Tässä muutama päivä on tullut pohdittua sitä mikä todella on elämän tarkoitus. Onko se perheen perustaminen, hyvän ammatin saaminen, onnellisuus, rakastuminen vai mahdollisimman tapahtumarikas elämä.
Mitä mieltä olette, mikä on teidän tavoite elämässä?
p.s. Sori palsta valinta saattoi olla hieman väärä, mutta tunteistahan tässä puhutaan :)
Mitä mieltä olette, mikä on teidän tavoite elämässä?
p.s. Sori palsta valinta saattoi olla hieman väärä, mutta tunteistahan tässä puhutaan :)
Vastaukset 16
Vanhimmat
käräytellä ihmisten salajutut ja aiheutella hämminkiä vähän kaikkiallako...?...,
Ikääväänsä muilutettuna nyyhkiessä juttuja jutustellen s24ssa turhuuksien majoilla
ajan tasoittuessa pieniin hetkiin suurten tunteiden kaatuessa
kohtuuden rajoittamattomissa rakkauden puuskissa
ON
Isosti huolestuttavan pienen ikävän odotus kuin
lopetus... hetki
josta tykkää ,on ainakin kiva mennä töihin.
elämän tarkoitus on jatkua jos sillä ei ole tarkoitusta se lopetetaan...
määrittää viime kädessä oman elämän tarkoituksensa itse, mutta on erittäin hyvä ja voimistava asia oppia ajattelemaan elämää ja asioita monilta eri kanteilta ja "korkeammalta" maailmaa ja elämää seuraavan näkökulmasta.
lapsi ei ole elämän tarkotus vaan biologiaa ja suvun jatkumista. rakkaus on elämän tarkoitus, viettää aikaa sen kanssa jota rakastaa. lapsi on lisä mutta pelkkä lapsi ei ole se tärkein pointti vaan rakkaus. lapsi sellasen kanssa ketä ei niin rakasta on pelkkää biologiaa ja se ei anna sitä mitä kuuluisi. parisuhde eli rakkaus on se tärkein. jos rakastaa ei se lapsi ole välttämätön. onnellisin voi olla kun on tärkein ihminen vierellä, lapsi on vain lisä siihen jos yhdessä halutaan ja on tullakseen
tämän kyllä pitkälti. Kun saa elää ja nauttia elämästä sen ihmisen kanssa jota niiiiin syvästi rakastaa niin kyllä se itsellekin tuntuu siltä kaikkein parhaalta ja tärkeimmältä asialta maailmassa. Lapset on kyllä upeita olentoja, mutta jos toinen ei jostain syystä vaikka haluaisi niitä omia lapsia niin varmasti on aina lapsia joita rakastaa ja joista huolta pitää halutessaan. Itseään ja rakkauttaan ei kannata rajoittaa vaan oppia elämään tuntemaan, näkemään ja kokemaan mikä on "oikein" ja hyväksi itselle, muille ja tälle maailmalle. Ei mikään kynnyskysymys itsellekään tosiaan. Kannattaa antaa ajan ja elämäntilanteiden näyttää mikä paras ratkaisu rakastavaisille parhaille ystävyksille itse kulloinkin...
niin silti:)
hyvä että joku on samaa mieltä. lapsia vaan hankitaan niin helposti nykysin ja sitten erotaan ja uskon että taustalla on se ettei toinen ollut alun alkaenkaan se iso rakkaus vaan joku joka täytti tyhjyyden ja jonka kanssa oltiin kun ei ollut muita. itse en hankkisi lasta kun miehelle jota rakastan suuresti. eikä silti se lapsi olisi välttämätön. parisuhde on tärkein ja kuten sanoit syvä rakkaus. toki parien tulee löytää se oma tapa olla yhdessä ja omat jutut mutta se on pontti että ollaan toisten lähellä rakkaudessa. eri mieltä olen siitä että antaa ajan ja elämäntilanteiden näyttää mikä on paras ratkaisu! itse sitä elämää ohjaa tietyissä rajoissa ja tekee ratkaisut ja valinnat. väärät ratkaisut voi johtaa rakkauden menetykseen, toista ei voi satuttaa tai tehdä väärin silloin menettää suuren rakkauden. rakkaus ei kestä kaikkea, sitä pitää kunnioittaa ja hoitaa. joka ei sitä tee on menetyksensä ansainnut
tarkoitin siis lasten hankinnan suhteen:)
miettiä millon molemmilla sopiva elämäntilanne. Tietenkin muuten kaikesta ihan samaa mieltä.
väärä palsta tais olla ,hyvä kysymys kuites.,
oli et huuhaa palstalla ei aihe olisi pahemmin hetkauttanut :)
Selvittää, että onko ikävöinnin kohde minun sielunkumppani.
Hyvä ketju on, ikäväki laimenee, kiitos .
ja mielen rauha, "lämmin koti".
sanottu. Hyvin samanlaisia ajatuksia itsellä tuosta. Riippuu miten asiaa alkaa hahmottamaan. Tuo on tosi hyvä itse itselleen määritetty elämän tarkoitus kyllä ja miksei muutenkin. Jokainenhan sen itse kuitenkin omasta puolestaan määrittää. Jos jotain jumalallista alkaisi soppaan sekoittamaan, niin ehkä sitten se voisi taas olla onnistuminen jossain spirituaalisessa kehitystehtävässä elämässä (ennen siirtymistä ties minne), mut ne on taas niin monimutkaisia, että ei niistä sen enempää. Kunhan heitin ajatuksen ilmoille:)