Valmiste,

Mistähän masistäti sen tietää että serotoniinilla ei ole mitään tekemistä masennuksen kanssa? Melkoinen aivoguru täytyy olla että tämmöstä menee väittämään. Jos väität että serotoniini ei liity masennukseen, väität samalla että kysymys ei ole aivokemian häiriöstä. Minusta siinä on vinha logiikka, että kun masentuneella ei viesti kulje normaalisti pääkopassa, niin siitä sitten seuraa paljon masennuksen henkisiä oireita.. Keskittymiskyvyttömyys, tunteettomuus, ajattelun ja kehon hitaus jne..

hulju kirjoitti:

Mistähän masistäti sen tietää että serotoniinilla ei ole mitään tekemistä masennuksen kanssa? Melkoinen aivoguru täytyy olla että tämmöstä menee väittämään. Jos väität että serotoniini ei liity masennukseen, väität samalla että kysymys ei ole aivokemian häiriöstä. Minusta siinä on vinha logiikka, että kun masentuneella ei viesti kulje normaalisti pääkopassa, niin siitä sitten seuraa paljon masennuksen henkisiä oireita.. Keskittymiskyvyttömyys, tunteettomuus, ajattelun ja kehon hitaus jne..

.. mutta yhteyttä serotoniinitason ja masennuksen välillä ei ole. Tästä löytyy kyllä tutkimusaineistoa. Serotoniinitasohypoteesi tai joku aivokemian epätasapaino on lääketeollisuuden ja biologisen psykiatrian lanseerama "totuus", jota ei ole koskaan näytetty tieteellisesti toteen.

"väität että serotoniini ei liity masennukseen, väität samalla että kysymys ei ole aivokemian häiriöstä. "

Aivan. Masennus ei ole aivosairaus tai neurologinen sairaus, vaan psykiatrinen sairaus. Miten "aivosairaudesta" voi toipua psykoterapialla, lumelääkkeillä tai spontaanisti.

Mahdollinen aivokemian ongelma on seuraus ei syy. Esim. PET-kuvissa saadaan "epänormaaleja löydöksiä", jos kuvattava henkilö on surullinen tai vihainen. Biologisen psykiatrian gurut puhuvat aivokemiallisesti "epänormaaleista aivoista", mutta eivät ole koskaan määritelleet, mitkä ovat "normaalit" aivot.

En ole aivoguru, vaan luku- ja ymmärrystaitoinen biokemisti, olen toiminut myös tutkijana.

Mutta tämä aivokemiapropaganda on niin tehokkaasti mennyt läpi ja ihmisille tuntuu olevan paljon mukavampaa ajatella, että aivot vaan menivät epäkuntoon, kuin että olisi hullu. On kivampaa ottaa oireisiin pillereitä, kuin ryhtyä käsittelemään asioita.

ps. SSRI-lääkkeet ovat ihan virallisestikin OIREIDENMUKAISTA hoitoa, eivät SYYPERUSTEISTA.

masistäti kirjoitti:

.. mutta yhteyttä serotoniinitason ja masennuksen välillä ei ole. Tästä löytyy kyllä tutkimusaineistoa. Serotoniinitasohypoteesi tai joku aivokemian epätasapaino on lääketeollisuuden ja biologisen psykiatrian lanseerama "totuus", jota ei ole koskaan näytetty tieteellisesti toteen.

"väität että serotoniini ei liity masennukseen, väität samalla että kysymys ei ole aivokemian häiriöstä. "

Aivan. Masennus ei ole aivosairaus tai neurologinen sairaus, vaan psykiatrinen sairaus. Miten "aivosairaudesta" voi toipua psykoterapialla, lumelääkkeillä tai spontaanisti.

Mahdollinen aivokemian ongelma on seuraus ei syy. Esim. PET-kuvissa saadaan "epänormaaleja löydöksiä", jos kuvattava henkilö on surullinen tai vihainen. Biologisen psykiatrian gurut puhuvat aivokemiallisesti "epänormaaleista aivoista", mutta eivät ole koskaan määritelleet, mitkä ovat "normaalit" aivot.

En ole aivoguru, vaan luku- ja ymmärrystaitoinen biokemisti, olen toiminut myös tutkijana.

Mutta tämä aivokemiapropaganda on niin tehokkaasti mennyt läpi ja ihmisille tuntuu olevan paljon mukavampaa ajatella, että aivot vaan menivät epäkuntoon, kuin että olisi hullu. On kivampaa ottaa oireisiin pillereitä, kuin ryhtyä käsittelemään asioita.

ps. SSRI-lääkkeet ovat ihan virallisestikin OIREIDENMUKAISTA hoitoa, eivät SYYPERUSTEISTA.

Alan tässä pikkuhiljaa olla masistädin kanssa samoilla linjoilla.

Toisaalta en ole hylkäämässä myöskään ajatusta lääkkeiden vaikutuksesta, olkoonkin se oireenmukaista hoitoa. Käsittääkseni masennuslääkkeet helpottavat (jos sattuu oikea lääke kohdalle) masennuksen oireita ja siten vaikeissa masennuksissa tekevät oikean hoidon mahdolliseksi. Toimii siis ikään kuin särkylääkkeenä.

En usko, että olen hirveän kaukana siitä, miten asia oikeasti on.

Jaaahaaas kirjoitti:

Alan tässä pikkuhiljaa olla masistädin kanssa samoilla linjoilla.

Toisaalta en ole hylkäämässä myöskään ajatusta lääkkeiden vaikutuksesta, olkoonkin se oireenmukaista hoitoa. Käsittääkseni masennuslääkkeet helpottavat (jos sattuu oikea lääke kohdalle) masennuksen oireita ja siten vaikeissa masennuksissa tekevät oikean hoidon mahdolliseksi. Toimii siis ikään kuin särkylääkkeenä.

En usko, että olen hirveän kaukana siitä, miten asia oikeasti on.

että ruokahalun muutokset ( hypothalamus ), lämmönsäätelyjärjestelmä, reaktiot valoisuuden vaihteluihin, vuorokausirytmi ja näiden asioiden sekaisin meneminen on tyypillistä masentuneilla ihmisillä. Moni masentunut ei toisinaan tajua milloin on yö ja milloin päivä ( joillakin vuorokausirytmi menee niin pahasti pieleen ). Toiset laihtuvat suunnattomasti masentuneina. Jne. Toisilla masentunella on kova vilu, joka vilutus ei sitten millään lähde pois ilman lääkitystä, jolloin myöskin ruokahalu lisääntyy ja paino myöskin. Onkohan asioilla jotakin yhteistä? Eiköhän kemiat ja hormonit ole masennuksen syynä.

Jaaahaaas kirjoitti:

Alan tässä pikkuhiljaa olla masistädin kanssa samoilla linjoilla.

Toisaalta en ole hylkäämässä myöskään ajatusta lääkkeiden vaikutuksesta, olkoonkin se oireenmukaista hoitoa. Käsittääkseni masennuslääkkeet helpottavat (jos sattuu oikea lääke kohdalle) masennuksen oireita ja siten vaikeissa masennuksissa tekevät oikean hoidon mahdolliseksi. Toimii siis ikään kuin särkylääkkeenä.

En usko, että olen hirveän kaukana siitä, miten asia oikeasti on.

kannattaa ottaa, jos on todella huono olo.

Mutta pitää aina muistaa, että ne ovat oireisiin vaikuttavia eli psyykkisiä särkylääkkeitä.

Jos ne tehoavat.


Täällä selvästi luontaituotelobbyä ottaa päähän. Jos esittäisivät jotain näyttöä, niin hyvä olisi.