Syksy tulee! Syksyn myötä alkaa kaikenlaista kurssitoimintaa työväen-, kansalais-, ja kansanopistoissa ja jopa työvoimatoimistossa, sekä alkeiskursseja alkaa liikuntaseuroissa. Nyt olisi mahdollisuus aloittaa jotain mikä kiinnostaa tai testata asioita mitkä voisivat kiinnostaa. Vaikka jokin olisi jo ehtinyt alkaakin, vielä saattaa aivan hyvin ehtiä mukaan.
Muistutan asiasta, ettei keneltäkään menisi aivan ohi nyt kriittinen viikko tai pari. Tee itsellesi ainakin se palvelus että silmäilet tarjontaa!: imotustauluja ja nettisivuja (googlaa vaikkapa kansalaisopisto tai suoraan jokin kiinnostava aihe sekä oman paikkakuntasi nimi).
Itse koetan mahtua ainakin yhdelle intensiivikurssille nyt ja ehkä jatkan jollain muulla kun syksy on pidemmällä.
Odotan: uusia tuttavuuksia ja sitä että joidenkin kanssa olisi potentiaalia synkata.
Haaste nro 1: Siellä mihin menen on varmasti naisia. Minun täytyy koettaa pitää parisuhdeodotukset realistisina eli vaatimattomina, motto: "oleta että jokaisella on jo mies".
Haaste nro 2: Onnistunko sopeutumaan porukkaan ja kurssin tilanteisiin? Saanko ilmaistua itseäni tarpeeksi vapautuneesti ja tehtyä omaperäisen vaikutelman jotta ne jotka minusta voisivat pitää, varmasti huomaavat minut? Uskallanko ottaa riskin niiden provosoimisesta, jotka eivät kaltaisistani pidä? Kaiken kaikkiaan joudun käytännössä testaamaan olenko oppinut toimimaan yhtään vahvemmin sosiaalisissa tilanteissa viimeisten vakiintuneissa kaveripiireissä vietettyjen parin vuoden aikana.
Muistutan asiasta, ettei keneltäkään menisi aivan ohi nyt kriittinen viikko tai pari. Tee itsellesi ainakin se palvelus että silmäilet tarjontaa!: imotustauluja ja nettisivuja (googlaa vaikkapa kansalaisopisto tai suoraan jokin kiinnostava aihe sekä oman paikkakuntasi nimi).
Itse koetan mahtua ainakin yhdelle intensiivikurssille nyt ja ehkä jatkan jollain muulla kun syksy on pidemmällä.
Odotan: uusia tuttavuuksia ja sitä että joidenkin kanssa olisi potentiaalia synkata.
Haaste nro 1: Siellä mihin menen on varmasti naisia. Minun täytyy koettaa pitää parisuhdeodotukset realistisina eli vaatimattomina, motto: "oleta että jokaisella on jo mies".
Haaste nro 2: Onnistunko sopeutumaan porukkaan ja kurssin tilanteisiin? Saanko ilmaistua itseäni tarpeeksi vapautuneesti ja tehtyä omaperäisen vaikutelman jotta ne jotka minusta voisivat pitää, varmasti huomaavat minut? Uskallanko ottaa riskin niiden provosoimisesta, jotka eivät kaltaisistani pidä? Kaiken kaikkiaan joudun käytännössä testaamaan olenko oppinut toimimaan yhtään vahvemmin sosiaalisissa tilanteissa viimeisten vakiintuneissa kaveripiireissä vietettyjen parin vuoden aikana.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Nro 1: kehoittaisin ,että pidät matalaa profiilia naisten kanssa.
Anna ensin heille tilaisuus kertoa missä mennään
Nro 2: Heti kättelyssä provosointi tekee huonon vaikutuksen.
Omaperäisyys on sen sijaan ok
Kiitos positiivisesta keskustelun aloituksesta. Mikäs sen kivempaa, kun tänne tulee kannustavia ihmisiä! :)
Hmm niin, itsekin olen harkinnut paria kurssia ja taidanpa niihin mennäkin.
Hyvä ilmoittaa tuosta... Eihän monet saata muistaakkaan että kurssit yms. "harrastekerhot" alkavat... Kannattaa ilmoittautua.
Parasta kuitenkin lähteä nöyrästi liikkeelle "naistenmetsästyksessä". Harvat siellä ovat etsimässä uutta seuraa, vaan pikemminkin oppimassa jostakin aiheesta tai muuten harrastamassa jotakin juttua...
Syksyisin tuleekin aina sellainen olo, että pitäisi reipastua ja harrastaa jotain. :)
Olen itse ilmoittautunut jatkamaan kielitunnille, jolla käyn lähes joka vuosi. Uusia kavereita en ole saanut sieltä koskaan, muut kurssilaiset ovat yleensä olleet paljon nuorempia tai vanhempia, ja saattavat olla kurssilla kaveriporukalla. Joinakin vuosina on onneksi sattunut mukava vieruskaveri tai muuten lähellä istuva, jonka kanssa tehdä paritöitä. Se on jotenkin niin vihoviimeisen vaikeaa ja ahdistavaa, kun pitää kesken tunnin alkaa etsimään itsellensä paria tai ryhmää! Toivottavasti tästä tulee hyvä opiskeluvuosi, haluan kaikesta huolimatta oppia kyseistä kieltä paremmin!
Ajattelin rohkaistua menemään myös yhdelle liikuntakurssille. Etukäteen ei oikein mitään odotuksia sitä kohtaan. Onneksi se on a) halpa ja b) lyhyt, jos sinne meneminen alkaa tuntumaan hankalalta. Ei niin väliksikään tutustuuko siellä muihin, mutta toivon että siellä olisi mukava ilmapiiri.
Viime syksynä aloitin pari uutta harrastusta, tosin ainoastaan toista jatkan nykyisinkin säännöllisesti. Se onkin tuonut kivasti sisältöä elämään. Kavereita ei ole löytynyt sieltäkään, mutta se ei toisaalta tuossa harrastuksessa haittaa, kun ei ole samanlaista "parinlöytämispakkoa" kuin kielitunneilla on.