Nythän Suomessa rikotaan jopa YK:n ihmisoikeusjulistuksen periaatetta siinä, miten laittomia toimiaan peittelevä ja salaileva lastensuojelu leimaa törkeästi kaikki lastensuojeluperheet - etenkin huostaanottoperheet - alkoholisteiksi ja vanhemmat laiskoiksi ja välinpitämättömiksi kasvatustehtävässään. Jos kaikki kansalaiset olisivat yhdenvertaisia lain edessä, ei tällainen valheellinen minkään ihmisryhmän väärin leimaaminen olisi mahdollista.
Milloin insesti-, milloin varpuiluhysterian sekoittamat päiväkodit ja koulut ovat ottaneet väärään leimaamiseen osaa innokkaasti. Uusin kouluja vaivaava hysteria lienee koulujen rahattomuus, opettajan virkojen alimitoitus ja OAJ lähti siinäkin väärille linjoille leimaamalla suurimmaksi syypääksi vastuutaan pakoilevat vanhemmat.
Yleisestä vanhempia kaikesta haukkuvasta hysteriasta tulikin mieleen kysymys, oletteko saaneet koskaan kehuja kasvatustyöstänne? Onko niitä tullut tarhasta, koulusta, neuvolasta, naapureilta, ystäviltä, sukulaisilta tai yleensä mistään? Kehut kun ovat hyvä kannustin kenelle tahansa jaksamisessa, mutta onko yleinen suuntaus vain vanhempien alas painamainen joka tilanteessa? Kyräilevä ja epäilevä ilmapiirikin on yhtä paha kuin suoranainen moite ja sen kohteeksi joutuminen ei varmasti auta ketään jaksamisessa.
Milloin insesti-, milloin varpuiluhysterian sekoittamat päiväkodit ja koulut ovat ottaneet väärään leimaamiseen osaa innokkaasti. Uusin kouluja vaivaava hysteria lienee koulujen rahattomuus, opettajan virkojen alimitoitus ja OAJ lähti siinäkin väärille linjoille leimaamalla suurimmaksi syypääksi vastuutaan pakoilevat vanhemmat.
Yleisestä vanhempia kaikesta haukkuvasta hysteriasta tulikin mieleen kysymys, oletteko saaneet koskaan kehuja kasvatustyöstänne? Onko niitä tullut tarhasta, koulusta, neuvolasta, naapureilta, ystäviltä, sukulaisilta tai yleensä mistään? Kehut kun ovat hyvä kannustin kenelle tahansa jaksamisessa, mutta onko yleinen suuntaus vain vanhempien alas painamainen joka tilanteessa? Kyräilevä ja epäilevä ilmapiirikin on yhtä paha kuin suoranainen moite ja sen kohteeksi joutuminen ei varmasti auta ketään jaksamisessa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
lasten takia, vaikka ei vanhemman ansioita huomattaisi missään, jopa silloin kun saa pelkkää lokaa silmilleen.
Loan heittäjät kuin kaikkein vähiten haluavat auttaa muutenkin, saati sitten, että edes tajuaisivat ja tietäisivät perheen tilanteesta kaiken, että olisivat edes oikeutettuja mihinkään arvosteluun.
tapaaminen opettajien ja rehtorin kanssa viikko sitten. Reksi oli tavannut lapsen edellisen kerran toisessa koulussa viisi vuotta sitten laittoman huostaanoton ja kotiutumisen jälkeisenä aikana, jolloin lapsi oli todella huonossa kunnossa.
Viimeisten viiden vuoden aikana on tapahtunut paljon, lapsi on ollut neuropsykiatrisessa kuntoutuksessa, aivan loistavan ammattitaitoisessa terapiassa jne, vaikka hänen asioidensa hoitamisessa on saanut välillä taistella nyrkit savessa opetusvirastoa myöten, mutta voitolla ollaan toistaiseksi.
Erityisesti rehtori tuli kiittelemään, miten suurta edistystä lapsessa on tapahtunut. Annoin meriittiä kuntoutustaholle ja viime talven tapahtumista opetusvirastolle, johon yksi opettajista sanoi painokkaasti: "Tärkeintähän tässä on, että X:lla on tuollainen äiti!" Reksi nyökytteli vieressä, vaikka olin olettanut hänen suhtautuvan varauksella, koska hän tiesi huostaanottohistoriat ja kaikki.
Toivottavasti meidän tapaus on avannut mahdollisimman monen opettajankin silmät näkemään, mitä laiton huostaanotto lapselle pahimmillaan aiheuttaa varsinkin, kun verrataan siihen, mitä oikea kuntoutus ja riittävä kotoa annettu tuki lapselle aikaan saavat. Joku on täälläkin irvaillut, että vanhemmat puolustelevat vain itseään, mutta laittomia huostaanottoja vastustavat kirjoitukset puolustavat ennen kaikkea lapsia, se olisi aika kaikkien ymmärtää!
Eniten surettaa tietysti ne lapset, joiden laiton huostaanotto kestää vuosia ja vanhempia estetään sen takia puolustamasta lapsiaan, tukemaan heitä ja ajamaan heidän asioitaan, vaikka he todella ovat lastensa suhteen parhaita asiantuntijoita!
Nykyiseen vanhempia kaikesta syyttävästä ilmapiiristä sanoisin, että:
Vanhempien on annettava ottaa vastuu lapsistaan ja oikealla tavalla tuettava lapsiperheitä, mutta heitä ei pidä syyttää sellaisesta, joka ei heidän vastuualueelleen kuulu kasvattajina.
Opettajille vastuu siitä, mikä opettajille kuuluu eli opetustyöstä ja koulun sääntöjen kunnioittamisesta.
Poliitikot hoitakoot myös tehtävänsä ja nykyisen valehtelun sijasta takaisivat lakien kunnioittamisen lasten asioissa kaikissa kunnissa.
Ei me saada koskaan kehuja,eina on jokin kohta väärässä... Tosin viimeksi palaverissa ollesamme Keminmaan sossarit , koskinen, Alapartanen sekä edunvalvoja, paltoniemi, myönsivät että Joonan sekä meidän välit on hyvät ja poika viihtyi kanssamme ,oli iloinen... Jos lapsi olisi kaltoin kohdeltu,hän ei olisi sellaisessa kanssakäymisessä kuin Joona on kanssamme.
Myös sijaisperhe myönsi,että Jona viihtyy seurassamme ja tapamiset on menneet hyvin, silti he eivät myöntäneet lisä tunteja tapaamisiin eikä pienempää aikaväliä tapaamisissa.. Kotilomia ei missään nimessä Joonalle, Poika ei kestäisi psyykkisesti kuulemma kotilomalta palaamista sijoitukseen,koska ei kykene ymmärtämään sijoituksen tarpeellisuutta. Sen minäkin vielä tajusin,mutta on todella väärin pitää lasta tarpeettomasti erossa omasta perheestään ja siskostaan. Tämä ei vaikuta vain yhteen vaan moneen meistä ja Joonan sukulaisista. Monet kaipaa poikaa,mutta koska viikonloppu tapaamiset on 100% estetyjä,ei esim kummeilla ole mahdollisuutta käydä tapaamassa matkojen takia,sekä puhelin yhteys on turha koska Joona ei sanoa enää sanaakaan,joten miksi pelkästää sijareille soittavat,kun pojan kanssa haluaisivat keskustella....??? Meillä on kohta 4 vuoden aikana jäänyt 2 tapaamista väliin sairastumisien takia, tästäkin tehtiin iso numero.. Arvasin että akikki millä vain mahdollista käytetään bioperhettä vastaan ja yritetään tehdä huonoja vanhempia kaikin mahdollisian keinoin.. Pela on mukana tässä sopassa ja pitää puolen ettei poika voi käydä kodonaan.. NJo asumme Torniossa ja sijoitus paikka on yli 300km päässä Suomusalmella. Montakohan sijariperhettä seillä sijaistsee?? Tietääkö joku??
Tarkoitatko sijareita tällä: "Myös sijaisperhe myönsi,että Jona viihtyy seurassamme ja tapamiset on menneet hyvin, silti he eivät myöntäneet lisä tunteja tapaamisiin eikä pienempää aikaväliä tapaamisissa"
Mistä asti sijarit ovat määränneet kotilomista?
Tämä on LAITONTA ja TÖRKEÄÄ:
"Kotilomia ei missään nimessä Joonalle, Poika ei kestäisi psyykkisesti kuulemma kotilomalta palaamista sijoitukseen,koska ei kykene ymmärtämään sijoituksen tarpeellisuutta."
Voiko tuon selkeämpää lisäperustelua enää olla sijoituksen laittomuudesta?!?!?!?!? Ei, jukoliste, kyllä sossullakin on pää sekaisin, että tuollaisia lauotaan, eikä silti pureta huostaanottoa, joka on laiton joka tapauksessa, se on tiedetty jo kauan.
Ja tuollaista laittomuutta vastaan ei lapsella ole mitään oikeutta Suomessa!
"Poika ei kestäisi psyykkisesti kuulemma kotilomalta palaamista sijoitukseen,koska ei kykene ymmärtämään sijoituksen tarpeellisuutta"
Jos poika ei kestä psyykkisesti kotilomalta palaamista, niin silloin poika kuuluu ehdottomasti omaan kotiinsa oman perheensä hoiviin.
Sjijoituksen tarpeellisuus saattaa olla vain vieraiden aikuisten korvien välissä.
Jos lapsi tarvitsee hoitajaa äidin munuaissairauden vuoksi, niin se hoitaja pitää löytyä oman kodin läheltä, kuten päiväkoditkin.
lääkärille Janitan tapauksesta. Hän kuunteli hiljaa siihen asti, kunnes kerroin sossujen viimeisen huostaanottosyyn eli äidin munuaissairauden. Silloin hän repesi melkein sananmukaisesti, että "Eivätkö sossut tajua, että ei munuaissairaus OLE MIKÄÄN SYY huostaanotolle!"
Edellisten kanssa olen samaa mieltä, että jos kotilomat estetään sen takia, että poika ei kestä paluuta sijaisperheeseen kun ei ymmärrä sijoituksen tarpeellisuutta, niin pojan paikka on ehdottomasti kotona. Sossut ovat alusta asti hoitaneet niin rikollisesti teidän tapauksenne, että sotkeutuvat lopulta omiin perusteluihinsa.
Koko juttu on ollut alusta asti pähkähullua viranomaisten järjetöntä toilailua!
Ai niin, ja kun SIJAISVANHEMMAT OVAT KIINTYNEET LAPSEEN, sekin vielä!
Eivät paskiaiset kuitenkaan itseään kehua retostele? Sossun röyhkeydellä kun sekin olisi mahdollista.
Kehuisi nyt oikein, miten hienosti ovat osanneet lakia rikkoa, kaikkihan alkoi siitä kun lasta ei palautettu kotiin, vaikka lääkärit pyysivät anteeksi tekemiään lastensuojeluilmoituksia. Mitään muita syitä ei ollut, eikä ole ollut myöhemminkään huostaanotolle ja kun lääkärit peruivat epäilynsä, ei jäänyt enää mitään syitä.
Vai pitäisikö vaipua täällä joskus liikkuneen huostahullun tasolle ja ilmoittaa asiantuntevasti ja kaikkitietävästi, että "aina huostaanotolle jokin SYY on olemassa." Niin on. Kun lailliset syyt (tässä tapauksessa nekään eivät pitäneet paikkaansa) loppuvat, sossulla riittää ehtymätön varasto laittomia syitä. Tuntuvat nekin olevan jo aika vähissä, niin typerryttävälle tasolle sossu on vaipunut niiden keksimisessä.
Sossu näkee tarpeelliseksi näköjään kehua nimenomaan röyhkeyttä, mielivaltaa ja rikoksia perhettä kohtaan, kun hän sijareita kehuskelee; edellä mainituissa avuissa kun sijari on erittäin kunnostautunut.
Lapsi ja vanhemmat on 4 v alistettu asemaan, johon joutumisen kieltävät esim. YK:n ihmis- ja lasten oikeuksien julistukset, joita presidentti Halonen mainosti meillä kunnioitettavan. Rikollisilla on Suomessa siis hyvin arvovaltaisia suojelijoita. Lasta eivät suojele todellisuudessa muut kuin omat vanhemmat, mutta huostaanotto riistää heiltä tehokkaasti tämän viimeisenkin oikeuden.
tämä teidän perheen tapaus on kaikessa törkeydessään ja laittomuudessaan jotain niin pöyristyttävää ettei sitä ymmärrä minkäänlaisella ajattelutavalla varustettu ihminen
(paitsi tietenkin tämän selvännäkijä rouva Rousu, joka teitä tapaamatta, tapaustanne tietämättä kommentoi ja kommentoi erittäin kovastikin sijoituksen ja huostaanoton puolesta, mikä on todella törkeää jopa viranomaisena toimivan henkilön taholtakin kommentoituna).
Sijaistaholla ei ole mitään sananvaltaa tai sanomista kenenkään lastensuojeluperheen tapaamisissa. Ainoa joka tapaamisista voi päättää on aina LASTENSUOJELUVIRANOMAINEN.
Mutta jos teilläkin on perheenne elämään "tunkeutuneina ja änkeytyneinä"
näitä kouluttamattomia ja ammattitaidottomia ja lainvastaisesti viroissaan istuvia valesossuja
niin eipä tarvitse ihmetellä näiden viranomaisena esiintyvien henkilöiden toimintaa!
Eikö kukaan näistä lastensuojelusta vastaavista viranomaisista saa tätä teidän perheen huostasirkusta loppumaan? Onhan se jo häpeäkin koko lastensuojelulle että aina vaan jatkuu huostaanotto ja tapaamisten rajoitus ja koko lastensuojelun päätösten teko perustuu moneen kertaan kaatuneisiin syihin.
Lapsen etu ei ole se että häntä pidetään laittomasti huostaanotettuna.
Sen luulisi olevan jo näille keminmaan sossareinakin esiintyville ..... päivänselvää.
Mutta kun ei osata, kyetä, ei ole ammattitaitoa jne onko koulutustakaan kuten laki vaatii
niin kovin yleisesti lastensuojelun työn jälki on tätä mitä se teidänkin perheen kohdalla on.
Talentia, sossujen oma ammattijärjestö, tunnusti laittomuudet ja muut päättömyydet
omien järjestöläisten eli lastensuojeluviranomaisten keskuudessa jo vuonna 2008.
Ja siltikin aina vain ja edelleen löytyy näitä huutelijoita että kaikki on hyvin lastensuojelussa eikä meillä suomessa jne.....
Talentia-lehden pääkirjoitus 2/2008
Lisää vastuunkantajia lasten suojeluun
Lastensuojelu on päässyt jälleen otsikoihin, eikä vain uuden lastensuojelulain vuoksi. Tammikuussa Helsingin lehdissä puitiin syitä tilanteeseen, joka ajoi nuoren tytön tilaamaan äitinsä murhan. Helmikuun Vantaan Sanomissa äiti ihmettelee, miksi lastensuojelulla on varaa sijoittaa väkivaltainen nuori, mutta ei auttaa tätä muulla tavoin. Helsingin Sanomien sosiaalitapaus-blogissa professori JP Roos syyttää lastensuojeluviranomaisia väärästä vallankäytöstä.
Ulkopuolelta ja vajain tiedoin saadaan hyviä otsikoita ja löydetään syntipukkeja, mutta ei saada selville syitä eikä opita virheistä.
Rakentavampaa olisi luoda järjestelmä, jossa ongelmatilanteissa tehdään lastensuojelun toiminnasta perusteellinen selvitys.
Selvityksessä tulisi tutkia myös, millaiset avohuollon resurssit työntekijöillä on ollut käytössään, millainen osaaminen ja esimiesten tuki saatavilla, paljonko aikaa asiakkaalle ja kuinka pysyvät työntekijät.
Näin laadittu selvitys tulisi käsitellä työntekijöiden kesken ja myös sosiaalilautakunnassa ja tarvittaessa myös kunnallisvaltuustossa, sillä poliittiset päättäjät pitää saada kantamaan vastuuta
lastensuojelun tilanteesta.
Löydettyjen epäkohtien korjaamiseen tulisi heti ryhtyä ja tarkistaa tilanteen kehittyminen vuoden kuluttua.
Mistä voimavarat ja osaaminen perusteelliseen selvitystyöhön saadaan? Katse pitää kääntää sosiaalihuollon kehittämisestä vastaavaan ministeriöön. Osana kansallista sosiaalihuollon kehitystyötä pitää perustaa arviointityöryhmä, joka selvittää lastensuojelun tilaa. Oikeusasteista haettavat muutokset ja tai niille osoitetut valitukset eivät välttämättä johda kehittämiseen, eikä niitä ole siihen tarkoitettukaan.
Selvityskäytännön luominen vaatii kaikilta avoimuutta ja tahtoa löytää keinoja muuttaa lastensuojelun tilanne paremmaksi. Aivan varmaa on, että tarvitaan myös lisää rahaa, jolla palkataan työntekijöitä ja järjestetään tukipalveluita.
Aina ei kyse ole vain resursseista, vaan myös toimintatavoista. Tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä ja avoimempaa tiedonvälitystä esimerkiksi opetus- ja sosiaalitoimen välille. Lapsen oirehtiminen tulisi pystyä huomaamaan jo päivähoidossa tai koulussa. Surullinen tosiasia vaan on, ettei myöskään opetuspuolella aika tunnu riittävän tämän tason havainnointiin. Nuoret jäävät usein ongelmineen byrokratian jalkoihin, jos opetus- ja sosiaalitoimen väliset yhteydet tökkivät.
Nyt meillä on kohtuullisen hyvä uusi lastensuojelulaki, lehtien otsikot ja työntekijöiden uupuminen syntipukin roolin alle.
Eila Malmström
puheenjohtaja
Talentia ry
Raikas, asiallinen aloitus
Työskentelen ls-laitoksessa jo muutaman vuoden. Lapset on lähinnä nuoria. Heidän kanssaan on ollut ilo työskennellä ja käydä läpi jokaisen kipupisteitä. Myös useamman vanhempien kanssa on ollut hyvä yhteys. Vanhemmilta on tullut pääasiassa kiitollista palautetta tuloksista ja edistymisestä. Tietysti aina on myös kritisoitavaa inhimillisessä työskentelyssä ja kaikkien kanssa ei voikaan olla ylimmät ystävät. Joidenkin vanhempien kanssa voi olla suuriakin vaikeuksia yhteistyössä, joten mitään ihmeiden tekijöitä emme kuitenkaan ole.
Työskentelytapoihimme kuuluu avoimmuus ja rajojen asettaminen, toisen ihmmisen kunnioittaminen ja kuunteleminen ja yhdessä asioiden ratkominen, kuten varmaan jokaisessa ls-laitoksessa muuallakin tehdään. Joko meillä on ollut hyvä tuuri saada tällainen ryhmä lapsia tai sitten kirjoitukset muista ls-laitoksista ovat potaskaa. No joka tapauksessa olemme saaneet hyvin paljon myönteistä palautetta ihan suoraan vanhemmilta ja sos.toimeltakin, vaikka tehtäväalue ei yleensä ole mitenkään palkitseva julkisuudessa ja missä joudutaan elämään ihmisen perusoikeuksien rajoittamisen kanssa ja tasapainotellen tarkoituksena antaa eväät hyvälle nuoren elämälle.
Vaikka työstä saankin palkan, niin tuntuu paljon mukavammalta ja palkitsevammalta, kun saa suoran positiivisen ja ansaitun myönteisen palautteen. Sitä arvostamme ja siihen olemme rohkaisseetkin ja sitä annamme myös toisin päin. Tuntuu mukavalta, kun ihmiset tunnustavat toisilleen vastavuoroista tyytyväisyyttä kipeän asian äärellä silloin kun siihen on todella aihetta. Silloin on helpompi ratkoa myös mahdollisia kipeitä ristiriitoja.
Sen verran voin vielä paljastaa taustastani, että oma lapsenikin oli lyhytaikaisen kriisin keskellä sijoitettuna kotimme ulkopuolelle, joten aivan omakohtaistakin kokemusta on molempien osapuolten näkökulmasta. Kokemus oli hyvin traumaattinen, mutta myös avartava ja antoi aiheen itsetutkisteluun ja kai vaikutti myös uravalintaan.
potaskaa, vaikka toivoisi lasten puolesta olevankin.
"Joko meillä on ollut hyvä tuuri saada tällainen ryhmä lapsia tai sitten kirjoitukset muista ls-laitoksista ovat potaskaa." Mutta myös hyviä paikkoja löytyy, onneksi.
"Sen verran voin vielä paljastaa taustastani, että oma lapsenikin oli lyhytaikaisen kriisin keskellä sijoitettuna kotimme ulkopuolelle, joten aivan omakohtaistakin kokemusta on molempien osapuolten näkökulmasta. Kokemus oli hyvin traumaattinen, mutta myös avartava ja antoi aiheen itsetutkisteluun ja kai vaikutti myös uravalintaan."
Varmasti luonteesikin sopii nuorten kanssa työskentelyyn, mutta varmaan suuri tekijä on myös kokemuksesi siellä toisella puolella olemisesta. Näitä asioita on täysin ulkopuolisten hyvin vaikea ymmärtää, sen olen monesti todennut erilaisia kirjoituksia lukiessani. Ja liian ennakkoluuloiset ihmiset joutaisivat alalta pois, ei kenenkään syyttely, epäily ja kyräily auta kenenkään lasta millään tavalla.
Onnea muuten uravalinnastasi! Samoin kuin niillekin äideille, jotka huostatraumoista toivuttuaan ovat valmistuneet sosiaalityöntekijöiksi. Hyvä tilaisuus päästä vaikuttamaan oikeudenmukaisuuden toteutumisessa lasten elämässä.
eskarista kehuja, lapsia siellä on käynyt mulla kolme.
Kun viimeinen aikoinaan lopetti, täti kiitteli ja sanoi, että olen ollut yksi niistä harvoista, joilla ei ole ollut valittamista heidän toiminnastaan ja tekemisistään.........
Lapset aina mielellään menivät ja tädit olivat mukavia joten pisti miettimään silloin, mistä kaikesta ihmiset oikein valittaa.