Kumpi tulisi

ehdottomasti tolpparunko. hirren kanssa saa askarrella väliseinien liukukiinnitysten ja painumavarojen kanssa, joita pystyrunkoisessa talossa ei tarvitse. Lisäksi seinän lämmöneristävyys aivan toista luokkaa pystyrungolla kuin hirrellä.

Molemmat näistä säästävät myös kustannuksia.

tjh4j kirjoitti:

ehdottomasti tolpparunko. hirren kanssa saa askarrella väliseinien liukukiinnitysten ja painumavarojen kanssa, joita pystyrunkoisessa talossa ei tarvitse. Lisäksi seinän lämmöneristävyys aivan toista luokkaa pystyrungolla kuin hirrellä.

Molemmat näistä säästävät myös kustannuksia.

Lue lisää

kokonaiskustannukset ovat aika lailla samat, oma kokemus on. Hyvin tehdyllä hirsitalolla pääsee hyvään energialuokkaan, joten tuon edellisen viestin voi laittaa mappiin "ö".
Hirsitalon etuja on myös rakentamisen nopeus ja riskitön rakenne homemielessä jo rakennusaikana.

hirsihirsihirsihirsi kirjoitti:

kokonaiskustannukset ovat aika lailla samat, oma kokemus on. Hyvin tehdyllä hirsitalolla pääsee hyvään energialuokkaan, joten tuon edellisen viestin voi laittaa mappiin "ö".
Hirsitalon etuja on myös rakentamisen nopeus ja riskitön rakenne homemielessä jo rakennusaikana.

Lue lisää

Kyllä hirsienkin kanssa saa olla rakennusaikana tarkkana etteivät saa homepilkkua ja sinisty.
Muutoinhan hirsi on paremman näköinen kuin lankkutölli.

.................... kirjoitti:

Kyllä hirsienkin kanssa saa olla rakennusaikana tarkkana etteivät saa homepilkkua ja sinisty.
Muutoinhan hirsi on paremman näköinen kuin lankkutölli.

(..saa askarrella väliseinien liukukiinnitysten ja painumavarojen kanssa, joita pystyrunkoisessa talossa ei tarvitse.)
Mitkä ihmeen väliseinien liukukiinnitykset?
Liukukiinnityksiä tarvitaan vain hirsirungon päällä jos ei ole aikaa antaa hirren painua joko ulkona tai sisällä. Väliseinien painuminen huomioidaan toisilla tavoilla, ei liukukiinnikkeillä.
Liukukiinnikkeitä tarvitaan pääasiassa niskojen asennuksessa jos päätykolmiotkin on hirttä.
Painumavarat on osa hirsirakentamisen tekniikkaa ja kappaletavarassa on omansa tekniikkansa.
Esim. hirsi on valmista seinäpintaa valmistuessaan mutta pystyrunko tarvitsee ulko- ja sisäverhoilut yms. yms. Molemmissa on etunsa ja haittansa mutta kyse on vain toisistaan eroavista rakennustavoista ja rakennustekniikasta.

(..seinän lämmöneristävyys on aivan toista luokkaa pystyrungolla kuin hirrellä.)

Totta jos kiinnitetään huomio VAIN lämmönläpäisykykyyn ja sivuutetaan esim. ajatus terveellisestä sisäilmasta rakennusteknisesti eri materiaalien kesken.
Kappaletavararakentamisessa saavutettu korkeampi lämmönläpäisyluokitus tarkoittaa automaattisesti koneellista tulo- ja sisäilman hallintaa ja yksikään ilmanvaihtokone ei vastaavasti toimi ilman lisäenergiakustannuksia jos pelkästään laitteiden hankintakustannukset sivuutetaan.

Nykyisillä energiatalkoilla eli hirsirakennusten lisälämmöneristysmääräyksillä sivuutetaan ja "unohdetaan" hirren yksi tärkein ominaisuus mitä kappaletavarasta rakennetussa talossa ei ole on massiivihirren lämmönvarauskyky joka on verrattavissa tiilestä muurattuihin rakenteisiin.

=Hirsi sitoo aikaansaatua lämpöenergiaa itseensä mitä kappaletavararakentamisessa ei toteudu.

Kaikki tietää että kylmälle mökille mennessä mökki lämpeää hitaasti mutta lämmettyään lämmittäminen on pääasiassa peruslämmön ylläpitämistä. Tarkoittaa Suomeksi sitä että lämmitykseen menee vähemmän lämmitykseen käytettävää lämmitysenergiaa oli sen muoto mikä tahansa koska rakenne itsessään sitoo aikaansaatua lämpöenergiaa.

Avaajalle.
Tee tai rakennuta sellainen talo joka vastaa omia mieltymyksiäsi ja varallisuutta kaava-asioita unohtamatta.
Vijailematta mitenkään kumpi on parempi tai halvempi, löytyy useita hirsirakentajia jotka työstävät rakennuksen asiakkaan omista puista. Vaikuttaa hintaan aika oleellisesti. Vinkkinä.

T.Impuri kirjoitti:

(..saa askarrella väliseinien liukukiinnitysten ja painumavarojen kanssa, joita pystyrunkoisessa talossa ei tarvitse.)
Mitkä ihmeen väliseinien liukukiinnitykset?
Liukukiinnityksiä tarvitaan vain hirsirungon päällä jos ei ole aikaa antaa hirren painua joko ulkona tai sisällä. Väliseinien painuminen huomioidaan toisilla tavoilla, ei liukukiinnikkeillä.
Liukukiinnikkeitä tarvitaan pääasiassa niskojen asennuksessa jos päätykolmiotkin on hirttä.
Painumavarat on osa hirsirakentamisen tekniikkaa ja kappaletavarassa on omansa tekniikkansa.
Esim. hirsi on valmista seinäpintaa valmistuessaan mutta pystyrunko tarvitsee ulko- ja sisäverhoilut yms. yms. Molemmissa on etunsa ja haittansa mutta kyse on vain toisistaan eroavista rakennustavoista ja rakennustekniikasta.

(..seinän lämmöneristävyys on aivan toista luokkaa pystyrungolla kuin hirrellä.)

Totta jos kiinnitetään huomio VAIN lämmönläpäisykykyyn ja sivuutetaan esim. ajatus terveellisestä sisäilmasta rakennusteknisesti eri materiaalien kesken.
Kappaletavararakentamisessa saavutettu korkeampi lämmönläpäisyluokitus tarkoittaa automaattisesti koneellista tulo- ja sisäilman hallintaa ja yksikään ilmanvaihtokone ei vastaavasti toimi ilman lisäenergiakustannuksia jos pelkästään laitteiden hankintakustannukset sivuutetaan.

Nykyisillä energiatalkoilla eli hirsirakennusten lisälämmöneristysmääräyksillä sivuutetaan ja "unohdetaan" hirren yksi tärkein ominaisuus mitä kappaletavarasta rakennetussa talossa ei ole on massiivihirren lämmönvarauskyky joka on verrattavissa tiilestä muurattuihin rakenteisiin.

=Hirsi sitoo aikaansaatua lämpöenergiaa itseensä mitä kappaletavararakentamisessa ei toteudu.

Kaikki tietää että kylmälle mökille mennessä mökki lämpeää hitaasti mutta lämmettyään lämmittäminen on pääasiassa peruslämmön ylläpitämistä. Tarkoittaa Suomeksi sitä että lämmitykseen menee vähemmän lämmitykseen käytettävää lämmitysenergiaa oli sen muoto mikä tahansa koska rakenne itsessään sitoo aikaansaatua lämpöenergiaa.

Avaajalle.
Tee tai rakennuta sellainen talo joka vastaa omia mieltymyksiäsi ja varallisuutta kaava-asioita unohtamatta.
Vijailematta mitenkään kumpi on parempi tai halvempi, löytyy useita hirsirakentajia jotka työstävät rakennuksen asiakkaan omista puista. Vaikuttaa hintaan aika oleellisesti. Vinkkinä.

Lue lisää

Väliseinän päät tulevat kiinni liukukiinnityksellä ja yläpuoli niin että painuma huomioidaan. Pieniä juttuja, mutta ne toistuu kaikissa vaiheissa vuorilautojen kiinnityksestä syöksytorvien asennukseen ja viimeisiin katon rajan listotuksiin. Tosin "normitalossakin" on omat työvaiheensa jota hirressä ei ole.

Mutta tuohon pitää sanoa vastoin yleistä harhaluuloa, että myös hirsitalossa tarvitaan koneellinen ilmanvaihto. Nämä sisäilman laatu asiat nyt ovat sitten enempi makuasioita. Monet asiantuntijat sanovat, että asunnon siivous vaikuttaa paljon enemmän kuin rakennusmateriaali.

Sen sijaan se on fakta, että tietty energiamäärä, muistaakseni n. 15% asunnon lämpöenergiasta poistuu ulkoseinien kautta ja hirsiseinä läpäisee lämpöä yli kaksikertaa enemmän kuin nykymääräysten mukainen mineraalivillalla eristetty seinä. Lisäksi on näitä rakentamisen laatuongelmia joiden seurauksena hirsitalon nurkista ja liitoksista aina enemmän tai vähemmän vetää ja paukkuu.

Eli aloittajalle sanoisin tuosta energiapuolesta, että hirsitalon ollessa kyseessä ainoaksi järkeväksi lämmitysmuodoksi jää maalämpö tai vastaava.

hinta voi mennä hirrellä ja pre-cutilla/ pitkästä samoihin jos se pitkäntavaran talo vuorataan molemmin puolin arvokkaalla hirsipanelilla ja jos rakennuksen muoto on sellainen että sopii hyvin hirsirakentamiseen (=yksinkertainen) Muuten tolpparunko on halvempi.

pom4rg kirjoitti:

Väliseinän päät tulevat kiinni liukukiinnityksellä ja yläpuoli niin että painuma huomioidaan. Pieniä juttuja, mutta ne toistuu kaikissa vaiheissa vuorilautojen kiinnityksestä syöksytorvien asennukseen ja viimeisiin katon rajan listotuksiin. Tosin "normitalossakin" on omat työvaiheensa jota hirressä ei ole.

Mutta tuohon pitää sanoa vastoin yleistä harhaluuloa, että myös hirsitalossa tarvitaan koneellinen ilmanvaihto. Nämä sisäilman laatu asiat nyt ovat sitten enempi makuasioita. Monet asiantuntijat sanovat, että asunnon siivous vaikuttaa paljon enemmän kuin rakennusmateriaali.

Sen sijaan se on fakta, että tietty energiamäärä, muistaakseni n. 15% asunnon lämpöenergiasta poistuu ulkoseinien kautta ja hirsiseinä läpäisee lämpöä yli kaksikertaa enemmän kuin nykymääräysten mukainen mineraalivillalla eristetty seinä. Lisäksi on näitä rakentamisen laatuongelmia joiden seurauksena hirsitalon nurkista ja liitoksista aina enemmän tai vähemmän vetää ja paukkuu.

Eli aloittajalle sanoisin tuosta energiapuolesta, että hirsitalon ollessa kyseessä ainoaksi järkeväksi lämmitysmuodoksi jää maalämpö tai vastaava.

hinta voi mennä hirrellä ja pre-cutilla/ pitkästä samoihin jos se pitkäntavaran talo vuorataan molemmin puolin arvokkaalla hirsipanelilla ja jos rakennuksen muoto on sellainen että sopii hyvin hirsirakentamiseen (=yksinkertainen) Muuten tolpparunko on halvempi.

Lue lisää

Mitä ovat väliseinien päät?

En ole hirsitaloa nähnyt missä väliseinät olisi jotain muuta kuin samaa hirttä jos kosteat-tilat jne. sivuutetaan.

Eipä jäänyt epäselväksi minkälaisessa talossa edellisen kirjoittaja asuu. Asiat nähdään sellaisina kun ne halutaan nähdä.

Kyllä uusissa hirsirakennuksissa koneellinen ilmanvaihto on pakollinen. Energiatalkoilla uusien hirsitalojen lisälämmöneristysmääräyksillä muodostetaan se seuraava hometyyppitalo. Nyt jo aika surutta yhdistellään kappaletavararakentamisessa toimivia materiaaleja massiivipuurakentamisessa kuten yhtenä esimerkkinä muovi???????????????

Ei liene makuasia minkälainen on ilma muovipullossa tai "hengittävässä" hirsirakenteessa ja mitkä erot ovat?
Siinähän luuttuat sisäilmanlaadun haluamallesi tasolle..

Kylläpä jäi kovin vajavaiseksi lista miten ja mistä eri rakenneosista lämpöhukkaa tapahtuu ja missä määrin?
Näitä "lämpöhukkia" kun voi tapauskohtaisesti kompensoida lisäämällä eristysvahvuutta esim. välipohjaan monien muiden tapojen lisäksi. Talossa on muutakin kuin seinät. Yleensä monen eri asian muodostama kokonaisuus.
Tämä "asiantuntija" sanoo että suurimmat lämpövuodot tms. olisi vältettävissä tai ainakin minimoitavissa huolellisella työllä oli kyseessä hirsi- tai kappalerakentaminen.

Laatuongelmista mainitakseni niitä on materiaalivalinnoista huolimatta aina. On paljon laatuongelmia hirsirakentamisessa ja kappaletavarakentamisessa.

Maalämpö on hyvä lämmitystapa mutta ehdottomasti rinnalle varaava tulisija. Sitoo aikaan saatua lämpöenergiaa (massiivihirren tavoin).
Et muuten usko mitkä ovat energiakustannukset vuositasolla satavuotiaassa hirsitalossa jonka remppasin (en itselle) ja jonka ainoa lämmityslaite on varaava uuni (kosteat tilat lattialämmityksellä)?
En kerro koska et usko mutta vihjeenä voin sanoa että itsellä menee ulkosaunan lämmitykseen lähes saman verran vuositasolla?!

Tolpparunko voi olla edullisempi jos se pystyttää itse itsensä.

+/- kirjoitti:

Mitä ovat väliseinien päät?

En ole hirsitaloa nähnyt missä väliseinät olisi jotain muuta kuin samaa hirttä jos kosteat-tilat jne. sivuutetaan.

Eipä jäänyt epäselväksi minkälaisessa talossa edellisen kirjoittaja asuu. Asiat nähdään sellaisina kun ne halutaan nähdä.

Kyllä uusissa hirsirakennuksissa koneellinen ilmanvaihto on pakollinen. Energiatalkoilla uusien hirsitalojen lisälämmöneristysmääräyksillä muodostetaan se seuraava hometyyppitalo. Nyt jo aika surutta yhdistellään kappaletavararakentamisessa toimivia materiaaleja massiivipuurakentamisessa kuten yhtenä esimerkkinä muovi???????????????

Ei liene makuasia minkälainen on ilma muovipullossa tai "hengittävässä" hirsirakenteessa ja mitkä erot ovat?
Siinähän luuttuat sisäilmanlaadun haluamallesi tasolle..

Kylläpä jäi kovin vajavaiseksi lista miten ja mistä eri rakenneosista lämpöhukkaa tapahtuu ja missä määrin?
Näitä "lämpöhukkia" kun voi tapauskohtaisesti kompensoida lisäämällä eristysvahvuutta esim. välipohjaan monien muiden tapojen lisäksi. Talossa on muutakin kuin seinät. Yleensä monen eri asian muodostama kokonaisuus.
Tämä "asiantuntija" sanoo että suurimmat lämpövuodot tms. olisi vältettävissä tai ainakin minimoitavissa huolellisella työllä oli kyseessä hirsi- tai kappalerakentaminen.

Laatuongelmista mainitakseni niitä on materiaalivalinnoista huolimatta aina. On paljon laatuongelmia hirsirakentamisessa ja kappaletavarakentamisessa.

Maalämpö on hyvä lämmitystapa mutta ehdottomasti rinnalle varaava tulisija. Sitoo aikaan saatua lämpöenergiaa (massiivihirren tavoin).
Et muuten usko mitkä ovat energiakustannukset vuositasolla satavuotiaassa hirsitalossa jonka remppasin (en itselle) ja jonka ainoa lämmityslaite on varaava uuni (kosteat tilat lattialämmityksellä)?
En kerro koska et usko mutta vihjeenä voin sanoa että itsellä menee ulkosaunan lämmitykseen lähes saman verran vuositasolla?!

Tolpparunko voi olla edullisempi jos se pystyttää itse itsensä.

Lue lisää

Eikä muuten tarvinnut laskeutumisia suuremmin huomioida satavuotiaassa..

Uusien hirsitalojen lisälämmöneristystapoja on toimiviakin, kaikki ei suinkaan tule aiheuttamaan rakenteellisia ongelmia pitemmällä aikajanalla.

-/+ kirjoitti:

Eikä muuten tarvinnut laskeutumisia suuremmin huomioida satavuotiaassa..

Uusien hirsitalojen lisälämmöneristystapoja on toimiviakin, kaikki ei suinkaan tule aiheuttamaan rakenteellisia ongelmia pitemmällä aikajanalla.

Lue lisää

On olemassa halpoja hirsitaloja.
On olemassa kalliita hirsitaloja.
On olemassa hyviä hirsitaloja.
On olemassa huonoja hirsitaloja.

On olemassa halpoja kpl-taloja.
On olemassa kalliita kpl-taloja.
On olemassa hyviä kpl-taloja.
On olemassa huonoja kpl-taloja.

Mitä maksaa ateria?
Riippuu mitä lautaselle laitetaan?

+/- kirjoitti:

Mitä ovat väliseinien päät?

En ole hirsitaloa nähnyt missä väliseinät olisi jotain muuta kuin samaa hirttä jos kosteat-tilat jne. sivuutetaan.

Eipä jäänyt epäselväksi minkälaisessa talossa edellisen kirjoittaja asuu. Asiat nähdään sellaisina kun ne halutaan nähdä.

Kyllä uusissa hirsirakennuksissa koneellinen ilmanvaihto on pakollinen. Energiatalkoilla uusien hirsitalojen lisälämmöneristysmääräyksillä muodostetaan se seuraava hometyyppitalo. Nyt jo aika surutta yhdistellään kappaletavararakentamisessa toimivia materiaaleja massiivipuurakentamisessa kuten yhtenä esimerkkinä muovi???????????????

Ei liene makuasia minkälainen on ilma muovipullossa tai "hengittävässä" hirsirakenteessa ja mitkä erot ovat?
Siinähän luuttuat sisäilmanlaadun haluamallesi tasolle..

Kylläpä jäi kovin vajavaiseksi lista miten ja mistä eri rakenneosista lämpöhukkaa tapahtuu ja missä määrin?
Näitä "lämpöhukkia" kun voi tapauskohtaisesti kompensoida lisäämällä eristysvahvuutta esim. välipohjaan monien muiden tapojen lisäksi. Talossa on muutakin kuin seinät. Yleensä monen eri asian muodostama kokonaisuus.
Tämä "asiantuntija" sanoo että suurimmat lämpövuodot tms. olisi vältettävissä tai ainakin minimoitavissa huolellisella työllä oli kyseessä hirsi- tai kappalerakentaminen.

Laatuongelmista mainitakseni niitä on materiaalivalinnoista huolimatta aina. On paljon laatuongelmia hirsirakentamisessa ja kappaletavarakentamisessa.

Maalämpö on hyvä lämmitystapa mutta ehdottomasti rinnalle varaava tulisija. Sitoo aikaan saatua lämpöenergiaa (massiivihirren tavoin).
Et muuten usko mitkä ovat energiakustannukset vuositasolla satavuotiaassa hirsitalossa jonka remppasin (en itselle) ja jonka ainoa lämmityslaite on varaava uuni (kosteat tilat lattialämmityksellä)?
En kerro koska et usko mutta vihjeenä voin sanoa että itsellä menee ulkosaunan lämmitykseen lähes saman verran vuositasolla?!

Tolpparunko voi olla edullisempi jos se pystyttää itse itsensä.

Lue lisää

eikö voisi jättää kommentoimisen jos ei ole edes hajulla nykyaikaisesta hirsirakentamisesta.

väliseinien päät= kohta missä kevyt väliseinä liittyy hirsirunkoon. Ja nämä seinät ovat muuten rankaseiniä, joko levytettyjä tai hirsipanelilla verhottuja.

välipohja= kerrosten välillä oleva rakennusosa. Sinne laitettu lisäeriste ei paranna kuin korkeintaan ääneneristävyyttä. Oikeasti kompensointia voidaan tehdä ylä- ja alapohjan lisäeristämisellä, mutta alapohjassa lämpöhukat ovat jotain 3-4% joten hyöty aika pientä ja yläpohjassa alkaa jo minimieristeet olemaan sitä puoltametriä.

Puulämmityksestä olen samaa mieltä: se on edullinen tapa, mutta vaivansa siinä on.

4g35h5h kirjoitti:

eikö voisi jättää kommentoimisen jos ei ole edes hajulla nykyaikaisesta hirsirakentamisesta.

väliseinien päät= kohta missä kevyt väliseinä liittyy hirsirunkoon. Ja nämä seinät ovat muuten rankaseiniä, joko levytettyjä tai hirsipanelilla verhottuja.

välipohja= kerrosten välillä oleva rakennusosa. Sinne laitettu lisäeriste ei paranna kuin korkeintaan ääneneristävyyttä. Oikeasti kompensointia voidaan tehdä ylä- ja alapohjan lisäeristämisellä, mutta alapohjassa lämpöhukat ovat jotain 3-4% joten hyöty aika pientä ja yläpohjassa alkaa jo minimieristeet olemaan sitä puoltametriä.

Puulämmityksestä olen samaa mieltä: se on edullinen tapa, mutta vaivansa siinä on.

Lue lisää

eikö voisi jättää kommentoimisen jos ei ole edes hajulla nykyaikaisesta hirsirakentamista.

Ei näköjään, komppaan kyllä kybällä edellistä lausetta.

Rakentamisessa ei tunneta termiä väliseinien päät. Kun seuraavan kerran tärkeilet asioilla jotka ovat sinulle vieraat, käytä esim. sanoja kuten väliseinän yläjuoksu puhuessasi vaikka nyt väliseinien "päistä".

Välipohja on välipohja jos asuttavia kerroksia on kaksi, ihan oikein hyvä hyvä. Jos välipohjan yläpuolista tilaa ei ole suunniteltu tai otettu asuinkäyttöön tai vastaavaan, eristys toteutetaan yleisimmin itse välipohjassa jota kutsutaan silloin myös yläpohjaksi.

Alapohjan lämpöhukat taitaa nyt kuitenkin riippua alapohjan tekotavoista? Oletko nähnyt esim. rintamamiestaloa jota ei olisi talvella ympäröity lumella ettei lattia olisi niin kylmä?

Ikkunat ja ulko-ovet 15%
Yläpohja 13%
Ulkoseinät 15%
Ilmanvaihto 35%
Alapohja 7%

Yksikerroksiselle pientalolle tyypillinen energiakulutuksen jakauma.

hibij kirjoitti:

eikö voisi jättää kommentoimisen jos ei ole edes hajulla nykyaikaisesta hirsirakentamista.

Ei näköjään, komppaan kyllä kybällä edellistä lausetta.

Rakentamisessa ei tunneta termiä väliseinien päät. Kun seuraavan kerran tärkeilet asioilla jotka ovat sinulle vieraat, käytä esim. sanoja kuten väliseinän yläjuoksu puhuessasi vaikka nyt väliseinien "päistä".

Välipohja on välipohja jos asuttavia kerroksia on kaksi, ihan oikein hyvä hyvä. Jos välipohjan yläpuolista tilaa ei ole suunniteltu tai otettu asuinkäyttöön tai vastaavaan, eristys toteutetaan yleisimmin itse välipohjassa jota kutsutaan silloin myös yläpohjaksi.

Alapohjan lämpöhukat taitaa nyt kuitenkin riippua alapohjan tekotavoista? Oletko nähnyt esim. rintamamiestaloa jota ei olisi talvella ympäröity lumella ettei lattia olisi niin kylmä?

Ikkunat ja ulko-ovet 15%
Yläpohja 13%
Ulkoseinät 15%
Ilmanvaihto 35%
Alapohja 7%

Yksikerroksiselle pientalolle tyypillinen energiakulutuksen jakauma.

Lue lisää

ei yläjuoksu ole "väliseinänpää." Mielestäni edellisen kirjoittaja ilmoitti varsin selkeästi mitä tarkoittaa: "kohta missä kevyt väliseinä liittyy hirsirunkoon" voiko tuon enää selvemmin sanoa?

Lisäksi energiahukissa varmaan on koko ketjun ajan puhuttu nimenomaan nykymääräysten mukaisesta pientalosta. Ei mistään rintsikan romusta.

Tuo jakauma on varmaan muuten aikakohdallaan mutta semmonen täsmennys että tuo 35% ilmanvaihtoon sisältää oikeasti hukan mm. viemäreistä.

rakn2010. kirjoitti:

ei yläjuoksu ole "väliseinänpää." Mielestäni edellisen kirjoittaja ilmoitti varsin selkeästi mitä tarkoittaa: "kohta missä kevyt väliseinä liittyy hirsirunkoon" voiko tuon enää selvemmin sanoa?

Lisäksi energiahukissa varmaan on koko ketjun ajan puhuttu nimenomaan nykymääräysten mukaisesta pientalosta. Ei mistään rintsikan romusta.

Tuo jakauma on varmaan muuten aikakohdallaan mutta semmonen täsmennys että tuo 35% ilmanvaihtoon sisältää oikeasti hukan mm. viemäreistä.

Lue lisää

No voi p#rse, siinä meni päivän pätemisannos että heilahti. Oikeassa olet, luetun ymmärtämisessä onkelmia. Pystyn myöntämään mutta enköhän onnistu virheeni siirtämään itsestäni toisaalle?

Minnoon niin hirasälynen notta asia ois pitäny esittää niin että kevyen väliseinän liittäminen itse hirsirunkoon tarvitsee liukukiinnikkeet ettei hirren painuminen esty. Itse YLÄPÄÄ onkin sitten vitumaisempi homma painumisen kannalta. Enempi sääntö kuin poikkeus että hirren ja väliseinän liitoskohta huomioidaan liukukiinnikkeillä tai vastaavilla mutta yläosa kantaa sitten senkin edestä..

Selitys se on huonokin selitys.

Rintsikka mikään huono talo oo (mökömökö). Kylmä kun ryssän h..tissä mutta itse asiassa viimeisimpiä "terveitä rakennuksia" mitä tyyppitaloihin tulee eri aikakausilta sen jälkeen.

Itselle en kelpuuta vaikka muotia ovatkin. Pääasiassa sen takia että olen sytämmeni menettänyt hirrelle varsinkin perinteisillä tavoilla toteutettuina. Sehän tarkoittaa sitä, että ihan sama miten huonoksi hirttä haukutaan, periksi en anna vaikka olisin miten väärässä.
Teollisesti työstetyt vastaavat on kyllä pyllystä, en diggaa enkä ota edes ilmaiseksi. Paitsi valmiiksi polttopuiksi pätkittynä.
Liimasellaisia en ota edes polttopuiksi.

Klassinen tapa homehduttaa rintsikka on tukkimalla rossin tuuletusaukot. Seuraava klassikko on ne prkleen muovit jälkiasennuksina pintaan jos toiseen puuperäisessä talotyypissä.

Mikä oli aihe?