Nykyään kun puhutaan kompressoinnista tarkoitetaan digitaalimateriaalin pakkausta, mutta nyt en tarkoita tätä. Ennen ( ja varmaan vieläkin ? ) kun kuvattiin filmille, negaa tarkoituksellisesti esim ylivalotettiin jotta saatiin kuvaan tiettyjä ominaisuuksia. Negaa ja ehkä vedostakin kehitettäessä tämä kompressointi otettiin huomioon ja kehitettin sitten nega ja kuvat tietyllä tavalla. Menikö tämä näin? Osaisiko joku, jolla on nimenomaan fimlipuolelta kokemusta tästä selittää, mitä etua tästä oli, mihin tällä pyrittiin ja miten tämä juttu oikeasti tehtiin?
Netistä kun ei näyttäisi löytyvän tästä filmipuolen kompressointimenetelmästä tietoa. Jos joku tietää, voisiko kertoa. Kiitos!
-Pena, amatööriharrastaja
Fimin kompressointi?
17
517
Vastaukset
- Eskoo
Muistaakseni kompressoinnilla tarkoitettiin mm. sitä, että esim. 100 ASA:n filmi valotettiin esim. 800 ASA:n mukaan (alivalotettiin), joka otettiin huomioon filmin kehitysaikaa pidentämällä. Filmistä tuli normaalia jyrkempi ja rakeisempi. Itse kehitin viimeksi itse mv-filmejä 20 vuotta sitten, joten voin muistaa väärinkin.
- 02o
Muistaaksen (Tri X:n) kompressoinnilla (ylivalotus alikehitys) pyrin loiventamaan kohteen kontrastia (esim vastavaloon ottamissani kuvissa) ja filmin pienirakeisuuteen.
Valotin ”Trixiä” iso 100 ja ISO 200 mukaan ja kehitin runsaasti laimennetulla Rodinalilla”.
Prässäämällä (alivalotus ylikehitys) taas saatiin kuvaan lisää jyrkkyyttä ja suuremmat hopekiteet (rakeisempi kuva)- 02o
po
Muistaaksen (Tri X:n) kompressoinnilla (ylivalotus alikehitys) pyrin loiventamaan kohteen kontrastia (esim vastavaloon ottamissani kuvissa) ja filmin pienirakeisuuteen. Kehitin runsaasti laimennetulla Rodinalilla”.
Valotin ”Trixiä” iso 100 ja ISO 200 mukaan, prässäämällä (alivalotus ylikehitys) taas saatiin kuvaan lisää jyrkkyyttä ja suuremmat hopekiteet (rakeisempi kuva)
- nostalgiaa, köh köh
Prässäystä käytin silloin kun halusin pysäyttää liikkeen. Ostin ns. metritavarana mustavalkoista Kodak Tri-X 400 ASA (ISO400, DIN27) filmiä. Kelassa oli 30 m, ja siitä tehtiin filmirullat itse. Se oli filmiajan tapa säästää halvempina filmirullina ja toisaalta saada tilanteista enemmän kuvia kohtuu hintaa. Värifilmiin ei ollut amatöörillä varaa ja kotikonsteilla filmin kehittäminenkin oli minulle mahdotonta.
Nykyään digikameralla kuvaaminen on ilmaista, kuten on tapana sanoa. Samasta kohteesta otetaan julmetusti kuvia eri kulmista, läheltä ja kaukaa, eri linsseillä, kameran eri asetuksilla ja jos mahdollista eri aikoina vuorikautta ja vuotta. Kun aikansa kohdetta kuvaa, pääsee "sisälle" kohteeseen, ja voi lopulta saada aikaan hienon kuvan. Niin ne ammattilaisetkin tekee.
Kun kuvasin SM-sarjatason lentopalloa Tri-X:llä, asetin kamerasta herkkyysasetuksen 1600 ASA:aan ja valotin/kuvasin sitten normaalisti. Tarkoitus oli saada liike pysähtymään lyhentämällä valotusaikaa. Filmi tietysti alivalottui. Asia kompensoitiin kehittämällä muuten kuten 400 ASA:n asetuksilla, mutta pidensin keittämisaikaa. Siten oli helpointa hallita monen muuttujan (litkujen väkevyys, lämpötila, aika, vatkaamisteho) prosessi vain yhden muuttujan hallinnalla. Pelkästään ajan muuttaminen vaati aluksi kokeilua (onnistu - erehdy). Sama kokeilu oli alun perin normaalissa kehityksessä. Kemialliset reaktiot ovat tarkkoja. Tasalaatuinen tulos saavutetaan vakioidulla työskentelyllä.
Prässäämällä saatiin iskijä ja iskukäsi ainakin riittävästi "tapettua". Pallon liikkeen pysäyttäminen riippui myös kuvauskulmasta. Raetta tuli lisää, selvä se. Mutta kun kohtuullisen pienikkokoinen lehtikuva oli jutun seassa, ei rae paljon haitannut. Urheilukuvassa oli raetta tärkeampiä asioita muut jutut, ja näkyipä paikallisen yrittäjän mainos verkon yläreunassa kuitenkin riittävästi.
Muistan kuinka naistuttavani lääketieteen opiskelija, joka ei valokuvausta harrastanut lainkaan, kehitti rottakokeiden valokuvia. Kun pimiössä ei nähnyt kelloa, hän lauloi Haitula-laulun tietyn määrän ja jonkun toisen laulun pari kertaa päälle. Aika ei välttämättä ollut täsmällinen, mutta sama. Vakio aika, vakio tulos.
Nykyään kyllä liikaa pelotellaan nuoria ihmisiä rakeella. Itse kuvaan eniten ISO100 asetuksella juuri rakeen vuoski, mutta varsin usien asetuksella 200 ja jopa 800. Tärähtämätön kuva on paljon tärkeämpi kuin MAHDOLLISET muotoseikat. Ja digikuvaa on filmikuvaa helpompi jälkikäsitellä itse. Käytän edelleen eniten jalustaa kuvatessa, en tietenkään urheilukuvauksessa.
Piruuttani käytin vanhoja kunnon termejä. Mikä siinä on, että totoutut käsitteet pitää nimetä uudelleen! Kuva on terävä, ei tarkka. Pixeli/ala on resoluutio, ei tarkkuus. Kuvan terävyysalue on eri asia kuin tarkkuusalue. Sitten nämä nörtit eivät osaa päättää. Vanha kunnon ATK on ITC (vai mikä se nyt oli).- 02o
Minulla on sekä teräviä (=kuvan ominaisuus),
että tarkkoja kuvia (=oikein tarkennettu)
Tasan ei käy onnen lahjat.
Tulipa vielä mieleeni kompressoinnista, että käytin sitä myös kopiointiin kun diosta tuli muuten liian jyrkkiä.
Tein Trix-negoista mv-dioja kuvaamalla (negan nega). Temppu tuntui kätevämmältä ja helpommalta hallita kuin kääntökehitys. - Enää ei prässätä
02o kirjoitti:
Minulla on sekä teräviä (=kuvan ominaisuus),
että tarkkoja kuvia (=oikein tarkennettu)
Tasan ei käy onnen lahjat.
Tulipa vielä mieleeni kompressoinnista, että käytin sitä myös kopiointiin kun diosta tuli muuten liian jyrkkiä.
Tein Trix-negoista mv-dioja kuvaamalla (negan nega). Temppu tuntui kätevämmältä ja helpommalta hallita kuin kääntökehitys.En ole koskaan ennen kuullut, että filmiä korpressoidaan. Katsoin netistä käyttäen hakusanaa "kompressointi". Siellä annetaan ymmärtää, että kompressoinnilla on jotakin tekemistä äänitekniikan kanssa. En silti saanut tarkemmin selvää, kun en ymmärrä musiikin teoriaa tai termistöä. Yksi käännösvaihtoehto väittää kompressoinnin olevan englanniksi compress, joka taas palauttamalla Suomeksi tarkoittaa pakata, tiivistää. Mikä ihmeellisintä Compress = kompressoida, kompressoitua. Heh, tortta på tortta. Kaikki tietävät, mikä on kompressori. Se on kone, mikä puristaa tai ahtaa kaasua yleensä normaalipaineesta korkeampaan paineeseen.
Valokuvauksessa jo kamera tallentaa inputtia eri formaatteina outputiksi. Kameran valmistajasta riippuen voit valita josko kennoon tullutta valoinformaatiota ei pienennetä, tai sitten siitä poistetaan informatiota eli pakataan tai tiivistetään pienempään tilaan. Siis esim. kennolle tulleesta informaatiosta tallennetaan yleisessä jpeg-formaatissa vähemmän tietoa kuin esim. RAW:ina tallennettaessa. Taasen kuvan käsittelyssä kuvatiedosto voidaan tallentaa tiedoston kokoa vähentävään tai säilyttävään formaattiin. Vaihtoehtoja on useita. Compression (eng.) tarkoittaa datan pakkamista häviämättömällä tai hävittävällä tekniikalla. Prässäämisellä on englannin kielessä eri nimi; Pushing and Pulling.
Voidaanko nyt päätellä ja sopia, että kompressoinnilla tarkoitetaan digivalokuvauksessa tiedoston tallentamista ja erityisesti tietoa, väriä tai yksityiskohtia, vähentävässä mielessä? Mutta ei missään tapauksessa kompressoinnin ja prässäämisen välille voida laittaa yhtäläisyysmerkkiä. Ei laiteta! FIlmiaikana (tiedän sen edelleen jatkuvan) prässäämällä filmistä yritettiin saada enemmän irti, mitä sen valmistajan tuottama laatu edellytti.
Filmille ja digikennolle terävyyden saa aikaan objektiivi, sen rakenne, linssien laatu, kunto ja himmennin. Kennon pikselien lukumäärä pinta-alayksikköä (resoluutio eli tiheys) kohti on yhteydessä siihen kuinka paljon ja minkä laatuisena sille taittunut valo saadaan talteen. On muitakin tähän vaikuttavia asioita, joita en jaksa edes miettiä. Ne voi todeta, ja se riittää minulle. Kun muistikortille siten on tallentunut dataa, voi sen tavalla tai toisella saada tulostettua paprille, jolla myös on edellä kuvatun luonteisia ominaisuuksia. Niistä ominaisuuksista en paljoa tiedä nykyaikana, mutta kaikella tällä on vaikutusta kuvan laatuun, siis mm. mikä näkyy vedoksessa terävänä ja mikä ei. Täsmällisesti sanottuna terävyys on monen tekijän summa, printteriä unohtamatta, eli ei terävyyden syytä lopulta voi pelkästään vedoksen eli valokuvan piikkin laittaa. Se kuitenkin riittäköön, mitä valokuvassa (ei tiedostoissa tai filmillä) näemme.
"Onpa tarkka kakara.", "Tarkkaan seurasit....", "Kuvasta voi nähdä tarkasti, ...", "En näe enää yhtä tarkasti kuin ennen.". Tarkkuus on eri käsite kuin tiheys, paitsi nykyajan digitaaleille.
Bullshit bingo on sitä kun luennoitsija on heittänyt sovitun määrän appelsiinia vaikaempia eri sanoja. Kuulijoiden joukosta nopein hoksaaja voi sitten huuta; Bingo! - 02o
Enää ei prässätä kirjoitti:
En ole koskaan ennen kuullut, että filmiä korpressoidaan. Katsoin netistä käyttäen hakusanaa "kompressointi". Siellä annetaan ymmärtää, että kompressoinnilla on jotakin tekemistä äänitekniikan kanssa. En silti saanut tarkemmin selvää, kun en ymmärrä musiikin teoriaa tai termistöä. Yksi käännösvaihtoehto väittää kompressoinnin olevan englanniksi compress, joka taas palauttamalla Suomeksi tarkoittaa pakata, tiivistää. Mikä ihmeellisintä Compress = kompressoida, kompressoitua. Heh, tortta på tortta. Kaikki tietävät, mikä on kompressori. Se on kone, mikä puristaa tai ahtaa kaasua yleensä normaalipaineesta korkeampaan paineeseen.
Valokuvauksessa jo kamera tallentaa inputtia eri formaatteina outputiksi. Kameran valmistajasta riippuen voit valita josko kennoon tullutta valoinformaatiota ei pienennetä, tai sitten siitä poistetaan informatiota eli pakataan tai tiivistetään pienempään tilaan. Siis esim. kennolle tulleesta informaatiosta tallennetaan yleisessä jpeg-formaatissa vähemmän tietoa kuin esim. RAW:ina tallennettaessa. Taasen kuvan käsittelyssä kuvatiedosto voidaan tallentaa tiedoston kokoa vähentävään tai säilyttävään formaattiin. Vaihtoehtoja on useita. Compression (eng.) tarkoittaa datan pakkamista häviämättömällä tai hävittävällä tekniikalla. Prässäämisellä on englannin kielessä eri nimi; Pushing and Pulling.
Voidaanko nyt päätellä ja sopia, että kompressoinnilla tarkoitetaan digivalokuvauksessa tiedoston tallentamista ja erityisesti tietoa, väriä tai yksityiskohtia, vähentävässä mielessä? Mutta ei missään tapauksessa kompressoinnin ja prässäämisen välille voida laittaa yhtäläisyysmerkkiä. Ei laiteta! FIlmiaikana (tiedän sen edelleen jatkuvan) prässäämällä filmistä yritettiin saada enemmän irti, mitä sen valmistajan tuottama laatu edellytti.
Filmille ja digikennolle terävyyden saa aikaan objektiivi, sen rakenne, linssien laatu, kunto ja himmennin. Kennon pikselien lukumäärä pinta-alayksikköä (resoluutio eli tiheys) kohti on yhteydessä siihen kuinka paljon ja minkä laatuisena sille taittunut valo saadaan talteen. On muitakin tähän vaikuttavia asioita, joita en jaksa edes miettiä. Ne voi todeta, ja se riittää minulle. Kun muistikortille siten on tallentunut dataa, voi sen tavalla tai toisella saada tulostettua paprille, jolla myös on edellä kuvatun luonteisia ominaisuuksia. Niistä ominaisuuksista en paljoa tiedä nykyaikana, mutta kaikella tällä on vaikutusta kuvan laatuun, siis mm. mikä näkyy vedoksessa terävänä ja mikä ei. Täsmällisesti sanottuna terävyys on monen tekijän summa, printteriä unohtamatta, eli ei terävyyden syytä lopulta voi pelkästään vedoksen eli valokuvan piikkin laittaa. Se kuitenkin riittäköön, mitä valokuvassa (ei tiedostoissa tai filmillä) näemme.
"Onpa tarkka kakara.", "Tarkkaan seurasit....", "Kuvasta voi nähdä tarkasti, ...", "En näe enää yhtä tarkasti kuin ennen.". Tarkkuus on eri käsite kuin tiheys, paitsi nykyajan digitaaleille.
Bullshit bingo on sitä kun luennoitsija on heittänyt sovitun määrän appelsiinia vaikaempia eri sanoja. Kuulijoiden joukosta nopein hoksaaja voi sitten huuta; Bingo!”… musiikin teoriaa tai termistöä”
—no kompressoinnilla ei kyllä ole mitään tekemistä musiikin teorian kanssa vaan äänen kompressointi tarkoittaa ihan samaa kuin filmin kompressointi, eli dynamiikan pienentämistä.
Ääni on näätsen ihan muuta kuin musiikin teoria.
Äänitekniikassa se siis tarkoittaa sitä, että äänen voimakkuuseroja pienennetään (yleistä mm. paikallisradioissa).
Filmin kehityksessä vastaavasti pienenetään hopeakiteiden kokoeroa, prässäämällä taas suurennetaan.
Prässäämisellä ja kompressoinnilla on siis vastakkaiset tavoitteet.
Bullshit bingo … inputtia eri formaatteina outputiksi filmille … eli valokuvan piikkin laittaa?
Voidaanko nyt päätellä ja sopia, että filmin kompressoinnilla tarkoitetaan ylivalotusta ja alikehitystä dynamiikan supistamiseksi? - eri käsite
Enää ei prässätä kirjoitti:
En ole koskaan ennen kuullut, että filmiä korpressoidaan. Katsoin netistä käyttäen hakusanaa "kompressointi". Siellä annetaan ymmärtää, että kompressoinnilla on jotakin tekemistä äänitekniikan kanssa. En silti saanut tarkemmin selvää, kun en ymmärrä musiikin teoriaa tai termistöä. Yksi käännösvaihtoehto väittää kompressoinnin olevan englanniksi compress, joka taas palauttamalla Suomeksi tarkoittaa pakata, tiivistää. Mikä ihmeellisintä Compress = kompressoida, kompressoitua. Heh, tortta på tortta. Kaikki tietävät, mikä on kompressori. Se on kone, mikä puristaa tai ahtaa kaasua yleensä normaalipaineesta korkeampaan paineeseen.
Valokuvauksessa jo kamera tallentaa inputtia eri formaatteina outputiksi. Kameran valmistajasta riippuen voit valita josko kennoon tullutta valoinformaatiota ei pienennetä, tai sitten siitä poistetaan informatiota eli pakataan tai tiivistetään pienempään tilaan. Siis esim. kennolle tulleesta informaatiosta tallennetaan yleisessä jpeg-formaatissa vähemmän tietoa kuin esim. RAW:ina tallennettaessa. Taasen kuvan käsittelyssä kuvatiedosto voidaan tallentaa tiedoston kokoa vähentävään tai säilyttävään formaattiin. Vaihtoehtoja on useita. Compression (eng.) tarkoittaa datan pakkamista häviämättömällä tai hävittävällä tekniikalla. Prässäämisellä on englannin kielessä eri nimi; Pushing and Pulling.
Voidaanko nyt päätellä ja sopia, että kompressoinnilla tarkoitetaan digivalokuvauksessa tiedoston tallentamista ja erityisesti tietoa, väriä tai yksityiskohtia, vähentävässä mielessä? Mutta ei missään tapauksessa kompressoinnin ja prässäämisen välille voida laittaa yhtäläisyysmerkkiä. Ei laiteta! FIlmiaikana (tiedän sen edelleen jatkuvan) prässäämällä filmistä yritettiin saada enemmän irti, mitä sen valmistajan tuottama laatu edellytti.
Filmille ja digikennolle terävyyden saa aikaan objektiivi, sen rakenne, linssien laatu, kunto ja himmennin. Kennon pikselien lukumäärä pinta-alayksikköä (resoluutio eli tiheys) kohti on yhteydessä siihen kuinka paljon ja minkä laatuisena sille taittunut valo saadaan talteen. On muitakin tähän vaikuttavia asioita, joita en jaksa edes miettiä. Ne voi todeta, ja se riittää minulle. Kun muistikortille siten on tallentunut dataa, voi sen tavalla tai toisella saada tulostettua paprille, jolla myös on edellä kuvatun luonteisia ominaisuuksia. Niistä ominaisuuksista en paljoa tiedä nykyaikana, mutta kaikella tällä on vaikutusta kuvan laatuun, siis mm. mikä näkyy vedoksessa terävänä ja mikä ei. Täsmällisesti sanottuna terävyys on monen tekijän summa, printteriä unohtamatta, eli ei terävyyden syytä lopulta voi pelkästään vedoksen eli valokuvan piikkin laittaa. Se kuitenkin riittäköön, mitä valokuvassa (ei tiedostoissa tai filmillä) näemme.
"Onpa tarkka kakara.", "Tarkkaan seurasit....", "Kuvasta voi nähdä tarkasti, ...", "En näe enää yhtä tarkasti kuin ennen.". Tarkkuus on eri käsite kuin tiheys, paitsi nykyajan digitaaleille.
Bullshit bingo on sitä kun luennoitsija on heittänyt sovitun määrän appelsiinia vaikaempia eri sanoja. Kuulijoiden joukosta nopein hoksaaja voi sitten huuta; Bingo!http://www.jerrygay.com/essays.cfm
http://www.kameralaukku.com/portal/index.php?topic=40635.0
http://www.silverlight.co.uk/tutorials/basicpf/filmdev.html
http://kamerat.ayy.fi/cms/index.php?page=mv_opas
lueppa vielä:
The Black & White Handbook: The Ultimate Guide to Monochrome Techniques Updated Edition (Paperback) by Roger Hicks (Author), Frances Schultz - katsoin netistä–
Enää ei prässätä kirjoitti:
En ole koskaan ennen kuullut, että filmiä korpressoidaan. Katsoin netistä käyttäen hakusanaa "kompressointi". Siellä annetaan ymmärtää, että kompressoinnilla on jotakin tekemistä äänitekniikan kanssa. En silti saanut tarkemmin selvää, kun en ymmärrä musiikin teoriaa tai termistöä. Yksi käännösvaihtoehto väittää kompressoinnin olevan englanniksi compress, joka taas palauttamalla Suomeksi tarkoittaa pakata, tiivistää. Mikä ihmeellisintä Compress = kompressoida, kompressoitua. Heh, tortta på tortta. Kaikki tietävät, mikä on kompressori. Se on kone, mikä puristaa tai ahtaa kaasua yleensä normaalipaineesta korkeampaan paineeseen.
Valokuvauksessa jo kamera tallentaa inputtia eri formaatteina outputiksi. Kameran valmistajasta riippuen voit valita josko kennoon tullutta valoinformaatiota ei pienennetä, tai sitten siitä poistetaan informatiota eli pakataan tai tiivistetään pienempään tilaan. Siis esim. kennolle tulleesta informaatiosta tallennetaan yleisessä jpeg-formaatissa vähemmän tietoa kuin esim. RAW:ina tallennettaessa. Taasen kuvan käsittelyssä kuvatiedosto voidaan tallentaa tiedoston kokoa vähentävään tai säilyttävään formaattiin. Vaihtoehtoja on useita. Compression (eng.) tarkoittaa datan pakkamista häviämättömällä tai hävittävällä tekniikalla. Prässäämisellä on englannin kielessä eri nimi; Pushing and Pulling.
Voidaanko nyt päätellä ja sopia, että kompressoinnilla tarkoitetaan digivalokuvauksessa tiedoston tallentamista ja erityisesti tietoa, väriä tai yksityiskohtia, vähentävässä mielessä? Mutta ei missään tapauksessa kompressoinnin ja prässäämisen välille voida laittaa yhtäläisyysmerkkiä. Ei laiteta! FIlmiaikana (tiedän sen edelleen jatkuvan) prässäämällä filmistä yritettiin saada enemmän irti, mitä sen valmistajan tuottama laatu edellytti.
Filmille ja digikennolle terävyyden saa aikaan objektiivi, sen rakenne, linssien laatu, kunto ja himmennin. Kennon pikselien lukumäärä pinta-alayksikköä (resoluutio eli tiheys) kohti on yhteydessä siihen kuinka paljon ja minkä laatuisena sille taittunut valo saadaan talteen. On muitakin tähän vaikuttavia asioita, joita en jaksa edes miettiä. Ne voi todeta, ja se riittää minulle. Kun muistikortille siten on tallentunut dataa, voi sen tavalla tai toisella saada tulostettua paprille, jolla myös on edellä kuvatun luonteisia ominaisuuksia. Niistä ominaisuuksista en paljoa tiedä nykyaikana, mutta kaikella tällä on vaikutusta kuvan laatuun, siis mm. mikä näkyy vedoksessa terävänä ja mikä ei. Täsmällisesti sanottuna terävyys on monen tekijän summa, printteriä unohtamatta, eli ei terävyyden syytä lopulta voi pelkästään vedoksen eli valokuvan piikkin laittaa. Se kuitenkin riittäköön, mitä valokuvassa (ei tiedostoissa tai filmillä) näemme.
"Onpa tarkka kakara.", "Tarkkaan seurasit....", "Kuvasta voi nähdä tarkasti, ...", "En näe enää yhtä tarkasti kuin ennen.". Tarkkuus on eri käsite kuin tiheys, paitsi nykyajan digitaaleille.
Bullshit bingo on sitä kun luennoitsija on heittänyt sovitun määrän appelsiinia vaikaempia eri sanoja. Kuulijoiden joukosta nopein hoksaaja voi sitten huuta; Bingo!Kyllä se on niin, että jos MINÄ en osaa etsiä filmin kompressointia netistä niin sellaista ei ole olemassakaan.
Ei koko maailmassa voi olla olemassa mitään jos minä en löydä sitä netistä.
Huomasin juuri äsken, että minuakaan ei ole olemassa (en löydä itseäni netistä) - sama…
02o kirjoitti:
”… musiikin teoriaa tai termistöä”
—no kompressoinnilla ei kyllä ole mitään tekemistä musiikin teorian kanssa vaan äänen kompressointi tarkoittaa ihan samaa kuin filmin kompressointi, eli dynamiikan pienentämistä.
Ääni on näätsen ihan muuta kuin musiikin teoria.
Äänitekniikassa se siis tarkoittaa sitä, että äänen voimakkuuseroja pienennetään (yleistä mm. paikallisradioissa).
Filmin kehityksessä vastaavasti pienenetään hopeakiteiden kokoeroa, prässäämällä taas suurennetaan.
Prässäämisellä ja kompressoinnilla on siis vastakkaiset tavoitteet.
Bullshit bingo … inputtia eri formaatteina outputiksi filmille … eli valokuvan piikkin laittaa?
Voidaanko nyt päätellä ja sopia, että filmin kompressoinnilla tarkoitetaan ylivalotusta ja alikehitystä dynamiikan supistamiseksi?kaivelinpa vielä vanhoja muistiinpanojani.
Olen näköjään kompressoinut diojani kehittämällä filmin tuubissa (ei kierukkatölkissä) liikuttamatta.
Kun filmiä ei liikuteta kehityksessä niin paljon valoa saaneet kohdat ei mene tukkoon. Kehitteen teho ikäänkuin loppuu kesken kun liikuttelu ei tuo tuoreempaa kehitettä kohdalle. - Muisti pallaa
katsoin netistä– kirjoitti:
Kyllä se on niin, että jos MINÄ en osaa etsiä filmin kompressointia netistä niin sellaista ei ole olemassakaan.
Ei koko maailmassa voi olla olemassa mitään jos minä en löydä sitä netistä.
Huomasin juuri äsken, että minuakaan ei ole olemassa (en löydä itseäni netistä)Vaatimattomuus ei kaunista. Keskusteluun kuuluu, että keskustelijoille käsitteet ovat tiedossa ja puhutaan samasta asiasta. Silloin ei mene vääntämiseksi. Jos ei ymmärrä käsitteitä, ei voi keskustella. Mielipiteitä saa olla, mutta ne pitää perustella. Vapaa maa, onneksi.
Harmittaa, etten aikoinaan kuvannut Hervannassa jo puretun kapakan seinäkirjoituksia. Siellä oli moneen kertaan pohdittuja juttuja. Tosta edellisestä vastauksesta tuli mieleen yksi, joka meni jotenkin näin: "Minusta tulee oksennusta. Olen siis olemassa!" Ei huono. - siis…
Muisti pallaa kirjoitti:
Vaatimattomuus ei kaunista. Keskusteluun kuuluu, että keskustelijoille käsitteet ovat tiedossa ja puhutaan samasta asiasta. Silloin ei mene vääntämiseksi. Jos ei ymmärrä käsitteitä, ei voi keskustella. Mielipiteitä saa olla, mutta ne pitää perustella. Vapaa maa, onneksi.
Harmittaa, etten aikoinaan kuvannut Hervannassa jo puretun kapakan seinäkirjoituksia. Siellä oli moneen kertaan pohdittuja juttuja. Tosta edellisestä vastauksesta tuli mieleen yksi, joka meni jotenkin näin: "Minusta tulee oksennusta. Olen siis olemassa!" Ei huono.olen olemassa.
”Voidaanko nyt päätellä ja sopia, että kompressoinnilla tarkoitetaan digivalokuvauksessa tiedoston tallentamista ja erityisesti tietoa, väriä tai yksityiskohtia, vähentävässä mielessä?”
entä:
—”Voidaanko nyt päätellä ja sopia, että kompressoinnilla tarkoitetaan digivalokuvauksessa tiedoston tallentamista ja erityisesti tietoa, väriä tai yksityiskohtia, pakkaamalla häviöttömästi. - _press
siis… kirjoitti:
olen olemassa.
”Voidaanko nyt päätellä ja sopia, että kompressoinnilla tarkoitetaan digivalokuvauksessa tiedoston tallentamista ja erityisesti tietoa, väriä tai yksityiskohtia, vähentävässä mielessä?”
entä:
—”Voidaanko nyt päätellä ja sopia, että kompressoinnilla tarkoitetaan digivalokuvauksessa tiedoston tallentamista ja erityisesti tietoa, väriä tai yksityiskohtia, pakkaamalla häviöttömästi.Valokuvaus on melko epätieteellistä. Kuvaamiseen riittää että ymmärtää hyvin valokuvaamiseen kuuluvat tekniset perusasiat, ja osaa käyttää kameraa ja eri tyyppisiä objektiiveja haluamansa tunnelman esittämiseen valokuvauksen keinoilla. Ei tarvitse tuntea ja tietää valo-opista tai tietotekniikasta läheskään kaikkea. Luonnollisesti ajoittain syntyy halu tutkiskella joitakin asioita pintaa syvemmältä. Jos on halua keskustella näistä asioista, tarvitaan yhteinen kieli.
Tämän keskusteluosion otsikko ei näytä kiinnostavan juuri ketään. Vastauksia tähän mennessä 12 ja lukukertoja 75. Paljon mielenkiintoisempia aiheita ovat otsikot Tarjoudun malliksi, Valokuvauksesta ammatti, Apua, minkä nimisen kameran ostaisin. Niillä on lukijoita. Mistä se kertoo? Taidettin jauha paskoa. EVVK. Maailma ei tästä tällä kertaa parantunut.
Edellä yhdessä linkissä on yhteys Jerry Gayn sivuille. Siinä on erittäin mielenkiintoinen valokuvaaja, jolla on paljon annettavaa jälkipolville. Minulle tämäkin tuttavuus oli uusi. Erityisesti Jerryn filosofia-osiosta kannattaa kuunnella hänestä tehtyjä haastatteluja. Ne pitää ehdottomasti kuunnella rauhassa ja ajatuksella. - eri käsite
_press kirjoitti:
Valokuvaus on melko epätieteellistä. Kuvaamiseen riittää että ymmärtää hyvin valokuvaamiseen kuuluvat tekniset perusasiat, ja osaa käyttää kameraa ja eri tyyppisiä objektiiveja haluamansa tunnelman esittämiseen valokuvauksen keinoilla. Ei tarvitse tuntea ja tietää valo-opista tai tietotekniikasta läheskään kaikkea. Luonnollisesti ajoittain syntyy halu tutkiskella joitakin asioita pintaa syvemmältä. Jos on halua keskustella näistä asioista, tarvitaan yhteinen kieli.
Tämän keskusteluosion otsikko ei näytä kiinnostavan juuri ketään. Vastauksia tähän mennessä 12 ja lukukertoja 75. Paljon mielenkiintoisempia aiheita ovat otsikot Tarjoudun malliksi, Valokuvauksesta ammatti, Apua, minkä nimisen kameran ostaisin. Niillä on lukijoita. Mistä se kertoo? Taidettin jauha paskoa. EVVK. Maailma ei tästä tällä kertaa parantunut.
Edellä yhdessä linkissä on yhteys Jerry Gayn sivuille. Siinä on erittäin mielenkiintoinen valokuvaaja, jolla on paljon annettavaa jälkipolville. Minulle tämäkin tuttavuus oli uusi. Erityisesti Jerryn filosofia-osiosta kannattaa kuunnella hänestä tehtyjä haastatteluja. Ne pitää ehdottomasti kuunnella rauhassa ja ajatuksella.http://www.jerrygay.com/essays.cfm
linkin siksi, että hän on minusta taitavin trixin kompressoija - sama…
eri käsite kirjoitti:
http://www.jerrygay.com/essays.cfm
linkin siksi, että hän on minusta taitavin trixin kompressoijajos valokuvataide ihan aikuisten oikeasti kiinnostaa niin liity joukkoon:
http://www.sfmoma.org/pages/interest_foto
- 02o
menee tarkalleenottaen näin:
1. Filmi ylivalotetaan 1,5 – 2 EV
2. Kehitetään ns. tasoituskehitteellä (D-76):
metolia 2 g
kiteistä natriumsulfaattia 200 g
hydrokinonia 5 g
boraksia 2 g
vettä 1 l
Sekoita kemikaalit 40 asteisee veteen, laita ensimmäiseksi hieman natriumsulfaattia veteen
3. kehitysaika 8 – 10 min 18 – 20 asteisessa kehitteessä
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik185093MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar1112616- 102064
Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5801920Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin1181670Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja691279Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s411269Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill31038Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o641027Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt2191019