onhan tuo helppo vierittää syy ympäristön likaamisesta maalaisten syyksi, ihmiset kuitenkin asuvat kaupungeissa ja ympäristön kannalta jälki ei ole kaunista. Rakennettu ympäristö - kaupunki, jossa asumme - muuttaa vesistöjä ja lähiympäristön vesiolosuhteita merkittävästi. Luonnontilaisessa ympäristössä sadevedet imeytyvät nopeasti maahan. Suuren osan vedestä pidättää kasvillisuus. Loppu vedestä suodattuu maakerrosten läpi muodostaen pohjavettä tai valuu puhdistavien maakerrosten läpi lähimpään vesistöön.
Kaupunkiympäristössä kadut, pihat ja katot estävät veden imeytymisen maahan ja syntynyt hulevesi huuhtoo maa-ainesta, ravinteita ja myrkkyjä eteenpäin. Hulevedet johdetaan yleensä mahdollisimman suoraan lähimpään vesistöön, missä ne aiheuttavat mm. veden samentumista, happikatoa, rantojen liettymistä ja hajuhaittoja. Mitä enemmän vettä läpäisemätöntä pysty- ja vaakapintaa on, sitä suurempi osa ilman kautta tulevista ympäristömyrkkypäästöistä näyttää joutuvan vesiin.
Vesistöjen lisäksi myös muu ympäristö kärsii hulevesistä. Lisääntynyt pintavesimäärä ja oikaistut kulkureitit kasvattavat tulvia tulvapaikoissa ja aiheuttavat eroosiota. Koska vesi johdetaan kaupungissa nopeasti pois, kuivat paikat kuivuvat entisestään. Toisaalta sateen aikana vettä on kaupungissa pihoilla, ojissa ja viheralueilla näkyvissä paljon enemmän kuin metsämaalla, koska sitä tulee niille sateen lisäksi peitetyiltä pinnoilta. Tätä kautta myös maakasvillisuuden ja maaeliöstön elinolosuhteet vaikeutuva
Kaupunkiympäristössä kadut, pihat ja katot estävät veden imeytymisen maahan ja syntynyt hulevesi huuhtoo maa-ainesta, ravinteita ja myrkkyjä eteenpäin. Hulevedet johdetaan yleensä mahdollisimman suoraan lähimpään vesistöön, missä ne aiheuttavat mm. veden samentumista, happikatoa, rantojen liettymistä ja hajuhaittoja. Mitä enemmän vettä läpäisemätöntä pysty- ja vaakapintaa on, sitä suurempi osa ilman kautta tulevista ympäristömyrkkypäästöistä näyttää joutuvan vesiin.
Vesistöjen lisäksi myös muu ympäristö kärsii hulevesistä. Lisääntynyt pintavesimäärä ja oikaistut kulkureitit kasvattavat tulvia tulvapaikoissa ja aiheuttavat eroosiota. Koska vesi johdetaan kaupungissa nopeasti pois, kuivat paikat kuivuvat entisestään. Toisaalta sateen aikana vettä on kaupungissa pihoilla, ojissa ja viheralueilla näkyvissä paljon enemmän kuin metsämaalla, koska sitä tulee niille sateen lisäksi peitetyiltä pinnoilta. Tätä kautta myös maakasvillisuuden ja maaeliöstön elinolosuhteet vaikeutuva
Vastaukset 17
Vanhimmat
käytöstä olen jokseenkin samaa mieltä kanssasi ,pitäis tosiaan hintaa nostaa, niin oltais tarkempia sen käytön kanssa, samoin samaamieltä ravinteiden nopeasta vesistöihin pääsystä, johtuen, peltojen salaojituksista, enään ei ole luontaisia vesivarastoja, kun suot on otettu kuivatuksenkautta tehomaatalouskäyttöön, taas aivan liian isot ja painavat traktorit/ puimurit tiivistää maat, niin silloin pellot ei imeytä vettä , vaan ne toimivat jonkinaikaa ankkalampena ja hulevedet valuvat suoraa vesistöön.
http://www.mavi.fi/fi/index/viljelijatuet/oppaatjaohjeet/ymparistotuenjaluonnonhaittakorvauksensitoumusehdot/ymparistotuensitoumusehdot.html
Jos kuluttajat haluavat maksaa ruokalaskussaan korkeammat lannotteiden hinnat, niin ei siinä mitään. Nyt Yara ilmeisesti nostaa hintoja.
Toinen vaihtoehto on, joka nyt jo on käytössä on ympäristötukiehdoissa määrätty suurin lannoitustaso. Linkissä löytyvässä taulukoissa on ilmoitettu enimmäismäärät eri kasveille ja maalajeille. Näitähän tietysti voisi laskea, mutta siinä sadon määrä pienenee, joka taas nostaa viljan hintaa.
peltoja sitten pitäisi viljellä, ilman ojia ja lannoitetta vai kuinka
selvittää kohta meille maajusseille miten se tapahtuu. kiittäkäämme jo etukäteen asiantuntijalausunnosta.
Edelleen on luonnonlait voimassa ja ympäristöministeriöön toivomaansa lepoon päässeet ei voi kumota tosiasiaa että fosfori ei ota satojen kilometrien loikkia. Nyt puuhastellaan kipsin kanssa että se estäisi fosforin siirtymistä. Kyllä se sen tekee, mutta myös estää ettei kasvikaan saa! Yaran valtavien jätekipsikasojen madaltaminen siinä on takana. Kauppamiehet "viilaa linssiin" kemian tunneilta mitään oppimattomina lähteneitä. Eroosio se on joka fosforin vesistöihin vie. Ja siellä vesistöissä on fosforia jo muutenkin ja mennyt sinne jo ennen ihmistoimintaa. Nyt vaan olisi kehitettävä menetelmiä jolla korvaamattoman alkuaineen virtaussuunta saataisiin muuttumaan!
Lopulta on otettava järki käteen ja alettava palauttaa fosfori kuluttajien jätöksistä takaisin peltoihin. Nythän se erotetaan jätevesistä ja ns loppusijoitetaan pääasiassa viherrakentamiseen josta se taas aikaa myöden menee kaikki vesistöihin.
Jätevedenpuhdistus on pelkkää omantunnon hoitoa, ainut tehokas ratkaisu olisi fosforin kierrätys takaisin ruon tuotantoon. On hulluutta louhia kaliiosta kaikki tarvittava fosfori ja samalla työntää luontoon kerran käytetty.
Niin mikä ravinne salaojien kautta kulkeutuu vesistöihin?
ja KYLLÄHÄN SEN JUTUISTA VOI PÄÄTELLÄ ,KUKA ON SIELLÄ JANOA SAMMUTTANUT
ja viljelijät jotka viimeksi asiaa raskaasti vastusti? Meinaan sitä kun jätevedenpuhdistamoilta olisi yhdyskuntalietettä haluttu ajaa pelloille? Muistelisin että ohje oli että "älkää nyt missään ihmeessä tuota ottako pelloillenne"? Vai?
Niin lähes kaikki. Savimaa tietysti pidättää lähes kaikki ravinteet hyvin tiukasti ja ravinteet tosiaan päätyvät vesitöihin kähinnä siinä kun pintavaluntana maata menee vesistöön. Sen sijaan karkemmat maalajit kyllä päästävät ravinteet eteenpäin, vesi uuttaa ne. Jos muistatte metsämaan rakennetta niin sieltä monesti löytyy ns uuttumiskerros eli vesi huuhtoo ravinteet pintakerroksesta alemmas ja sitten ne rikastuvat johonkin kerrokseen. JOS se kerros pidättää ravinteet. Jos sitten taas ei kuten vaikkapa KHt, HHk ja varsinkin KHk niin kyllä ne salaojaan tiensä löytävät. Itsellä ei ole noita eloperäisiä niin että en ole joutunut niiden kanssa tekemisiin mutta lienee niin että mitä vähemmän maatunutta turve on niin sitä todennäköisemmin ravinteet löytävät tiensä salaojiin?
oli siis vastaus tähän
"kerro tarkemmin Niin mikä ravinne salaojien kautta kulkeutuu vesistöihin? "
Itsellä kokemusta vain savimaista, ja niiden kohdalla se mikä kylvölannoittimella on maahan laitettu ei todellakaan salaojien kautta pois valu. Mutta onko tosiaan sellaisia maalajeja, että esimerkiksi lannoitefosfori hurahtaa salaojiin? Silloinhan esimerkiksi peltojen fosforiluvun kohottamisessa ole mitään järkeä tällaisilla mailla, jos fosfori ei maaperään sitoudu.
käviskö vaikka arskanperseellä multaa väliin ja siementä vakoon
olisi mitä parhainta maanparannusainetta mutta siinä on liikaa raskasmetalleja, satoa ei voisi käyttää ihmisravinnoksi..
ravinteet mihinkään salaojaan päädy, kasvit käyttää ne ja tällä hetkellä tyhjätään esim. maan fosfori varastoja..
-
-