tietoinen siitä, kuinka vähän tiedän asioista. Vaikka olenkin keskivertoa sivistyneempi :) Näin ollen, koska en voi valehdella, enkä keksiä tarinoita (ellen nimenomaan ole juuri sitä tekemässä), yritän keskusteluissa päästä mahdollisimman suureen tarkkuuteen sanavalinnoissani. Äh, olen siis vain raskasta seuraa... hih :D
Juu ja kaikki muutkin osa-alueet pätevät minuun. Sisäiset tuntemukset ja ulkoiset ärsykkeet saavat minut hermostuneeksi ja hieman "tolaltani". Olen yliherkkä. Nyt pitäisi keksiä ne hyvät puolet tästä asiasta.
Jakakaa kokemuksia!
HSP on tuon tädin ja kourallisen muita kirjoittajia lypsylehmä, jonka avulla he imevät rahat ihmisiltä, joilla on ollut vaikeuksia sopeutua ympäristöönsä. Kyse on pelkästä pop-psyko-pelleilystä, ja onpa mukana ripaus new age -mystiikkaakin. Kohderyhmä on sama kuin "Autistinen Lapsesi Onkin ESP-kyvyillä Varustettu Avaruusolio Siriuksesta" -tyypin kirjallisuudella.
Vai niin, eli argumentoivat yhtä pätevältä pohjalta kuin esimerkiksi sinä?