Elämä on orjuutta.

Onko kukaan huomannut, että tästä elämästä ei voi paljon nauttia? Ensin menet kouluun joka ikinen päivä, heräät aikaisin ja pääset myöhään, päivästä et ole oppinut juuri mitään ellet ole "priimusnörtti". Vaikka koulu sinua ei kiinnostaisi joudut silti mennä, sinne kuuntelemaan paskaa. Vaikka olisit kuinka poikki sinut pakotetaan menemään, jos yrität lintsata että saisit nukkua edes yhden päivän kunnolla, siitä ilmoitetaan vanhemmillesi eikä se enään onnistu, vaikka kuumetta olisikin saat olla poissa päivän tai pari, ilman lääkärintodistusta, koulu jatkuu monta vuotta ennenkun pääset töihin, ja jos menet vielä jatkoopintoihin siihen menee ikuisuus, sen jälkeen koulu on käyty, hyvä fiilishän siitä tulee mutta sitten koittaa loppuhelvetti: Työt 70 vuotiaaksi, joka päivä aikaisin töihin ja takaisin, olet poikki mutta mielesi kehottaa sinua jatkamaan, sen takia ihmiset saavat sydänkohtauksia ja kaiken maailman kohtauksia. Kun tätä mietin kysyin itseltäni: Mitä elämä on? Orjuutta. Kukaan täällä ei nauti elämästä vaan paiskii töitä ja koulua henkihieverissä kuolemaansa saakka. Tuskin kovin moni jaksaa tehdä töitä 70 vuotiaaseen asti. Tulee varmaan aika paljon haukkuja, mutta jos oikein mietit saatat arvata että puhun täyttä totuutta.
3295
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Semmoistahan se on.

Unohdit muuten 30 vuoden asuntolainan, velkavolvon, 2,7 kirkuvaa kakaraa joista tulee angstisia teinejä (vink, vink), nalkuttavan akan ja räksyttävän koiran.

Toisaalta, eipä se vaihtoehtokaan jäädä lusmuilemaan sossun tuella niin kovin hääppöinen ole.

Jos onnea etsit niin se on asennekysymys.

Tervetuloa elämään!
Kiitos asioinnista, tervetuloa toistekin!

Äänestä

Mä oivalsin ton saman pari vuotta sitten ja masennuin aluks aika lailla. Mietin et jos tossa on oikeesti koko elämä, niin mieluummin kuolen heti. Mut sit tajusin, että eihän kukaan pakota sua elämään just tolla tavalla, vaan on olemassa vaihtoehtoja! Loppujen lopuks vaan sä itse oot vastuussa siitä miten elämäs käytät ja miks sen tuhlais tekemällä asioita, jotka tuntuu pelkältä pakko pullalta ja joista ei nauti yhtään? Siinähän menee koko elämä hukkaan. Joten miks ei mieluummin eläis jokaista päivää täysillä tehden just niitä asioita, mitä itse haluaa ja josta nauttii? Jotenkin sitä täytyy tietysti ittensä elättää, mut siihenkin on aika paljon eri vaihtoehtoja miten sen toteuttaa. Eli jos ns. tavallinen elämä ei kiinnosta, niin sitten ei siihen kukaan pakota. Kannattaa kuunnella sydäntään.

Äänestä

Eikös Suomessa jengi jää sairaseläkkeelle n. 58-59 wee. Jossei haluu tehdä toiselle hommia niin ryhtyy sit yksityisyrittäjäx. Sit alkaa tietysti verottaja ja muut viranomaiset ottaan pannuun, mut... Täytyy joku siedettävä juttu löytää. Kaikista hassuintahan on, että työ käytetään yhä enenevässä määrin järjestelmän sisäiseen kitkaan. On kaikenmaailman työelämänkehittäjää sun muuta konsulttia. Tällä tavoin työn määrä lisääntyy eikä vähene niinkuin se muuten tekisi automaation lisääntyessä. Ja eläkeikää pitää nostaa...

http://www.bluinc.com/free/fisher.html

Äänestä

Kommentoi aloitusta


ProfessionalFacts kirjoitti:

Onko kukaan huomannut, että tästä elämästä ei voi paljon nauttia? Ensin menet kouluun joka ikinen päivä, heräät aikaisin ja pääset myöhään, päivästä et ole oppinut juuri mitään ellet ole "priimusnörtti". Vaikka koulu sinua ei kiinnostaisi joudut silti mennä, sinne kuuntelemaan paskaa. Vaikka olisit kuinka poikki sinut pakotetaan menemään, jos yrität lintsata että saisit nukkua edes yhden päivän kunnolla, siitä ilmoitetaan vanhemmillesi eikä se enään onnistu, vaikka kuumetta olisikin saat olla poissa päivän tai pari, ilman lääkärintodistusta, koulu jatkuu monta vuotta ennenkun pääset töihin, ja jos menet vielä jatkoopintoihin siihen menee ikuisuus, sen jälkeen koulu on käyty, hyvä fiilishän siitä tulee mutta sitten koittaa loppuhelvetti: Työt 70 vuotiaaksi, joka päivä aikaisin töihin ja takaisin, olet poikki mutta mielesi kehottaa sinua jatkamaan, sen takia ihmiset saavat sydänkohtauksia ja kaiken maailman kohtauksia. Kun tätä mietin kysyin itseltäni: Mitä elämä on? Orjuutta. Kukaan täällä ei nauti elämästä vaan paiskii töitä ja koulua henkihieverissä kuolemaansa saakka. Tuskin kovin moni jaksaa tehdä töitä 70 vuotiaaseen asti. Tulee varmaan aika paljon haukkuja, mutta jos oikein mietit saatat arvata että puhun täyttä totuutta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu