Vajaa vuosi sitten tutustuin yhteen mukavaan ja söpöön tyttöön. Pikkuhiljaa tutustuin häneen ja ihastuin häneen. Olen ollut aikaisemminkin ihastunut muutamaan tyttöön, mutta en läheskään näin perinpohjaisesti. Jossain vaiheessa hän sitten osoittautui varatuksi. En tiedä onko hän huomannut ihastumiseni, mutta jokatapauksessa olemme kavereita. Olen myös tutustunut viimeaikoina hänen poikaystäväänsä. Yhdessä vaiheessa ajattelin, että ihastus olisi laantunut, mutta sitten taas huomaan ajattelevani tätä tyttöä paljonkin. Kun näemme, niin välillä minulla on tosi paljon vaikeuksia pitää katsettani erossa tästä tytöstä. Hän on tosi söpö ja hänellä on pienet söpöt rinnat. Niistä on vaikea pitää katsettaan erossa. Urheilemme samassa seurassa ja näin kesällä, kun tytöllä on tiukka t-paita tai toppi päällään, niin rinnat näkyvät erottuvat, vaikka ovatkin pienet. Tykkään pienirintaisista tytöistä. Minulla ei ole aikomustakaan pilata tämän tytön ja pojan parisuhdetta. Molemmat ovat mukavia ja haluan olla molempien kaveri. Tyttö ei ole ollenkaan sellaista ylimielistä prinsessatyyppiä, vaikka onkin poikien keskuudessa suosittu japärjännyt opiskeluissa yms. Hän on tosi fiksu ja mukava.
Onko tämä enää normaalia, että olen edelleenkin ihastunut häneen ja ajattelen häntä, vaikka tiedän, että hän on varattu? Minulla ei siis ole aikomustakaan tuhota kenenkään parisuhteita. Tunnen myös tosi paljon vetoa häneen ja tosiaan minun on vaikea olla katselematta häntä salaa. En ole koskaan seurustellut, eikä ole ollut kuin pari pientä viritystä. Johtuuko tämä vain siitä, että kaipaan kovasti tyttöystävää? En voi olla ajattelematta hänen pieniä söpöjä rintojaan, hänen söpöä hymyään. Jossain vaiheessa ajattelin, että hänen kanssaan minulla voisi olla jotain mahdollisuuksia. Joskus kuvittelen hänet alasti ja sitä, että voisimme olla kahden sängyssä. Jotenkin vain hämmentää tälläiset ajatukset. MIstä tämä johtuu. Hän on mukavimpia ja fiksuimpia tyttöjä joita olen tavannut.
Onko tämä enää normaalia, että olen edelleenkin ihastunut häneen ja ajattelen häntä, vaikka tiedän, että hän on varattu? Minulla ei siis ole aikomustakaan tuhota kenenkään parisuhteita. Tunnen myös tosi paljon vetoa häneen ja tosiaan minun on vaikea olla katselematta häntä salaa. En ole koskaan seurustellut, eikä ole ollut kuin pari pientä viritystä. Johtuuko tämä vain siitä, että kaipaan kovasti tyttöystävää? En voi olla ajattelematta hänen pieniä söpöjä rintojaan, hänen söpöä hymyään. Jossain vaiheessa ajattelin, että hänen kanssaan minulla voisi olla jotain mahdollisuuksia. Joskus kuvittelen hänet alasti ja sitä, että voisimme olla kahden sängyssä. Jotenkin vain hämmentää tälläiset ajatukset. MIstä tämä johtuu. Hän on mukavimpia ja fiksuimpia tyttöjä joita olen tavannut.
Vastaukset 8
Vanhimmat
olet rakastunut.
Kaipa sitten olen rakastunut. Tykkään hänestä tosi paljon. Hän on tosiaan mukavimpia tyttöjä, joihinka olen törmännyt. Parilta tytöltä on tullut rumaakin kohtelua, kun olen heidän kanssaan jutellut ensi alkuun kaverimielessä. Niissä porukoissa, joissa aiemmin olin mukana meno oli tosi pinnallista ja se meno oli sellaista machoilua. Siinä porukassa oli aika paljon sellaisia teiniprinsessoja.
Miten pääsen tosta rakkauden tunteesta eroon? Aika ei tunnu auttavan. Nyt tämä tyttö lähtee puoleksi vuodeksi vaihtoon, joten se ehkä vähän auttaa. Tosin olen huomannut, että minua harmittaa se, että en näe häntä pitkään aikaan. Olemme kavereita ja haluan pysyäkin hänen kaverinaan. Jotenkin vaan ajattelin, että se ihastumisen tunne hiipuisi ja varsinkin kun olen tutustunut hänen poikaystäväänsä. Jotenkin tämä tyttö on hyväksynyt minut sellaisena kuin olen.
Sun tunteet on ihan normaalit ja tietysti niiden jatkuvaan olemassaoloon vaikuttaa se, että sä olet sinkku etkä ole kokenut kunnon seurustelua. Sen kokemuksen jälkeen sitä on jo huomattavasti rauhallisempi omienkin tunteiden heittelyn suhteen. Nyt sä olet vaan hämmentynyt ja syyllisyyskin painaa koska tyttö on toisen.
Kun hän ei ole enää tavattavissa (sen vaihdon aikana) sunkin tunteesi tulevat luonnollisestikin rauhoittumaan.
Voit ajatella kuitenkin, että se tyttö on ikään kuin luonut pohjan sille millaisen tyttökaverin sä itsellesi haluaisit ja hänen kaltaisiaan naisia sun kandee tästedes lähestyäkin.
Sä olet oppinut sen tytön kautta tuntemaan oman "naismakusi" ihan samoin kuin niiden "prinsessojenkin", jotka eivät sua kiinnosta.
Siis se tyttö on jo tavallaan antanut sulle jotain hyvinkin pysyvää, siitäkin huolimatta, että teidän välillänne ei ole ollut koskaan mitään ystävyyttä "intohimoisempaa" suhdetta. Se tyttö on sun hyvä kokemuksesi naissukupuolesta ja se auttaa sua löytämään itsellesi sopivan kumppanin.
Silleen sä voit aina muistella häntä. Sittenkin kun olet ehkä toisen kanssa jopa naimisissa joku päivä. Eka rakastuminen on aina iso juttu ja jättää pysyvän muiston mieleen. :)
Pintapuolisilla ihastuksilla on tapana laantua nopeasti, kun huomataan että luonteet ovat epäsopivia/epämiellyttäviä. Ihastus on pysyvämpää laatua siinä vaiheessa, kun tunnetaan toinen. Tiedetään sen persoona, hyväksytään se ja silti ollaan ihan ihastuneita. Se kai on puhtaimmillaan sitä rakkauden tunnetta ilman kiintymystä ja sellaista.
Osa niitä positiivisia tunteita voi olla juuri sitä, että jossain seurassa saa olla oma itsensä ja muut suhtautuvat positiivisesti siihen. Ainakin opiskeluympyröissä olen huomannut kuinka tärkeää on löytää samankaltaisia ihmisiä ympärilleen. Sitä tunnetta ei voi sanoin selittää miltä tuntuu, kun jokainen ihan tuntematonkin ihminen jää hymyillen pitämään ovea auki ja opettajilta tulee sellaista kommenttia, että kaikkihan me herkkiä ollaan, vaikka jollain olisi vähän pelottava suojakuori ja ei se mitään haittaa jos joskus vähän ujostuttaa tai se, että kukaan ei koskaan puhu päälle ja kaikki hymyilee aina ja tulee sanomaan moi, kun jossain näkee ja niin edelleen. Samaan hengenvetoon voin siis sanoa, että aivan ihania, tosi ystävällisiä, kilttejä, fiksuja ja tosi nättejä tyttöjä on oikeasti paljon, mulla on opiskelukavereina sellaisia ihanuuksia niin paljon, että melkein toivoisin olevani mies. Niitä on, kunhan ei pyöri väärissä piireissä. Mun onkin ollut pakko puhua yhdelle sukulaispojalle, että tulisiko se käymään meidän koululla, niin vaivihkaa esittelen jonkun ihanan tytön sille ja toisinpäin, kun se pyörii ihan väärissä paikoissa eikä meinaa löytää sitä, joka katselisi tähtiä sen kanssa. Toisen hyväksyminen, ystävällisyys jne. ei ole mitään ainutlaatuista, eli vastaasi tule kyllä joku uusi ihana, jos juuri kirjoituksesi tytön kanssa ei onnistu, vaikka ihastuminen ja etenkin rakastuminen on ainutlaatuista ja harvoin kuitenkin kohtaa sellaisen, joka todella kolahtaa. Mutta niitä tyttöjä on kunhan ei vaan pyöri missään pinnallisissa porukoissa tai ajattele bb-talon vastaavan todellisuutta, koska ei nekään niissä ymmärrettävistä syistä pyöri. Tuli nyt vähän hehkutettua, mutta olen taas tänään ollut niin iloisen pökertynyt ihmisten kiltteydestä. Se on kertakaikkisen ihana tunne, että saa olla itsensä ja muut ymmärtää millainen on. Se tekee olon niin kokonaisvaltaisen hyväksi, kun tietää, että kukaan ei odota, että olisi enemmän jotain ja vähemmän jotain. Jokaikisen pitäisi saada olla oma itsensä ja löytää ne piirit tai ihmiset, joiden kanssa sitä voi olla.
Jotkut ihmiset jäävät mieleen vähän pidemmäksi aikaa, koska ne ovat jääneet sinne jollain epäpinnallisella tavalla. Kyllä mäkin huomaan joskus havahtuvani ajattelemasta erästä miestä, joka siis oli entinen työkaveri. Tuskin näen häntä enää koskaan enkä aio häneen ottaa yhteyttäkään, mutta silti joskus huomaan, että pyörii päässä miten ihanalta tuntuisi maata kahdestaan sängyssä. Olla lähekkäin hänen kanssaan. Kamppailla sen kanssa kuinka paljon haluan häntä ja kuinka oma hitaasti etenemisen periaate on aivan vastakkainen sen halun kanssa, jonka hän herättää. Ennen kuvittelin enemmänkin asioita, mutta nykyään aikalailla kiellän itseäni. Se on helpottunut paljon, kun ei tarvitse enää katsella esim. sen kehoa. Sitä nähdessä ajatuksiin hiipi aina jotain sopimatonta ja sai tehdä työtä, että pää pysyi koossa ja ajatukset kiltteinä. Nykyään pää pysyy jo hyvin koossa eikä siinä ole ongelmaa, mutta jotain viattomia pussailujuttuja hiipii joskus mieleen. Pääosin katkasen ne ajatukset, kun ne tulee. Mä koin sen joskus jopa ihan sairaana, että joku ihminen pystyi ilman mun henkistä suostumusta saamaan aikaan sen, että kiihotuin ja vaikuttamaan mun fyysiseen oloon niin.
Mutta se helpottuu, kun ei ole missään tekemisissä, asiat on mahdotonta ja voi kieltää niitä ajatuksia itseltään. Tekemisissä olo ja toivo teki sen 200 kertaa pahemmaksi, kun esim. sitä luvatonta kiihottamista tapahtuu mitä omituisimmista asioista ja etenkin niistä tietyistä.
Mukavia vastauksia ja hyviä vastauksia. Kiitos niistä. En tosiaan ole koskaan seurustustellut. Yhden tytön kanssa kävin pari kertaa kävelyllä ja olin kerran hänen luonaan teellä. Oltiin kuitenkin liian erilaisia toisillemme. Olimme kiinnostuneita eri asioista. Enemmän on näitä huonoja kokemuksia, jossa on tullut tylyä kohtelua.
Tämä tyttö josta olen kertonut, niin vastaa kyllä aika pitkälle ihanne naistani. Ja kuten "Ensirakkaus_" totesi, niin tämä tyttö on kyllä paljon vaikuttanut siihen, että millaisen tyttöystävän haluaisin löytää. Joskus ajattelin ja vähän ajattelen vieläkin, että ei minulle löydy ketään. Ei ole sellaista tyttöä, joka minusta kiinnostuisi ja hyväksyisi minut. Tämä tapaus on ollut sellainen kokemus, mikä on antanut toivoa, että kyllä minä joskus vielä jonkun tytön löydän. En kyllä jaksaisi odottaa.
Tämä ainejärjestöporukka oli sellaista pinnallista porukkaa ja siellä vallitsi sellainen elvistely meininki. Jäin siitä porukasta pois ja en kyllä siinä menettänyt yhtään mitään. Siellä ei yksinkertaisesti ollut sellaisia samantyyppisiä ihmisiä kuin minä.
"On normaalia" totesi: "Toisen hyväksyminen, ystävällisyys jne. ei ole mitään ainutlaatuista, eli vastaasi tule kyllä joku uusi ihana, jos juuri kirjoituksesi tytön kanssa ei onnistu, vaikka ihastuminen ja etenkin rakastuminen on ainutlaatuista ja harvoin kuitenkin kohtaa sellaisen, joka todella kolahtaa. Mutta niitä tyttöjä on kunhan ei vaan pyöri missään pinnallisissa porukoissa. Olen tosiaan pyörinyt väärissä porukoissa." Valitettavasti tuhlasin pari vuotta siihen porukaan aikaani ennen kuin tajusin, että millainen tämä porukka todellisuudessa on. Uuden harrastuksen parissa tutustuin tähän tyttöön. On siellä muitakin mukavia tyttöjä, jotka ovat myös auttaneet muodostamaan positiivista kuvaa naisista ja auttanut tajuamaan sen, etteivät kaikki ole mitään teiniprinsessoja. Sen porukan tytöistä suurin osa on vain varattuja.
Yhdestä vähän kiinnostavasta en ole varma. Millaisista paikoista/porukoista näitä ei pinnallisia tapauksia kannattaa etsiä? Haluaisin jotenkin edesauttaa tyttöystävän löytämistä. Täytyy siihen vähän panostaa. Ei se nyt varmaan ihan vain taivaalta yhtäkkiä tupsahda. En ole oikein viimeaikoina tutustunut uusiin tyttöihin. Nettiä olen kokeillut, mutta siellä sitä pinnallista porukkaa vasta tuntuuukin olevan.
Kokemuksen rintaäänellä: etsi sieltä harrastusten piiristä. Jo pelkästään se asia, että olisitte kiinnostuneet jostain samasta harrastuksesta auttaa rakentamaan pysyvämpää yhteenkuuluvuuden tunnetta sitten siellä rakkaussuhteenkin puolella.
Itse löysin kumppanini juuri siten ja tämä juttu on kestänyt jo nyt pidempään kuin yksikään entinen kummankaan kokemusmaailmassa, ja syynä on just se mistä sinäkin puhuit eli että ollaan niin samanhenkisiä.
Tietysti sitä voi törmätä mukavaan ihmiseen missä vaan, oikeastaan harrastusmaailma takaa vaan sen että on aikaa tutustua toiseen kunnolla, on aihe josta jutella jne. mikä auttaa alkuun ja antaa tunteillekin mahiksen kehittyä rauhassa.
Toisaalta myös niissä vähemmän kiinnostavissa porukoissakin voi hengailla sun lailla vähemmän siitä jengistä kiinnostuneita yksilöitä, mutta niiden löytäminen on tietysti työläämpää jos siinä porukassa pitää esittää koko ajan jotain muuta kuin mitä on.
Ole ihan rauhallisin mielin. Minäkin tunnen ihmisiä, jotka ovat löytäneet sen "oikean" vasta päälle kolmekymppisinä, jotkut kokeiltuaan ensin monien kanssa yhdessä elämistäkin, toiset siksi, että olivat arkoja heittäytymään mukaan "metsästyshommiin".
Mutta kuten sanoit, ei se nyt ihan taivaaltakaan tupsahda, joten saatavilla pitää olla itsekin. :)
OLE
ei