Olen aikalailla ahdistavassa tilanteessa, sillä en tiedä mitä tekisin. Olen nuori nainen ja seurustellut neljä vuotta avomieheni kanssa. Suhteemme on ollut aina vähän "hankala", johtuen mieheni luonteesta (varmasti minussakin vikaa) mutta olemme rakastaneet toisiamme ja nauttineet yhteiselämästämme. Mies rakastaa minua ja minä häntä. Ongelmana on se, että tulevat häämme (joiden suunnittelu on alkumetreillä) on saanut minut pohtimaan yhä enemmän sitä, tulenko olemaan onnellinen mieheni kanssa vai olenko hänen kanssaan vain riippuvuudesta, rakkaudesta ja totutusta tavasta. En tiedä. Ne piirteet, jotka aikaisemmin olen hänessä hyväksynyt (ainakin osittain) ovat alkaneet ärsyttämään yhä enemmän. Jotta ymmärtäisitte, mistä puhun, selitän vähän.. Olen itse melko rauhallinen "tasapaksu", kiltti ja herkkä. Mies on hyvin temperamenttinen, omatahtoinen ja hänen tunteensa vaihtelevat hyvin paljon. Hän käyttää usein valtaansa muihin ihmisiin, alistaa sanallisesti ja siten "pakottaa" tekemään asiat niinkuin hän itse tahtoo. Hän suuttuu, jos asiat eivät mene 100% niinkuin hän haluaa, kompromisseihin hän ei kykene eikä halua niitä tehdä. Usein hän huutaa, raivostuu hyvinkin pienistä asioista, on huonolla tuulella ym. Fyysisesti hän ei ole väkivaltainen, mutta alkoholin alaisena henkisesti, haukkuu minua ja kehuu muita naisia ärsyttääkseen minua. 2-3 ensimmäistä seurusteluvuotta olin usein itku kurkussa, itkin salaa, sillä hänen kuulleen itkiessä hänellä meni minuun hermo (vaikka sitten taas toisinaan hän on aivan ihana ja osaa lohduttaa). Olen mielestäni helppo ihminen tulla toimeen, mukaudun ja alistun hyvin helposti, miellytän jotta mies ei suuttuisi. Välillä tuntuu, että hän kärsii narsismista, sen verran mitä siitä olen lukenut (käyttäytyy juuri niinkuin narsismit). Meillä ei ole seksielämää juuri lainkaan mieheni tahdosta.
Olen ahdistunut, koska rakastan miestäni enkä tiedä mitä tehdä. Hänessä on hurjasti ihania puolia kuten hän osallistuu paljon kotitöihin ja siivoaa yhtä lailla kuin minäkin, tekee hommat mitä pitääkin, on hyvin luotettava, ei ole mustasukkainen ja saan mennä/tulla miten haluan, parempi jopa laittamaan ruokaa kuin minä ym. Meillä on hauskaa yhdessä ja tykkäämme tehdä samoja asioita.
Tuo äkkipikaisuus ja vallankäyttö ahdistaa - en tiedä mistä se johtuu, kuinka yleistä se on jne. Mies sanoo, että suhteissa on aina toinen vahva osapuoli, ja toinen alistuu. Eniten pelkään sitä, kun saamme joskus lapsia, kuinka paljon hän hermostuu heihin, meteliin, uhoamiseen ym. Itse osaan muokata itseäni niin, etten ärsytä häntä, mutta lapsi ei sitä ymmärrä eikä mieheni varmaan kestä tuntikausittaista itkua tai kiukkukohtauksia. Hänellä on myös hyvin tarkat säännöt miten lapset tulee kasvattaa, ja hän kuulostaa hyvin tiukalta.
Eniten olen pohtinut, onko vika minussa, kun en siedä tällaista käytöstä ja olenko liian herkkä? Kyllähän monenlaisia suhteita ja perheitä on olemassa, mistä tiedän löytäisinkö edes jotain parempaa? En pystyisi kuvittelemaan jättäväni miestä, kun hän minua rakastaa ja on itsekin aina surullinen omasta käytöksestään ja kokee huonoa omaatuntoa kun on välillä minua kohtaan niin huono :(
Olen ahdistunut, koska rakastan miestäni enkä tiedä mitä tehdä. Hänessä on hurjasti ihania puolia kuten hän osallistuu paljon kotitöihin ja siivoaa yhtä lailla kuin minäkin, tekee hommat mitä pitääkin, on hyvin luotettava, ei ole mustasukkainen ja saan mennä/tulla miten haluan, parempi jopa laittamaan ruokaa kuin minä ym. Meillä on hauskaa yhdessä ja tykkäämme tehdä samoja asioita.
Tuo äkkipikaisuus ja vallankäyttö ahdistaa - en tiedä mistä se johtuu, kuinka yleistä se on jne. Mies sanoo, että suhteissa on aina toinen vahva osapuoli, ja toinen alistuu. Eniten pelkään sitä, kun saamme joskus lapsia, kuinka paljon hän hermostuu heihin, meteliin, uhoamiseen ym. Itse osaan muokata itseäni niin, etten ärsytä häntä, mutta lapsi ei sitä ymmärrä eikä mieheni varmaan kestä tuntikausittaista itkua tai kiukkukohtauksia. Hänellä on myös hyvin tarkat säännöt miten lapset tulee kasvattaa, ja hän kuulostaa hyvin tiukalta.
Eniten olen pohtinut, onko vika minussa, kun en siedä tällaista käytöstä ja olenko liian herkkä? Kyllähän monenlaisia suhteita ja perheitä on olemassa, mistä tiedän löytäisinkö edes jotain parempaa? En pystyisi kuvittelemaan jättäväni miestä, kun hän minua rakastaa ja on itsekin aina surullinen omasta käytöksestään ja kokee huonoa omaatuntoa kun on välillä minua kohtaan niin huono :(
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ota aikalisä! Kuulostaa aika alistavalta - tuskin nuo raivoamiset, vähittelyt vähenee naimisiin menon myötä - päinvastoin! Sitten olet kiipelissä.... Ei kannata tuollaisen miehen kanssa ainakaan hankkia lapsia.
Olet juuri niin arvokas kuin itse päätät. Sulla on huono itsetunto jos hyväksyt huonon kohtelun ja rupeat kynnysmatoksi.
Kuulostelepa itseäsi ja keskustele jonkun viisaan, luotettavan ihmisen kanssa!
Vastasit tuossa jo monta kertaa omaan kysymykseesi.
Suosittelen lukemaan narsismista (kunnolla) ennenkuin teet mitään suuria päätöksiä, niin tiedät mihin olet ryhtymässä. Ei tarvitse myöhemmin katua...
p.s En ole kuullut narsismeista, mutta narsisteista kyllä sitäkin enemmän. :)
Niinkö. ;)
Miksi haluat tapella? :)
Ilmoitin vain yksinkertaisen faktan.
Jos ei tiedä mitä eroa on narsismilla ja narsistilla, ei pitäisi alun alkaenkaan sanoa, että on lukenut narsismista...
Ärsyttää ihmiset jotka syyttävät miestään/eksään/pomoaan jne. narsistiksi ilman, että edes tietävät miten narsisti kirjoitetaan...Oliko tarpeeksi selvää?
Miksi otit niin henk.kohtaiseksi...Oliko aloitus Tempun käsialaa..? ;)
Hih. ;)
V*tun typot ;)
Mikäs Tempulle tuli? ;(
Minunkin profiili lähti, mutta voi olla, että törmäät minuun vielä muissa merkeissä. ;)
Meikäkin kohta katoaa baariin....Sorry.
Jatkan huomenna...
Pah en mä sua tarkottanu ... vaan Lottaa .. sä' oot ihan pihalla, mutta mee sää baariin mä meen nuQ.
Heittäydy täysillä suhteeseen, sillä vaistoan että rakastat lujaa toista! Älä pelkää tulevaisuutta! Carpe diem!
Pistä kuitenkin ehdoksi 'avioehto'. Se takaa että molemminpuolin motiivina on rakkaus!
Mutta kerrankin luin tarkkaan yxex:n ja sinun temppuiljan viestin. Avioehtohan on hyvä veto, siinä punnitaan miehen mieli ja paljastuu ehkä karvat. Koska narsistihan pyrkii hallitsemaan toisen kaikin tavoin myös taloudellisesti ja avioehdossahan on näyttöä, että molemmat ovat omillaan.
Terveisiä taiteiden yöstä. Rupesin katsomaan U2:n Rattle and Hum digiboxilta, mutta töllötin temppuili ja jouduin fiksaamaan eli korjaamaan telkun ettei tarvii mennä huomenna Giganttiin.
Viikko sitten U2:sta stadionilla oli tykkiä! Nyt rönsyili ohi aiheen, mutta en unta saa ja naamrissa on hyvää punaviiniä ja konjakkia. \../
Punkkua ja konjakkia...maiskis! ;-P
U2.ta ei vuodet huononna. 'with or without you' soi nyttenkin päässä..
Jos teidän elämä on noin tylsää, että chattailette jossain suomi24:n palstoilla, niin etsikää edes kunnon chatti tai käyttäkää messengeriä.. Raivostuttavaa tuollainen.
Aloitusviestissäni "käyttäytyy kuin narsismit" oli puhdas kirjoitusvirhe, tiedän kyllä, että ihminen on narsisti ja hän kärsii nimenomaan narsismista. Näköjään virhe kirjoittaa tänne, huoh.
Paras apu löytyy usein omasta asenteesta! :)
Minkäs tällainen narskupaska luonteelleen voi. :)
Mutta ei sun auta kuin tottua, jos naimisiinkin meinaat narsistin kanssa. ;D
Jos olet joku, joka aidosti kirjoitti tuon aloituksen (sorry, ei ole tarkoitus epäillä kaikkea, mutta tällä palstalla näyttäisi useimmat aidon tuntuiset aloituksetkin paljastuvan lopulta jonkun palstalla melskaavan narsistin tekaisemiksi, että sitten pääsee/pääsevät "toteuttamaan itseään" saadessaan itse vastata itse tekemäänsä kysymykseen"), niin suosittelen mieluummin
http://www.narsistienuhrit.info/index.php?sid=3d6ee052dc80d1ad6d65dbe4dcf0922d
Exälläni, joka mielestäni on narsisti, oli tapana takertua johonkin käyttämääni sanaan tai johonkin ilmeeseeni, jos esim. riideltiin tai väiteltiin, sillä tavalla hän sekoitti ja käänsi ajatukseni pois itse puheena olevasta aiheesta.
Henna, ihmiset on luonnostaan uteliaita, ja palstan kävijämäärä vain nousee kun tulevat ihmettelemään 'henna-portsaria', joka käännyttää ihmisiä pois täältä! ;-P
Alan jo epäillä että saat narsistienuhrit.infolta provikkaa, kun niin kovin mainostat niitä :-D
Kiitos linkistä!:) Haluankin vaihtaa kokemuksiani eri foorumeilla nyt kun olen ikään kuin "myöhäisheräänäinen".
No niin kaikilla vapaillahan foorumeillahan on jos jonkin näköistä mielipidettä. Minä annan kaikkien kukkien kasvaa enkä sorru lillukanvarsiin joidenkin muiden kielioppivirheisiin takertuen vaan ymmärrän jos joku on ahdistunut.
Mä itsekin en aina pysty niin priimasti esittämään asiaani, mutta kirjoittelen ja tuon julki omia näkemyksiäni.