Tänä päivänä kaikki lupaa yhtä ja toista markkinoimistaan lämmitysmuodoista/-järjestelmmistä. Puhutaan hyötysuhteista, ympäristöstä, päästöistä, jne... Mutta kuitenkin vaikkapa sähkölämmitys, jatkuvasti myös täällä vedotaan hyvään hyötysuhteeseen, joka aki on osatotuus sinänsä. Onhan se hyötysuhde omasta sähkökaapista vastusten kautta sisäilmaan toki varmaan korkea, mutta sähköä tuotetaan kuitenkin edelleen suurin osa hiiltä, turvetta, energiajätettä, ym. Polttamalla. Jos edes tästä pisteestä laskettaisiin hyötysuhdetta sähkölämmityskselle, niin mikä olisi tulos? Puhumattakaan näiden polteetavien materiaalien kuljetuksesta koituva energianhukka kattiloihin ja myös tuhkan ja muun "kattilajätteen" käsittely ja kuljetus? Luulen, että jos koko ketjun ottaa huomioon, on sähkö ehkäpä huonoin hyötysuhteeltaan, puhumattakaan päästöistä! Öljylämmittäjillä taitaa olla liki samatilanne, pitkä jalostusprosessi varmasti syö osansa hyötysuhteestä, puhumattakaan päästöistä tai riskeistä, niin kuin viimeaikoina olemme saaneet todeta ympäri maailman.
Nyt ollaan jo tilanteessa, jossa jopa päättäjät haluaisi lisätä kotimaisen puun käyttöä lämmön ja sähkön tuotannossa... Mutta mutta, millä tavalla? Taas kuljetaan pitkin suomea yhteen (tai useampaan) paikkaan poltettavaksi, viedään jopa risut ja kannot metsistä poltettavaksi ja samalla edistetään kasvihuoneilmiötä hidastamalla metsien kasvukerroksen uuusiutumista ja kykyä sitoa hiilidioksidia jo lähitulevaisuudessa, tuotetaan lämpöä ja sähköä, joka taas siirretään lämmön osalta kymmeniä kilometrejä pitkin putkistoja suunnattaman suurella lämmönhukalla, puhumattakaan taas sitten sähköverkon energiahäiöistä.
Onkohan meillä nyt suunta ihan oikea?
Tuntuisi, että paikallinen puunkäyttö olisi kuitenkin energiatehokkain ja vähiten saastuttava, huolimatta itse kunkin tulisijojen hyötysuhteesta, tai paljonpuhutuista hiukkaspäästöisä huolimatta.
Ja eikös nämä tulisijojen päästöt jo ole todettu hidastavan kasvihuoneilmiötä!
Nyt ollaan jo tilanteessa, jossa jopa päättäjät haluaisi lisätä kotimaisen puun käyttöä lämmön ja sähkön tuotannossa... Mutta mutta, millä tavalla? Taas kuljetaan pitkin suomea yhteen (tai useampaan) paikkaan poltettavaksi, viedään jopa risut ja kannot metsistä poltettavaksi ja samalla edistetään kasvihuoneilmiötä hidastamalla metsien kasvukerroksen uuusiutumista ja kykyä sitoa hiilidioksidia jo lähitulevaisuudessa, tuotetaan lämpöä ja sähköä, joka taas siirretään lämmön osalta kymmeniä kilometrejä pitkin putkistoja suunnattaman suurella lämmönhukalla, puhumattakaan taas sitten sähköverkon energiahäiöistä.
Onkohan meillä nyt suunta ihan oikea?
Tuntuisi, että paikallinen puunkäyttö olisi kuitenkin energiatehokkain ja vähiten saastuttava, huolimatta itse kunkin tulisijojen hyötysuhteesta, tai paljonpuhutuista hiukkaspäästöisä huolimatta.
Ja eikös nämä tulisijojen päästöt jo ole todettu hidastavan kasvihuoneilmiötä!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei kato näitä lämmityshommia tarvitse murehtia. Fiksu omakotirakentaja laittaa jo 90-luvulla muotiin tulleita halogeenivalaisimia katon täyteen ja kattaa niiden ilmaislämmöllä suuren osan lämmöntarpeesta.
Vitsailut sikseen, mutta parantuneet lämpöeristykset ja hurjasti kasvanut sähkökulutus (lattioiden mukavuuslämmitykset, viihde-elektroniikka yms.) ovat johtaneet siihen, että koko ajan suurempi osa talojen lämmöntarpeesta katetaan sähkölaitteista vapautuvalla HUKKALÄMMÖLLÄ. Ja sitähän riittää... toimistotaloissa ollaan jo siinä pisteessä, että rakennuksia pitää JÄHDYTTÄÄ, kun ulkolämpötila on plussan puolella ja lämmitystä tarvitaan vain öisin, viikonloppuisin ja satunnaisten paukkupakkkasten aikana.
Oli kyllä kamalaa katsella, kun asuntomessuillakin oli oigge Rakennuslehden suosittamissa "matalaenergiataloissa" yleisvalaistus toteutettu sadan vuoden takaisella tekniikalla = hehkulampuilla. 10x50 W haloheenit OH kattoon ja muutahan ei hyvin eristetyssä talossa tarvita. Jos siis valaistusta ohjataan termostaateilla ... muutoin voi käydä niin, että "ilmaislämpöä" tuotetaan yli tarpeen, jolloin se meneekin suurelta osalta hukkaa.