Maasähköpistorasiat

Ensimmäisellä maasähköllisellä veneellä purjehdusta aloittelevana olisin kysynyt minkälaisia maasähköpistorasioita vierassatamissa on? Veneessämme pistoke on voimavirta naaras, joka käy moderneihin sähkötolppiin suoraan. Mutta viimeksi törmäsimme naaras valovirtapistokkeeseen (Helsingholmen). En keksinyt miten siihen olisi sähköt kytkenyt, koska voimavirta-valovirta -adapterin valovirta pää on myös naaras eikä uros. Millaisia jatkojohtoja ja adaptereita teillä on käytössä? Onko saatavilla valovirta uros-uros -johtoa, ja kuinka yleisesti sellaista tarvitaan?
134210
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

Uros-uros johtoa et takuulla kaupasta löydä, enkä todellakaan kehoita sitä itsekään tekemään. Siinähän olisi silloin jännitteelliset pinnit suoraan käsillä. Eikä se kolmipiikkinen liitin muuten ole mikään voimavirtaliitin, se se on vain kolminapainen valovirtaliitin, jossa vaihe ja neutraali ovat aina samoin päin.

Muunnoskappaleita ja -välijohtoja löytyy kaupoista sekä sukosta kolmipiikkiseen että päinvastoin. Tarvitset vain sen vaihtoehdon, joka sopii omaan maasähkökaapeliisi. Viimeksi Clas Ohlsonilla käydessä ainakin satuin hyllyssä huomaamaan adapterit molempiin suuntiin.

Äänestä

sekoittaa käsitteitä, en usko, että sinulla on maasähkön tulojohtona "voimavirta". Sillä tarkoitetaan yleensä niitä 360V kolmivaiheliitäntöjä, sekä pistorasia että töpseli ovat silloin punaisia ja piikkejä reikiä on muistaakseni viisi.
Vielä omituisempaa on, jos pistokkeesi on naaras. Yleensä veneen puolella on ja kai pitäisikin olla uros eli se, jossa on "piikit". Jos sanot kokemuksesta, että johtosi käy suoraan uusiin tolppiin, niin silloin sinulla ei voi olla johdon rannanpuoleisessa päässä naarasliitintä; en ole ikinä nähnyt rantatolpassa urosliitintä enkä itse asiassa usko, että niin saisi asentaakaan. Käsittääkseni uros on sallittu vain sille puolelle liitosta, joka on irroitettuna jännitteetön. Siis kuluttajan puolelle.

Ketju veneestä rannalle pitäisi siis olla uros-naaras-kaapeli-uros-naaras.

Nykyisin rannoille saa asentaa vain CEE-pistorasioita eli sinisiä, joissa on kolme reikää. Vanhemmissa asennuksissa on yleensä shukot eli kaksireikäiset. Virta on molemmissa samaa 230V "valovirtaa".

Äänestä
  • Kiitos vastauksista. Sitten taidan tosiaan sekoittaa käsitteitä kun asia on minulle aivan vieras. Tarkoitan todellakin tuota kolmipiikkistä sinistä liitintiä. Veneen liitäntäjohto sopii suoraan satamissa oleviin, mutta muistelin, että siinä olisi ollut reiät ja sataman tolpassa piikit. Taidan muistaa siis väärinpäin... Tarvitsen siis veneeseen CEE naaras - shuko uros adapterin, jotta saan sähköä vanhanaikaisesta kaksipiikkisestä pistorasiasta. Taidanpa samalla ostaa vielä veneessä olevan 10m kaapelin jatkoksi jatkojohtokelan noilla CEE-päillä. Näillä tarvikkeilla pitäisi pärjätä sekä uusien että vanhojen pistorasioiden kanssa.
    OT: On se mielenkiintoista miten eri palstoilla Suomi24:ssa saa erilaisia vastauksia. Veneilyssä tuntuvat vastaukset olevan todella asiallisia, mutta autopuolella keskustelu on hieman toista luokkaa...

    Äänestä

  • M.D. kirjoitti:

    Kiitos vastauksista. Sitten taidan tosiaan sekoittaa käsitteitä kun asia on minulle aivan vieras. Tarkoitan todellakin tuota kolmipiikkistä sinistä liitintiä. Veneen liitäntäjohto sopii suoraan satamissa oleviin, mutta muistelin, että siinä olisi ollut reiät ja sataman tolpassa piikit. Taidan muistaa siis väärinpäin... Tarvitsen siis veneeseen CEE naaras - shuko uros adapterin, jotta saan sähköä vanhanaikaisesta kaksipiikkisestä pistorasiasta. Taidanpa samalla ostaa vielä veneessä olevan 10m kaapelin jatkoksi jatkojohtokelan noilla CEE-päillä. Näillä tarvikkeilla pitäisi pärjätä sekä uusien että vanhojen pistorasioiden kanssa.
    OT: On se mielenkiintoista miten eri palstoilla Suomi24:ssa saa erilaisia vastauksia. Veneilyssä tuntuvat vastaukset olevan todella asiallisia, mutta autopuolella keskustelu on hieman toista luokkaa...

    sitä liitintä, joka on kotisatamassa, niin on vene helposti latingissa ennen reissua. Vaihdon veneen CEE uroksen normaaliin maadoitettuun urosliittimeen, jotta pitkän normaalin maadoitetun jatkojohdon saa suoraan veneen kesämökkisähköjen väliin. Normaaliin urosliitimen päähän mulla sitten on normaali maadoitettu naaraslitiin-CEE uros adapteri vierassatamia varten.

    Äänestä

  • M.D. kirjoitti:

    Kiitos vastauksista. Sitten taidan tosiaan sekoittaa käsitteitä kun asia on minulle aivan vieras. Tarkoitan todellakin tuota kolmipiikkistä sinistä liitintiä. Veneen liitäntäjohto sopii suoraan satamissa oleviin, mutta muistelin, että siinä olisi ollut reiät ja sataman tolpassa piikit. Taidan muistaa siis väärinpäin... Tarvitsen siis veneeseen CEE naaras - shuko uros adapterin, jotta saan sähköä vanhanaikaisesta kaksipiikkisestä pistorasiasta. Taidanpa samalla ostaa vielä veneessä olevan 10m kaapelin jatkoksi jatkojohtokelan noilla CEE-päillä. Näillä tarvikkeilla pitäisi pärjätä sekä uusien että vanhojen pistorasioiden kanssa.
    OT: On se mielenkiintoista miten eri palstoilla Suomi24:ssa saa erilaisia vastauksia. Veneilyssä tuntuvat vastaukset olevan todella asiallisia, mutta autopuolella keskustelu on hieman toista luokkaa...

    kyllä se vastausten taso vaihtelee täälläkin. Harmillisen paljon on niitä amisteinejä, jotka vastailee kaikennäköisillä alapääherjoilla mihin tahansa. Ja niitä, jotka ilman mitään perusteluja viskoo täysin ilmasta tempaistuja väittämiä.

    Kannattaa kiinnittää huomiota jatkokaapelin laatuun ja riittävään paksuuteen (poikkipinta-alaan).

    Äänestä

  • Vaiheen ja nollan välistä jännitettä kutsutaan vaihejännitteeksi, joka Suomen pienjänniteverkossa on 230 V. Vaiheiden välistä jännitettä kutsutaan pääjännitteeksi - Suomen pienjänniteverkossa 400 V.

    Puhekielellä kolmivaihevirtaa kutsutaan myös nimellä "voimavirta". Yksivaiheista sähkön käyttöä kutsutaan toisinaan nimellä "valovirta" tai "seinävirta".

    Äänestä

  • tarkennusta kirjoitti:

    Vaiheen ja nollan välistä jännitettä kutsutaan vaihejännitteeksi, joka Suomen pienjänniteverkossa on 230 V. Vaiheiden välistä jännitettä kutsutaan pääjännitteeksi - Suomen pienjänniteverkossa 400 V.

    Puhekielellä kolmivaihevirtaa kutsutaan myös nimellä "voimavirta". Yksivaiheista sähkön käyttöä kutsutaan toisinaan nimellä "valovirta" tai "seinävirta".

    Ajatusten selkiinnyttämiseksi:

    Jatkojohdon liittimissä on aina kosketussuoja, sähkö tulee naarasliittimeltä urosliitimeen ja laitteeseen naarasliittimeltä urosliittimeen.
    Testimielessä voi sitten yrittää aikaansaada tilanne jossa on mahdollista saada jännitettä paljaalle tökkelin johtimelle. (Ajatus leikkinä,) Bingo tilannetta ei haeta.

    Äänestä

  • M.D. kirjoitti:

    Kiitos vastauksista. Sitten taidan tosiaan sekoittaa käsitteitä kun asia on minulle aivan vieras. Tarkoitan todellakin tuota kolmipiikkistä sinistä liitintiä. Veneen liitäntäjohto sopii suoraan satamissa oleviin, mutta muistelin, että siinä olisi ollut reiät ja sataman tolpassa piikit. Taidan muistaa siis väärinpäin... Tarvitsen siis veneeseen CEE naaras - shuko uros adapterin, jotta saan sähköä vanhanaikaisesta kaksipiikkisestä pistorasiasta. Taidanpa samalla ostaa vielä veneessä olevan 10m kaapelin jatkoksi jatkojohtokelan noilla CEE-päillä. Näillä tarvikkeilla pitäisi pärjätä sekä uusien että vanhojen pistorasioiden kanssa.
    OT: On se mielenkiintoista miten eri palstoilla Suomi24:ssa saa erilaisia vastauksia. Veneilyssä tuntuvat vastaukset olevan todella asiallisia, mutta autopuolella keskustelu on hieman toista luokkaa...

    Kyllä tuo ammattimiehen silmään ihan hyvitä selostuksilta näyttää. Kiinnittäisin kuitenkin huomiota vielä yhtee pienee, mutta tärkeään juttuun.
    Nyt kun tuo CEE pistorasia on siellä laiturissa, niin se edellyttää myös sen, että asennusjärjestelmä veneessäsi on oikea.
    Kirjoittelin tuosta aiheesta jo aiemmin *mika ihmeen sisinen pistoke* otsikon alle.
    Jos et ole asennusjärjestelmistä täysin perillä, niin pyydä alan ammattilainen katsomaan ja neuvomaan asennuksissasi.
    Viittaa tällä kirjoittelulla ns. nollausehtoon, joka tarkoittaa sitä. että N -johtoa ja Pe-johtoa ei tule yhdistää veneenpuolipäässä, vaan Pe-johdin kulkee aivan omaa rataansa kulutuskojeen Pe - liitimeen.
    Tällöin voidaan varmistua se ,että jos käytetään ns sekapää välikaapelia, jossa toisessa päässä on tavallinen shuko pistoke ja toisessa päässä Cee - naaras - johtaa viellä turvalliseen käyttöön.
    Aina parempi kun kumpikin kaapelin pää on varustettu samalla standardilla. Elämä kuitenkin osoittaa ,.että joudutaan käyttämään kaapelia, joka on ns sekapääjohto, mutta silloin vain varmistutaan noista venee sisällä olevista asennuksista.

    Äänestä

  • Sähköliike auttaa kirjoitti:

    Ajatusten selkiinnyttämiseksi:

    Jatkojohdon liittimissä on aina kosketussuoja, sähkö tulee naarasliittimeltä urosliitimeen ja laitteeseen naarasliittimeltä urosliittimeen.
    Testimielessä voi sitten yrittää aikaansaada tilanne jossa on mahdollista saada jännitettä paljaalle tökkelin johtimelle. (Ajatus leikkinä,) Bingo tilannetta ei haeta.

    Veneessäni on kolminapainen liitin,joten sitä ei "väärin" voi liittää,paitsi jos maasähkö tolpassa on vanhanmallinen shuko rasia.Noita vanhoja tolppa rasioitahan on ihan yleisesti.Napaisuudella lienee merkityksensä koska veneeni sisällä olevassa maasähkö taulussa on painike merkkivalolla napaisuuden varmitamiseksi ,jota myös käytän (test napissa lukee polarisitet),miksi se ominaisuus on siihen laitettu,en tiedä,onko merkityksensä jotta veneessä oleva vikavirtasuoja toimisi,vai.En oikein usko veneen valmistajan huvikseen tuota testi painiketta laittaneen,ei se mielestäni mikään myynti argumentti ole.Veneeni on kaksikymmentä vuotta vanha,ja maasähkö järjestelmä on alkuperäinen,onko Brittien sähköistykset meidän sähkö asennuksia yli 20v edellä,jotensakin en oikein usko,kun muistaa mitenkä sähkötarkastuslaitos piti kovaa meteliä kuinka meillä ollaan maailman huipputasolla sähköistyksissä.Ennen vanhaan oli sanonta,liityen Britti autoihin...kyllä se Lucas oli hyvä evankelista,mutta ei se sähköistä mitään tiennyt.
    Olen joskus yrittänyt ns.sähkömiehiltä kysellä tuota testinappulan napaisuus tunnistus merkitystä,eivät ole osanneet kertoa muutakuin jospa sähköt pellaa ,olepa tyytyväine.

    Äänestä

  • "Nappaisuus" kirjoitti:

    Veneessäni on kolminapainen liitin,joten sitä ei "väärin" voi liittää,paitsi jos maasähkö tolpassa on vanhanmallinen shuko rasia.Noita vanhoja tolppa rasioitahan on ihan yleisesti.Napaisuudella lienee merkityksensä koska veneeni sisällä olevassa maasähkö taulussa on painike merkkivalolla napaisuuden varmitamiseksi ,jota myös käytän (test napissa lukee polarisitet),miksi se ominaisuus on siihen laitettu,en tiedä,onko merkityksensä jotta veneessä oleva vikavirtasuoja toimisi,vai.En oikein usko veneen valmistajan huvikseen tuota testi painiketta laittaneen,ei se mielestäni mikään myynti argumentti ole.Veneeni on kaksikymmentä vuotta vanha,ja maasähkö järjestelmä on alkuperäinen,onko Brittien sähköistykset meidän sähkö asennuksia yli 20v edellä,jotensakin en oikein usko,kun muistaa mitenkä sähkötarkastuslaitos piti kovaa meteliä kuinka meillä ollaan maailman huipputasolla sähköistyksissä.Ennen vanhaan oli sanonta,liityen Britti autoihin...kyllä se Lucas oli hyvä evankelista,mutta ei se sähköistä mitään tiennyt.
    Olen joskus yrittänyt ns.sähkömiehiltä kysellä tuota testinappulan napaisuus tunnistus merkitystä,eivät ole osanneet kertoa muutakuin jospa sähköt pellaa ,olepa tyytyväine.

    Shukossa on kaksi piikkiä ja suojamaa, toiseen piikkiin tulee 230V vaihe, toinen on nollassa eli käytännössä maassa. Ongelmaksi jää se, että napaisuus riippuu siitä miten päin tuon pistokkeen satuit kytkemään rasiaan.

    Kiinteissä asennuksissa on aina yksi kisko nollalle, eli varattuna "paluusähkölle". Toinen kisko varataan suojamaalle, eli siinä ei ole koskaan edes "paluusähköä".

    Veneen sähköt asennetaan samoin kuin asunnoissakin, vaihe menee kytkinten kautta sähköä kuluttaviin kohteisiin, nollat on aina kytketty suoraan. Jos siis kytket kytkimestä valon pois niin polttimon voi vaihtaa, siinä ei ole sähköjä.

    Jos tuo shukopistoke sattui menemään väärin päin, niin siitä tulee pieni ongelma. Silloin "paluusähkökisko" sähköistyy 230 volttiseksi ja kytkimillä valitaankin mille laitteelle milloinkin sallitaan tuo paluusähkön kytkentä. Eli oletusarvoisesti _kaikissa_ laitteissa on sähköt, ja kytkimillä katkaistaankin tuo paluusähkön reitti. Jos siinä tilanteessa sammutat kytkimestä valot, niin siihen lampun kannan kierreosaan jää täydet sähköt yrittäen etsiä lyhyintä reittiä eteenpäin. En suosittele vaihtamaan lamppua tuossa tilanteessa, voi tulla sormille.

    Mulla on -91 mallinen jenkkivene, joka näyttää polariteettivirheen punaisella valolla kytkinpaneelissa, ilman mitään testinappuloita. Jos se palaa, niin kytketään se shuko vain toisin päin.

    Niitä sinisiä ei voi kytkeä väärin päin, joten tämä ongelma ratkennee itsestään lähivuosi(kymmeni)nä

    Äänestä

  • _Volvo__ kirjoitti:

    Shukossa on kaksi piikkiä ja suojamaa, toiseen piikkiin tulee 230V vaihe, toinen on nollassa eli käytännössä maassa. Ongelmaksi jää se, että napaisuus riippuu siitä miten päin tuon pistokkeen satuit kytkemään rasiaan.

    Kiinteissä asennuksissa on aina yksi kisko nollalle, eli varattuna "paluusähkölle". Toinen kisko varataan suojamaalle, eli siinä ei ole koskaan edes "paluusähköä".

    Veneen sähköt asennetaan samoin kuin asunnoissakin, vaihe menee kytkinten kautta sähköä kuluttaviin kohteisiin, nollat on aina kytketty suoraan. Jos siis kytket kytkimestä valon pois niin polttimon voi vaihtaa, siinä ei ole sähköjä.

    Jos tuo shukopistoke sattui menemään väärin päin, niin siitä tulee pieni ongelma. Silloin "paluusähkökisko" sähköistyy 230 volttiseksi ja kytkimillä valitaankin mille laitteelle milloinkin sallitaan tuo paluusähkön kytkentä. Eli oletusarvoisesti _kaikissa_ laitteissa on sähköt, ja kytkimillä katkaistaankin tuo paluusähkön reitti. Jos siinä tilanteessa sammutat kytkimestä valot, niin siihen lampun kannan kierreosaan jää täydet sähköt yrittäen etsiä lyhyintä reittiä eteenpäin. En suosittele vaihtamaan lamppua tuossa tilanteessa, voi tulla sormille.

    Mulla on -91 mallinen jenkkivene, joka näyttää polariteettivirheen punaisella valolla kytkinpaneelissa, ilman mitään testinappuloita. Jos se palaa, niin kytketään se shuko vain toisin päin.

    Niitä sinisiä ei voi kytkeä väärin päin, joten tämä ongelma ratkennee itsestään lähivuosi(kymmeni)nä

    merkitys näyttäisi olevan hyvin vähäinen tuon ainakin tuon selityksen perusteella. Veneissähän ei yleensä ole 230V valaistusta tai muitakaan sellaisia 230V sähkölaitteita, joissa käyttäjä voisi osua "suoraan sähkökontaktiin" (jos unohdetaan klassinen "virkkuukoukku pistorasiaan").

    Äänestä

  • 33 kirjoitti:

    merkitys näyttäisi olevan hyvin vähäinen tuon ainakin tuon selityksen perusteella. Veneissähän ei yleensä ole 230V valaistusta tai muitakaan sellaisia 230V sähkölaitteita, joissa käyttäjä voisi osua "suoraan sähkökontaktiin" (jos unohdetaan klassinen "virkkuukoukku pistorasiaan").

    Niin osta sellainen 25m pitkä cee kaapeli missä on noi kummatkin päässä ja sit erikseen siihen se shuko-sovite kappale/kaapelin pätkä. Noilla pärjäät aika hyvin venesatamissa, voit tietysti hommata noiden lisäksi jonkun jatko johdon, mutta hyvin harvoin sitä enää sit venesatamissa tulet tarvitsemaan. Kun ostat johdon niin kaapelin paksuuden kuuluu olla 2,5mm3, lukee jossain määräyksissä.

    Äänestä

  • 2352 kirjoitti:

    Niin osta sellainen 25m pitkä cee kaapeli missä on noi kummatkin päässä ja sit erikseen siihen se shuko-sovite kappale/kaapelin pätkä. Noilla pärjäät aika hyvin venesatamissa, voit tietysti hommata noiden lisäksi jonkun jatko johdon, mutta hyvin harvoin sitä enää sit venesatamissa tulet tarvitsemaan. Kun ostat johdon niin kaapelin paksuuden kuuluu olla 2,5mm3, lukee jossain määräyksissä.

    Kiitokset. Näin juuri tein, ja hyvin ollaan pärjäilty loppukesän 11 veneilypäivää eri vierassatamissa.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


M.D. kirjoitti:

Ensimmäisellä maasähköllisellä veneellä purjehdusta aloittelevana olisin kysynyt minkälaisia maasähköpistorasioita vierassatamissa on? Veneessämme pistoke on voimavirta naaras, joka käy moderneihin sähkötolppiin suoraan. Mutta viimeksi törmäsimme naaras valovirtapistokkeeseen (Helsingholmen). En keksinyt miten siihen olisi sähköt kytkenyt, koska voimavirta-valovirta -adapterin valovirta pää on myös naaras eikä uros. Millaisia jatkojohtoja ja adaptereita teillä on käytössä? Onko saatavilla valovirta uros-uros -johtoa, ja kuinka yleisesti sellaista tarvitaan?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu