Sillon nuorempana ku olitte sinkkuja ni jouduitteks käymää vanhempien luon syömäs tai pyytääs fyffee ku omat manit oli syöty ja juotu ja tilipäivään oli viel pitkä aika?
Vastaan siis ekana, että en o koskaan ollu niin p-a että olis pitäny kerjuulle vanhempien luo mennä.Toki muuten käyn siellä, mutta en tietoisesti nälkäisenä tai rahapulassa.
Vastaan siis ekana, että en o koskaan ollu niin p-a että olis pitäny kerjuulle vanhempien luo mennä.Toki muuten käyn siellä, mutta en tietoisesti nälkäisenä tai rahapulassa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
jopa soitin ja ainahan sen verran rahaa liikeni mulle, olisin maksanut takaisin mutt Äiti ei huolinut sitä,Ajatteli jos tuosta "vaavastakin" pääsis eroo ;)))))))))
muuttaessani, Kelan uusiessa järjestelmiään ja opintotukien myöhästyessä puoli vuotta jouduin pyytämään kotoa hätäapua - tai oikeastaan en joutunut, vaan sitä lähetettiin pyytämättä kun asia oli tiedossa. Ja satavarmasti olisin käynyt vanhempien ja muiden sukulaisten luona ihan tietoisesti nälkäisenä syömässä joka päivä jos olisin päässyt, kalapullat ja riisi eivät enää neljän kuukauden jälkeen maistuneet kovin hyviltä. ;)
Silloin kyllä manasin Kelan sekä pohjoismaisen yhteistyön pimeimpään persaukkoon. Muualta maailmasta opiskelemaan muuttaneet saivat heti hakea tuet Norjasta, mutta Pohjoismaiden välillä on sellainen sopimus että toiseen maahan opiskelemaan lähtijä hakee pääsääntöisesti opintotukea lähtömaasta eli suomalaiset Suomesta. Otin tietysti yhteyttä Norjan Lånekassaan ja kovasti ne yrittivät löytää sopimuksesta jotain porsaanreikää jotta olisin päässyt hakemaan tukea heiltä, mutta eihän se onnistunut. Silloin sanoinkin tutuille että jos jonakin päivänä alan houria koti-ikävää ja haluan muuttaa takaisin Suomeen, niin sanokaa minulle KELA niin se menee ohi. ;))
astuin suoraan avioon.
Mieheni kanssa kävimme kutsuttuina syömässä molempien lapsuudenkodeissa. Niin mieheni äiti kuin oma äitinikin pakkasi vielä mukaamme ruokaa ja leivonaisia kotiin vietäväksi.
Saman teen omalle jälkikasvulle.
käynyt kun asuin eri maassa. mutta ystäviltä/kavereilta on puolin ja toisin lainailtu. lasten isä lainasi vanhemmiltaan joskus.
mutta en pidä lasten auttamista että "kerjäisivät". olen usein auttanut poikaani kun muutti kotoa. ja teen sen mielelläni. saanhan itekkin apua joskus vaikkakin toisella tavalla.
ei ole tarvinnut käydä. Rahallista avustusta olen kyllä saanut, varsinkin opiskeluaikoina. Ja meidän äidille ei sanottu "ei kiitos", jos jotain oli antamassa. Suuttui itseasiassa tässä eräänä päivänä, kun muistelin "vanhoja hyviä aikoja" ja silloista tiukkuutta. Olisi kuulemma pitänyt välittömästi soittaa kotiin ;)
Mä olen viisitoistavuotiaana muuttanut pois kotoa ja ominavuin sinnittelin...
sama täällä 15 vuotiaana lähdin...ja en pyytänyt en mistään hinnasta...en kyllä mitään muitakaan luukkuja käyny kolkuttelemassa vaan hantti hommia tein tai sitä mitä sattui saamaan...elätin vielä koiran ja kissan siinä sivussa ja muistelen että kyllä itelläni maha kurni välill' muttei elukoilla ikinä... mutta nytten kun tota aikaa ajattelee ei se ollut pöllömpää sekään loppujen lopuksi....
En tosiaan minäkään mitään luukkuja kolkutellut, ei varmasti tullut koskaan edes mieleen sellanen vaihtoehto...töihin pääsin heti, muita elukoita ei mulla ollut kuin kaksi valkoista hiirtä ;)) enkä muuta olisi pystynyt pienellä kukkakaupan tsupparin palkalla elättämäänkään itseni lisäksi...kyllä se oli tavallansa antoisaa ja ennekaikkea opettavaista aikaa...
Olin 17v kun muutin himasta,mutta kävin sen jälkeen usein syömässä ja rahaa pummimassa.
Ikinä eivät huolineet rahoja takaisin eivätkä huoli vieläkään.
Kun omat junnut muuttavat aikanaan saavat he samanlaista kohtelua..