Onkohan tältä palstalta mahdollista löytää seuraa muuhunkin kuin pelkkään kirjoitteluun? Olen täällä aiemminkin ilmoitellut ja itsekin joskus vastaillut. Useimmilla tuntui olevan lähes normaali sosiaalinen elämä, joten tarvetta ei ollut uusille tuttaville tai seuraa on löytynyt kirjoittelun aikana reaalielämässä. Parhaimmat nettituttavuuteni olen löytänyt tältä palstalta, joten luultavasti tulen tänne kirjoittamaan kunnes saavutan jollain ilmoituksellani tuloksia, vaikka se kestäisi vuosia.
Yllättävän nopeasti nuo vuodet tuntuvat kuluvan elämän pysyessä samanlaisena. Luulisin olevani jossain määrin aika normaali, mutta ujouden takia uusiin ihmisiin tutustuminen on todella hankalaa. Nuorempana tilanteeni ei edes erityisemmin vaivannut, mutta nyt yli kolmikymppisenä olen alkanut miettimään että pakko olisi saada jotain muutosta elämäänsä, kun aikanaan ei ole edes läheisiä sukulaisia elossa.
Osittainhan tilannettani pahentaa asuinseutuni. Eihän 02-alueella olla tuntemattomien ihmisten kanssa tekemisissä. Äskettäin luin kuinka paikallislehden tekstaripalstalla joku kielsi autoilijaa morjenstamasta, koska ei tuntenut kyseistä henkilöä. Muualla Suomessa lienee paljon suurempi riski jopa joutua puhumaan tuntemattomien kanssa. Reaalielämässä tuskin tulen koskaan ihmisiin tutustumaan nykyisessä tilanteessani. Tälläkin palstalla usein neuvottu harrastusten aloittaminen ei siis toimi. Niissäkin tosin taitaa useimmiten vain tutustua perheellisiin ihmisiin, kuten useimmilla pienillä työpaikoillakin.
Olen terve ja töissä, joten monessa mielessä asiani ovat paremmin kuin useilla tämän palstan ihmisillä. Ystävien täydellinen puuttuminen on ongelmani, mutta toisaalta en edes kaipaa vilkasta sosiaalista elämää.
Merkittävä syy tilanteeseeni ujouteni lisäksi on alkoholin käyttämättömyyteni. Jos juominen on osa normaalia elämää, niin seuran löytäminen on helpompaa, mutta entä jos ei halua elää kuten valtaväestö? Näin vanhana on turha enää aloittaa alkoholin käyttöä ainakaan yksinään. Varmaankin sosiaaliset tilanteet olisivat helpompia jos niissä ei joutuisi aina olemaan yksin tuntemattomien seurassa. Pienellä paikkakunnalla tilanne on vielä hankalampi kun toiset tunnetaan aika hyvin ja vakiintuneihin piireihin on hankala päästä... Alkoholilla tuntuu olevan nykyisin liian suuri merkitys tuttavuuksissa, kun ihmisiin ei oikein missään voi tutustua. Aiemminhan sillä ei ollut yhtä suurta merkitystä kun raittiita naisia oli aika paljonkin, mutta nykyisin nuoremmissa ikäluokissa miehissä taitaa olla huomattavasti enemmän raittiita. Netissäkin yllättävän harva raitis nainen tuntuu etsivän seuraa, vaikka netti kai parhaimpia vaihtoehtoja olisi vähemmän sosiaalisille ihmisille. Ei vähäisessä alkoholinkäytössä mielestäni mitään pahaa ole, mutta keskiverto suomalaisten juomatavat ovat jo liikaa.
Yksinäisyyden kierteestä tuntuu olevan aika mahdotonta päästä. Varsinkin miesten. Naisena ainakin saisi aivan toisella tavalla vastauksia ilmoituksiinsa, joista jotkut johtaisivat varmasti tapaamisiin. Miehenhän on hankala edes päästä juttelemaan kenenkään kanssa kasvotusten, mutta naiselle yleensä tarjoutuu tilaisuuksia muuhunkin kuin kertaluonteiseen tapaamiseen. Eri asia tietenkin on kannattaako naisen hyödyntää tarjoutuvia mahdollisuuksia...
Jotenkin nettideittailun kokeileminen ihan tosissaan tuntuu toivottomalta, kun en 32-vuotiaana ole koskaan seurustellut. Ongelmaksi muodostuisi etten ensitapaamisella kykene antamaan tarpeeksi hyvää ensivaikutelmaa. Vastausten toivominen omiin ilmoituksiin on toiminut tähän asti huonosti. Vähäinen ihmissuhde kokemushan käytännössä tekee miehelle lähes kaikenlaiset tuttavuudet mahdottomiksi, kun kokemusta ja itsevarmuutta puuttuu.
Aiemminhan rehellisyys ja ahkeruus olivat arvostettuja ominaisuuksia, joista olisi hyötynyt ihmissuhteissaan, mutta ei enää läheskään samoissa määrin. Näkeehän sen jo vaikka jossain Wincapitassa. Useimmat siihen sijoittaneista toivoivat olevansa niitä onnekkaita jotka siinä rikastuvat, kun tiesivät että viimeiseksi mukaan tulevat jäävät maksajan rooliin. Samaa omanedun tavoitteluahan on nykyään ihmissuhteissakin. Ensivaikutelma ja lyhyen tähtäimen hyöty ovat tärkeämpiä kuin ihmisen todellinen luonne tai tuttavuuden/suhteen pitkäkestoisuus. Tältä palstalta toivoisin nimenomaan löytäväni henkilön jolle heti aluksi voi rehellisesti kertoa tilanteestaan. Itselläni ei ole halua opetella normaaliin kanssakäymiseen kuuluvaa valehtelua. Kerran menetettyä luottamustahan ei kovin helpolla saa takaisin... Jotenkin tuntuu uskomattomalta kuinka paljon ihmissuhteet perustuvat valheisiin tai vähintäänkin olennaisten asioiden kertomatta jättämiseen.
Yllättävän nopeasti nuo vuodet tuntuvat kuluvan elämän pysyessä samanlaisena. Luulisin olevani jossain määrin aika normaali, mutta ujouden takia uusiin ihmisiin tutustuminen on todella hankalaa. Nuorempana tilanteeni ei edes erityisemmin vaivannut, mutta nyt yli kolmikymppisenä olen alkanut miettimään että pakko olisi saada jotain muutosta elämäänsä, kun aikanaan ei ole edes läheisiä sukulaisia elossa.
Osittainhan tilannettani pahentaa asuinseutuni. Eihän 02-alueella olla tuntemattomien ihmisten kanssa tekemisissä. Äskettäin luin kuinka paikallislehden tekstaripalstalla joku kielsi autoilijaa morjenstamasta, koska ei tuntenut kyseistä henkilöä. Muualla Suomessa lienee paljon suurempi riski jopa joutua puhumaan tuntemattomien kanssa. Reaalielämässä tuskin tulen koskaan ihmisiin tutustumaan nykyisessä tilanteessani. Tälläkin palstalla usein neuvottu harrastusten aloittaminen ei siis toimi. Niissäkin tosin taitaa useimmiten vain tutustua perheellisiin ihmisiin, kuten useimmilla pienillä työpaikoillakin.
Olen terve ja töissä, joten monessa mielessä asiani ovat paremmin kuin useilla tämän palstan ihmisillä. Ystävien täydellinen puuttuminen on ongelmani, mutta toisaalta en edes kaipaa vilkasta sosiaalista elämää.
Merkittävä syy tilanteeseeni ujouteni lisäksi on alkoholin käyttämättömyyteni. Jos juominen on osa normaalia elämää, niin seuran löytäminen on helpompaa, mutta entä jos ei halua elää kuten valtaväestö? Näin vanhana on turha enää aloittaa alkoholin käyttöä ainakaan yksinään. Varmaankin sosiaaliset tilanteet olisivat helpompia jos niissä ei joutuisi aina olemaan yksin tuntemattomien seurassa. Pienellä paikkakunnalla tilanne on vielä hankalampi kun toiset tunnetaan aika hyvin ja vakiintuneihin piireihin on hankala päästä... Alkoholilla tuntuu olevan nykyisin liian suuri merkitys tuttavuuksissa, kun ihmisiin ei oikein missään voi tutustua. Aiemminhan sillä ei ollut yhtä suurta merkitystä kun raittiita naisia oli aika paljonkin, mutta nykyisin nuoremmissa ikäluokissa miehissä taitaa olla huomattavasti enemmän raittiita. Netissäkin yllättävän harva raitis nainen tuntuu etsivän seuraa, vaikka netti kai parhaimpia vaihtoehtoja olisi vähemmän sosiaalisille ihmisille. Ei vähäisessä alkoholinkäytössä mielestäni mitään pahaa ole, mutta keskiverto suomalaisten juomatavat ovat jo liikaa.
Yksinäisyyden kierteestä tuntuu olevan aika mahdotonta päästä. Varsinkin miesten. Naisena ainakin saisi aivan toisella tavalla vastauksia ilmoituksiinsa, joista jotkut johtaisivat varmasti tapaamisiin. Miehenhän on hankala edes päästä juttelemaan kenenkään kanssa kasvotusten, mutta naiselle yleensä tarjoutuu tilaisuuksia muuhunkin kuin kertaluonteiseen tapaamiseen. Eri asia tietenkin on kannattaako naisen hyödyntää tarjoutuvia mahdollisuuksia...
Jotenkin nettideittailun kokeileminen ihan tosissaan tuntuu toivottomalta, kun en 32-vuotiaana ole koskaan seurustellut. Ongelmaksi muodostuisi etten ensitapaamisella kykene antamaan tarpeeksi hyvää ensivaikutelmaa. Vastausten toivominen omiin ilmoituksiin on toiminut tähän asti huonosti. Vähäinen ihmissuhde kokemushan käytännössä tekee miehelle lähes kaikenlaiset tuttavuudet mahdottomiksi, kun kokemusta ja itsevarmuutta puuttuu.
Aiemminhan rehellisyys ja ahkeruus olivat arvostettuja ominaisuuksia, joista olisi hyötynyt ihmissuhteissaan, mutta ei enää läheskään samoissa määrin. Näkeehän sen jo vaikka jossain Wincapitassa. Useimmat siihen sijoittaneista toivoivat olevansa niitä onnekkaita jotka siinä rikastuvat, kun tiesivät että viimeiseksi mukaan tulevat jäävät maksajan rooliin. Samaa omanedun tavoitteluahan on nykyään ihmissuhteissakin. Ensivaikutelma ja lyhyen tähtäimen hyöty ovat tärkeämpiä kuin ihmisen todellinen luonne tai tuttavuuden/suhteen pitkäkestoisuus. Tältä palstalta toivoisin nimenomaan löytäväni henkilön jolle heti aluksi voi rehellisesti kertoa tilanteestaan. Itselläni ei ole halua opetella normaaliin kanssakäymiseen kuuluvaa valehtelua. Kerran menetettyä luottamustahan ei kovin helpolla saa takaisin... Jotenkin tuntuu uskomattomalta kuinka paljon ihmissuhteet perustuvat valheisiin tai vähintäänkin olennaisten asioiden kertomatta jättämiseen.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Mahtaisikohan täältä löytyä jossain määrin samankaltaista naista vaikka pelkkään anonyymiin ajatusten vaihtoon? Reaalielämässä mahdollisuus löytää sellaista on olematon. Varmaankin monilla tämän palstan lukijoista on sama ulkopuolisuuden tunne. Vielä kun tietää ettei itsessä luultavasti ole muuta vikaa kuin hiljainen luonne ja alkoholin käyttämättömyys. Vähintään kirjoitteluseuraa luulisi tältä palstalta löytyvän, mutta en kyllä enää toivoisi tuttavuuden jäävän pelkkään kirjoitteluun kuten tällä palstalla usein käy. Tärkeintä kai itselleni olisi saada tietää onko jossain määriin samantyyppisiin naiseen mahdollista tutustua. Jollain tasolla kai sitä itselleen joskus parisuhdettakin toivoisi, mutta mieluummin jään vanhaksipojaksi kuin alkaisin suhteeseen kenen tahansa kanssa.
Kirjoittaa saa osoitteeseen: [email protected]
Muuta pääkaupunkiseudulle niin sulla ei ole enää
tuota syrjäseutuongelmaa.
Pääkaupunkiseudulle muuttaminen taitaa harvoin ratkaista vähemmän sosiaalisen yksinäisyysongelmaa. Sosiaalinen ihminen kyllä siellä ehkä paremmin seuraa löytää, mutta yksinäiselle voi pahimmillaan olla tarjolla vain enemmän tilaisuuksia tuntea itsensä yksinäiseksi ihmisten ilmoilla. Lukumääräisesti eniten yksinäisiä on pääkaupunkiseudulla, kun sinne opiskelun tai työn takia muuttaneet ovat samalla menettäneet entiselle kotipaikkakunnalleen jääneen sosiaalisen verkostonsa ainakin osittain. Uusiin ihmisiin tutustuminen taitaa kaikkialla Suomessa olla hankalaa. Osalle vaikeampaa kuin toisille...
tuo voisi olla ihan hyvä ratkaisu
Asuinseutu tuskin on suurin ongelma (ainakaan tuo 02-alue sijaintina). Tietysti jos kyse on ns. pienestä paikkakunnasta, niin se voi tuoda ongelmia.
Alkoholin käyttäminen kuuluu yleensä sosiaaliseen kanssakäymiseen. Usein alkoholin käytöllä myös kehuskellaan ja rehennellään toisille ihmisille. Eli se voi helposti tuoda ongelmia, jos ei pysty itsekin sanomaan että "Käyn nyt välillä juomassa". Tai varsinkin täys absolutisti voi olla jonkinlainen kirosana.
Alkoholin käyttämisestä voi melkein vetää suorat johtopäätökset ihmisen yksinäisyyteen. Ei nyt tarkoita etteikö absolutistillakin voisi olla ystäviä, mutta se vaatisi jo niin paljon kanttia että harvoin onnistuu. Eihän alkoholia tarvitse kuitenkaan hirveästi ottaa ja käyttää.
"Aiemminhan sillä ei ollut yhtä suurta merkitystä kun raittiita naisia oli aika paljonkin, mutta nykyisin nuoremmissa ikäluokissa miehissä taitaa olla huomattavasti enemmän raittiita. Netissäkin yllättävän harva raitis nainen tuntuu etsivän seuraa, vaikka netti kai parhaimpia vaihtoehtoja olisi vähemmän sosiaalisille ihmisille. Ei vähäisessä alkoholinkäytössä mielestäni mitään pahaa ole, mutta keskiverto suomalaisten juomatavat ovat jo liikaa."
Aivan samalla tavalla aiemmin oli juomisella iso merkitys kuin nykyisinkin. Tietysti tutustuminen liittyi enemmän lavatanssikulttuuriin joka on jokseenkin kadonnut. Nykyisin tuon ovat korvanneet juomiseen keskittyvät baarit.
"Ennen vanhaan" ei oikeastaan ollut edes vaihtoehtoja. Joko piti käydä aktiivisesti eri paikoissa tai jäädä yksin. Nykyisin netti on antanut hyvin epäsosiaalisille ja syrjityillekin tapauksille tutustumismahdollisuuden.
Vapaita ja raittiita naisia löytyy varmasti netinkin piiristä (koska kaikki joihin olen tutustunut ovat täyttäneet nämä kriteerit), mutta suurempi ongelma vain voi löytyä siitä että netin seuranhakuun keskittyvät palvelut ovat aika yksipuolisia.
Nykyisin deittisivustot ovat ajaneet ohi muut palvelut (tai muita palveluita ei oikein olekkaan). Tietysti joitakin keskustelupalstoja yms. kirjeenvaihto sivustoja löytyy (kuten täältä suomi24:stäkin), mutta yhä suuremmassa määrin seuranhaku tapahtuu deittisivustojen kautta.
Deittisivustojen kautta on liiankin helppoa nähdä toisesta henkilöstä mm. ralllinen tilanne, pituus ja paino sekä koulutus. Jos kilpailua on vähänkin enemmän niin jos nuo kriteerit eivät täytä "laatuvaatimuksia" niin ei siinä hyvä aloitusviestikään paljon auta (joka saattaisi toimia paremmin mm. perinteisessä kirjeenvaihdossa).
"Yksinäisyyden kierteestä tuntuu olevan aika mahdotonta päästä. Varsinkin miesten"
Se on varsin vaikeaa. Koska ainoa keino monille olisi löytää sopiva nainen ja monet seurahankujutut ovat täynnä miehiä, joka jo sekin vaikeuttaa tutustumista. Miehiin tutustuminen taas voisi johtaa helposti "homosyytöksiin", jos ei kyse olisi sitten sattumalta tutustumisesta.
Joskus yritinkin jutella miehenä myös miespuolisille. Ainoat joiden kanssa nyt jotakin sai juteltua ilmoittivat olevansa bi - tai homoja.
"Tälläkin palstalla usein neuvottu harrastusten aloittaminen ei siis toimi. Niissäkin tosin taitaa useimmiten vain tutustua perheellisiin ihmisiin, kuten useimmilla pienillä työpaikoillakin."
Tuuristahan tuo tutustuminen on kiinni. Varsinkin harrastuksiin harvat menevät tutustumaan toisiin ja ei olekkaan semmoisia harrastuksia joissa tuo "toisiin tutustuminen" olisi pääasia (näillekin olisi varmasti kysyntää mutta ei tarjontaa).
"Ongelmaksi muodostuisi etten ensitapaamisella kykene antamaan tarpeeksi hyvää ensivaikutelmaa. Vastausten toivominen omiin ilmoituksiin on toiminut tähän asti huonosti. Vähäinen ihmissuhde kokemushan käytännössä tekee miehelle lähes kaikenlaiset tuttavuudet mahdottomiksi, kun kokemusta ja itsevarmuutta puuttuu."
Kieltämättä suurin ongelma monen miehen kohdalla on varmasti tuo miten selvitä ensi tapaamisesta. Seuraavalla on yleensä jo "paljon helpompaa". Seurustelemattomuus ei tietenkään ole suoranainen este, mutta ei kovin posiitivinen asia. Varsinkin iälläsi sinun kannattaisi jonkin verran valehdella tuon asian suhteen vaikka ei nyt tarvitsisi toki mitään avioliittoja ja avoliittoja keksiä.
"Aiemminhan rehellisyys ja ahkeruus olivat arvostettuja ominaisuuksia, joista olisi hyötynyt ihmissuhteissaan, mutta ei enää läheskään samoissa määrin."
Eivät ne ole olleet aiemmin sen "arvostetumpia" kuin nykyisinkään. Rehellisyys on harvoin tärkeintä missään, mutta lopputulos on tärkeämpi. On tietysti ihmisiä joille oikeudenmukaisuus on jonkinlainen elämänkatsomus ja itsekin kuulun näihin. Ei liialla rehellisyydellä kuitenkaan usein menesty tai sitten sitä rehellisyyttä pitää jakaa vasta kun tulee tarpeeksi luottamusta.
Wincapitan kohdalla monet uskoivat nopeaan rikastumiseen. Kuitenkin ei heistä monikaan tiennyt että kysymys oli huijauksesta vaikka siihen olikin selvät ennusmerkit. On myös aika vaikeaa olla tarttumatta "ainutlaatuiseen tilaisuuteen" jota paras ystävä suosittaa.
Hyväuskoisuudesta sakotetaan kuten tuossakin tapauksessa.
"Ensivaikutelma ja lyhyen tähtäimen hyöty ovat tärkeämpiä kuin ihmisen todellinen luonne tai tuttavuuden/suhteen pitkäkestoisuus"
Suhteen pitkäkestoisuudesta ei voi kukaan sanoa mitään. Ainoa keino on siis luottaa ensivaikutelmaan ja päättää sen perusteella.
"Tältä palstalta toivoisin nimenomaan löytäväni henkilön jolle heti aluksi voi rehellisesti kertoa tilanteestaan. Itselläni ei ole halua opetella normaaliin kanssakäymiseen kuuluvaa valehtelua. Kerran menetettyä luottamustahan ei kovin helpolla saa takaisin... Jotenkin tuntuu uskomattomalta kuinka paljon ihmissuhteet perustuvat valheisiin tai vähintäänkin olennaisten asioiden kertomatta jättämiseen. "
Yleensä ihmiset pelkäävät rehellisyyttä. Usein asioiden sulattaminen tapahtuu pikku hiljaa. Kertarysäyksellä heitetty tosikertomus ikävistä asioista voi toki vedota joihinkin ihmisiin, mutta monet ovat myös epävarmoja tämmöisten asioiden kohdalla.
Kyllä kaikesta huomaa, että parempi se on olla varovainen rehellisyyden kanssa. Monet saattavat toki sanoa arvostavansa sitä jne. Mutta sitä arvostetaan yleensä silloin jos kyse on posiitivisista asioista. Liian negatiivisten asioiden kohdalla kannattaa olla tarkempi.
Ennen vanhaan oli paljon hankalampaa ajautua yksinäiseksi, kun yhteisöllisyyttä oli enemmän. Arkisissa tilanteissa oltiin enemmän muiden kanssa tekemisissä, jolloin kohtaamisia vastakkaisen sukupuolen kanssa oli nykyistä enemmän. Ennen vanhaan myös oltiin enemmän ”yksiavioisia”, jolloin kunnollisella miehellä oli paremmat mahdollisuudet parisuhteeseen kuin nykyisin jolloin yhä enemmässä määrin joillakin on useita perheitä ja joillakin ei lainkaan. Aiemmin varmaankin rehellisyys ja ahkeruus painoivat enemmän parinvalinnassa, kun lähtökohtaisesti oltiin enemmän tosissaan. Nykyäänhän erotaan todella paljon helpommin. Esimerkiksi ennen kai huomattavasti harvempi nainen seurusteli rikollisten kanssa, mutta kun suhteet ovat nykyisin kevyempiä, niin paljon helpommin mies pystyy salaamaan menneisyytensä. Ennen vanhaanhan sosiaaliset paineet rajoittivat parinvalintaa. Vanhempien oli helpompaa estää tyttären avioliitto tunnetun huijarin kanssa. Osittain ihmisten oli myös pakko olla rehellisempiä, kun kumppani valittiin usein lähiseudulta, jolloin toinen tunnettiin pitkältä ajalta tai ainakin lähipiiri tiesi toisen taustoista. Kovin monta vuosikymmentä ei ole ajasta jolloin avioliiton piti kestää. Esimerkiksi maatiloillahan sitouduttiin väkisinkin varsin tiiviisti, kun koti ja työpaikka olivat samoja. Kaiken lisäksi piti ajatella että tilanjatkajan tulevaisuus riippuu omasta ahkeruudesta, joten myös kumppanin oli parasta olla ahkera.
et tule seuraa löytämään, että paheksut nykyaikaa ja ihailet jotain menneisyyttä, mitä et ole oikeasti edes kokenut.
Karsi myös nuo -han päätteet tekstistäsi (nykyäänhän, ennen vanhaanhan, maatiloillahan).
Tekstissäsi kuultaa läpi katkeruus. Mistään ei välity sellaista mielikuvaa, että sinuun olisi MUKAVA tutustua.
Ihmiset fantasioivat "menneet ajat" (puhut varmaan jostakin 1950-luvusta?).
Silloin elettiin tiiviimmässä yhteisössä, mutta silloin oli myös paljon vähemmän mahdollisuuksia parinvalintaan. Toisin sanoen jos et kuulunut hyvin yhteiskuntaan ja ollut kovin arvostettu jäsen, niin seuran saaminen saattoi olla hyvinkin vaikeaa. Varsinkin jos ei lähialueella ollut sinulle sopivia ihmisiä tai niissä kerran kuukaudesta järjestyistä tanssijaisista ei ketään löytänyt.
Huijarit ja rikolliset ovat houkutelleet naisia aina. Ei se ole mikään "tämän päivän muoti-ilmiö".
Tuolloinhan myös ns. järjestetyt avioliitot olivat paljon yleisempiä. Tietysti Suomessa järjestettyjen avioliittojen määrä lienee paljon pienempi kuin joissakin ulkomailla, joissa ei ollut senkään vertaa sanansijaa.
" Ennen vanhaan myös oltiin enemmän ”yksiavioisia”"
Ennen vanhaan oltiin varmasti yksiavioisempia, mutta tämä johtui paljolti siitäkin että eroaminen olisi aiheuttanut liian isot riskit mm. taloudellisesti. Ei ollut ihmisillä vara erota tai oma tilanne olisi huonontunut huomattavasti. Varsinkin jos oli yhteinen maatila tms. tai hoitajana siellä niin eroaminen olisi merkinnyt taloudellista katastrofia ja tämän takia olikin pakko olla yhdessä.
Vaikka olen "sivusta seuraaja", niin kyllähän "vanhapoika" on sentään yksi fiksuimmista keskustelijoista tällä palstalla ja löytyy semmoista yritystä seuran hakuun, mitä harvemmilta löytyy. On sitten eri asia onko tämä foorumi kovin hyvä seuranhakupaikka, vai pitäisikö tehdä vain iskevä ilmoitus eri nettisivustoille joihin kiteyttäisi omat ydinajatuksensa.
Harvemmin miehet fantasioivat menneestä ajasta. Usein se on ollut naisten juttu... Enkä tosiaan usko että naisille tuo aika oli kovin helppoa jos vertaa nykyaikaan ja suurempiin valinnanvapauksiin. Usein vain ajatellaan niitä hyviä asioita, ei osata ajatella huonoja asioita.
Itseään tietenkin on hankala sijoittaa entisiin aikoihin. Todennäköisesti kuitenkin olisin kuulunut sosiaalisesti paremmin yhteiskuntaan. Luultavasti sosiaaliset taitoni olisivat kehittyneet aika normaalisti, kun olisin ollut enemmän ihmisten kanssa tekemisissä. Vaikeata on arvioida tilannetta, kun perheen vaikutus omaan elämään oli joskus suurempi ja opiskelu hankalampaa. Työelämä oli silloin tietyssä mielessä helpompaa, kun ahkeran ihmisen ei tarvinnut olla työttömänä. Ei oikeastaan nykyisinkään, mutta jos haluaa päästä mukaan helpompaan työelämään, niin ujoilla kyllä on suuria alkuvaikeuksia päästä hyödyntämään koulutusta. Opiskeluhan on osittain nykytilanteen taustalla. Aiemmin sukupuolijakauma oli tasaisempi, mutta nykyään pienillä paikkakunnilla on yksinäisiä miehiä ja suuremmilla yksinäisiä naisia.
Väittäisin kyllä kaikenlaisilla huijareilla olevan nykyään paremmat mahdollisuudet. Aiemmin esimerkiksi oltiin köyhempiä, jolloin ihmisiltä pystyi huijaamaan rahoja huomattavasti vähemmän. Sosiaalinen verkosto myös piti paremmin huolta ihmisistä. Vanhuksia ei voitu huijata yhtä helposti, kun lapset huolehtivat enemmän vanhemmistaan heikomman sosiaaliturvan takia. ”Esiliinat” puolestaan jossain määrin suojasivat nuoria naisia tekemästä kaikkein hölmöimpiä parinvalintoja. Ehkä kyse on pelkästään yhteiskuntarakenteen muutoksesta, koska ennen vanhaankin kaupungeissa oli enemmän rikollisia ja huijareita. Pienellä paikkakunnalla huijarin maine leviää nopeasti, mutta suuremmissa kaupungeissa ei tiedetä samalla tavalla toisten asioista... Yksinäinen ihminen on hyvä uhri huijareille ja kaikenlaisille hyväksikäyttäjille. Tälläkin palstalla jotkut ovat valittaneet kuinka heidän kiltteyttään hyödynnetään.
”Yksiavioisuuteen” vaikuttivat tietenkin eniten olosuhteet, mutta onnistuneessa avioliitoissa kyllä aiemmin sitouduttiin paremmin. Halukkuutta syrjähyppyihin oli varmaankin vähemmän. Toisaalta tilaisuuksia oli vähemmän, kun ei ollut esimerkiksi pikkujouluja. Varmaankin ennen vanhaan aiempien suhteiden puuttumista ei oudoksuttu yhtä paljon kuin nykyisin, vaan suurempi osa ihmisistä halusi avioliiton puhtaalta pöydältä ilman entisten suhteiden rasitteita.
Hävettää ihan koska aion sanoa aika suoraan enkä halua pahoittaa kenenkään mieltä. Vanhapoika on varmasti erittäin katkera mies. Erityisesti naisia kohtaan. Naisen kiinnostus karisee nopeasti kun tuollainen luonteenpiirre tulee yhä enemmän esiin kirjoittelun jatkuessa. Naiset eivät erityisemmin halua seurustella naisvihaajien kanssa vaikka eivät itse tuntisi kuuluvansakaan mielestäsi pahinpaan luokkaan. Positiivinen elämänasenne auttaa saavuttamaan enemmän hyvää elämässä. Vaikutat muuten mukavalta mieheltä joten jos vain pääsisit yli katkeruudestasi, yleistämisestäsi, negatiivisestä asenteestasi ja erityisesti tuosta yleisestä ihmisten tuomitsevaisuudestasi niin olisit varmasti vähemmän yksinäinen. Kyseisten syiden vuoksi et kiinnosta minua tällä hetkellä lainkaan edes ystävänä. Uskon kuitenkin että olet hyvä mies ja toivon että löydät kumppanin itsellesi, mutta varo katkeruutta...
Hankala paikka tämä yksinäisyyspalsta. Jos ruikuttaa tilannettaan kuten useimmat, niin on katkera. Kritiikkiä saa myös heti jos asiat ovat muita paremmin. Eihän parisuhteessa oleva yleensä ole yksinäinen, joten hänellä on vähemmän tarvetta kirjoittaa yksinäisyyspalstalla. Samanlaisesta yksitoikkoisuudesta hän voi toki kärsiä kuin yksinäinenkin. Yksitoikkoisuus tosin kai yksinäisilläkin on useammin yksinäisyyttä pahempi ongelma.
Pakko on yleistää, koska täälläkin olen usein kirjoittanut asioita, joista itselläni on lähinnä kokemusta sivusta seuraajana. Elämän kokemuksen myötä mielipiteeni ehkä osittain muuttuvat, mutta lähtökohtaisesti en haluaisi päästä eroon tuomitsevaisuudesta. Ketään ei pitäisi haitata jos en viihdy humalaisten joukossa ja haluaisin itse olla vastaavanlaisessa seurassa.
Vähän ihmettelen saamaani naisvihaajan leimaa. Toki ymmärrän baareissa viihtyvien naisten lähtökohtaisesi tuomitsevan miehen joka nykyisiä tapoja kummeksuu. Tilastoista voi katsoa kuinka alkoholin kulutus on lisääntynyt, joten aiemmin en ehkä olisi ajautunut tähän tilanteeseen. Toisen ajatusmaailmaan on useimpien vaikeaa samaistua, joten harmittavan monet tuntuvat tulkitsevan tekstejäni väärin. Usein olen kirjoittanut asiasta yleisellä tasolla molemmista sukupuolista, mutta lukija on luullut mun paheksuvan vain naisia.
Mielestäni en omaa negatiivista elämän asennetta. Tietynlaista pessimistisyyttä väkisinkin on vuosien kuluessa ilmestynyt. Positiivinen elämänasenne sinänsä ei yksinään auta mitään. Ihan hyvin voi olla tyytyväinen elämäänsä yksinäänkin, mutta monia asioita yksinäisen on mahdotonta saavuttaa. Perheissä omasta positiivisesta elämänasenteesta on iloa muille perheenjäsenille, mutta joillakin yksinäisillä ei ole lainkaan läheisiä.
"Itseään tietenkin on hankala sijoittaa entisiin aikoihin. Todennäköisesti kuitenkin olisin kuulunut sosiaalisesti paremmin yhteiskuntaan. Luultavasti sosiaaliset taitoni olisivat kehittyneet aika normaalisti, kun olisin ollut enemmän ihmisten kanssa tekemisissä. Vaikeata on arvioida tilannetta, kun perheen vaikutus omaan elämään oli joskus suurempi ja opiskelu hankalampaa."
Pienissä yhteisöissä on varmaan hyvät ja huonot puolensa. Hyvänä puolena yhteisöllisyys, huonona se että ihmisiltä vaaditaan samanlaista, konservatiivista käytöstä ja toimintatapoja. Yhteisölliseen yhteisöön sopeutuu vain, jos on samanlainen kun toiset. Paine tehdä asioita tietyllä tavalla on kovempi.
"Väittäisin kyllä kaikenlaisilla huijareilla olevan nykyään paremmat mahdollisuudet. Aiemmin esimerkiksi oltiin köyhempiä, jolloin ihmisiltä pystyi huijaamaan rahoja huomattavasti vähemmän."
No, onhan noita Auervaaroja aina ollut. Hyvä huijari menestyy kyllä, ovathan ihmiset aina liikkuneet paikasta toiseen ja tämä on ollut esimerkiksi huijareille eduksi. Huijari on voinut vaihtaa paikkakuntaa.
Oli huijari sitten mies tai nainen niin seuraa tuntuu aina löytyvän. Se ei ole ihme. Huijarin on pakko olla sosiaalisesti taitava.
"Halukkuutta syrjähyppyihin oli varmaankin vähemmän. Toisaalta tilaisuuksia oli vähemmän, kun ei ollut esimerkiksi pikkujouluja."
Uskoisin että tilaisuudet petturuuteen vaikuttivat eniten. Vaikka taisivat ne maatilan isännät ennen vanhaankin käydä piikatyttöjen kanssa pikapanoilla? Avioero oli ennen tabu. Huonossa liitossa oli pakko pysyä.
Nykyään on sitten menty siihen ääripäähän, jossa erotaan liian helposti.
"Varmaankin ennen vanhaan aiempien suhteiden puuttumista ei oudoksuttu yhtä paljon kuin nykyisin, vaan suurempi osa ihmisistä halusi avioliiton puhtaalta pöydältä ilman entisten suhteiden rasitteita."
Luulisin, että ennen vanhaan naimaton kolmekymppinen oli melko halveksuttu ja oudoksuttu näky. Ennenhän mentiin naimisiin nuorena ja lapsia siunaantui varhain. Ennen oli vanhanpiianvero olemassa.
Aiempia suhteita ei saanut olla, mutta kyllä aikuisella piti puoliso olla.
Entisaikojen sosiaaliset paineet olivat sellaisia joihin olisin sopeutunut nykyisiä helpommin. Todennäköisesti olisin kumppanin löytänyt, kun suurempi osa ihmisistä ajatteli kuten itse tällä hetkellä.
Luulisin ettei aikoinaan naimattomia kolmekymppisiä aina halveksittu. Aika yleistä oli naisten tapa pysyä naimattomina ja keskittyä olemaan vaikka kansakoulunopettajana tai sairaanhoitajana. Biologinen kello kai usein vanhempana helposti houkutteli kuitenkin perheen perustamiseen. Samoin kolmekymppisen miehen asema naimamarkkinoilla saattoi olla huomattavasti parempi kuin nuorena jos hänen sosiaalinen asemansa oli kohentunut.
Aiemmin aviopuoliso valittiin yleensä omalta paikkakunnalta tai korkeintaan naapuripitäjästä. Vieraspaikkakuntalaisen Auervaaran oli vaikeampaa menestyä avioliittomarkkinoilla tuttuja suvun hyväksymiä miehiä vastaan. Muunlaisilla huijareilla kyllä saattoi olla paremmatkin menestymismahdollisuudet, koska huijareita oli vähemmän. Ihmisillä oli parempi luottamus muita kohtaan, jolloin he taisivat olla helpommin huijattavissa.
Piikatyttöjä oli vain suurimmilla maatiloilla, joten aika harvalla isännällä oli tilaisuuksia. Yleensähän maatiloilla työvoimana oli oma perhe. Uskonnollisuus varmaankin jonkin verran aiemmin vähensi tilaisuuksia uskottomuuteen. Perustilanne ei kai ole muuttunut. Aina on ollut miehiä jotka harrastavat seksiä kenen tahansa naisen kanssa. Osa miehistä puolestaan tyytyy kumppaniinsa rakkauden ja yhteisön sääntöjen takia. Monet eivät ole halunneet aviottomia lapsia tai sukupuolitauteja ja siksikin ovat piikoja vältelleet.
kuvasi vanhasta ajasta on todella siloiteltu. Et voi tietää mitä ihmiset silloin ajattelivat. Haluat vain uskoa, että ennen oli kaikki paremmin mutta eihän se niin ollut. Ihan yhtä lailla ennen oli uskottomuutta, sukupuolitauteja, aviottomia lapsia ja huijareita. Ja kyllä ne huijarit ennenkin menestyivät.
"Luulisin ettei aikoinaan naimattomia kolmekymppisiä aina halveksittu. Aika yleistä oli naisten tapa pysyä naimattomina ja keskittyä olemaan vaikka kansakoulunopettajana tai sairaanhoitajana."
Ei varmaan aina, mutta useammin kun nykyään. Naisellehan naimattomuus / siveys on ollut perinteisesti arvostettu asia. Keskiajalla oli kunnia lähettää yksi tytär luostariin nunnaksi. Mutta miehillä asia on ollut toinen. Jos ei saa ketään ei ole kunnon mies. Naimattomille oli erityinen, valtion määräämä vero jolla heitä rangaistiin. Kolmekymppisen naimattoman tilanne ei varmasti ollut helppo.
Kyllä tilastot tukevat käsitystäni. Tilastoitu alkoholin kulutus on nykyisin nelinkertainen 60-lukuun verrattuna. Vuonna 1968 15-69-vuotiaista naisista noin 40 % ilmoitti olevansa raittiita. Pelkästään noista luvuista voi päätellä entisaikaan raittiilla/vähän juoneella miehellä olleen paljon paremmat mahdollisuudet. Kirjeenvaihtoilmoituksissa varmaankin oli eduksi kertoa raittiudestaan, mutta nykyisin kirjeenvaihtoilmoitukset korvanneissa nettideiteissä siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Todennäköisesti ihmiset aiemmin ajattelivat monista asioista toisin kuin nykyisin. Sitä en tietenkään voi kieltää, että aivan samat ongelmat ihmissuhteita ovat aina vaivanneet. Nykyaika kuitenkin on joitakin ongelmia lisännyt. Luultavasti yleinen moraalitaso oli aiemmin korkeampi.
Entisaikoina kunnon miehiksi katsottiin osittain eri perustein. Silloin naimattomiksi päädyttiin eri syistä kuin nykyisin. Tiiviimmässä yhteisössä esimerkiksi oli paljon vaikeampaa ajautua yksinäiseksi, joka nykyisin kai vaikeuttaa todella paljon joidenkin ihmissuhteita.
Kyllä vieläkin verotuksessa suositaan perheellisiä tietyillä verohelpotuksilla ja sinkku joutuu maksamaan enemmän veroja. Eli kyllä vieläkin naimattomia rangaistaan verotuksessa. Esimerkiksi kotitalousvähennys on ei ole nimensä mukainen, vaan se on henkilökohtainen. Perheen kotitalous saa sen kaksinkertaisena verrattuna sinkkutalouteen.
"Kyllä tilastot tukevat käsitystäni. Tilastoitu alkoholin kulutus on nykyisin nelinkertainen 60-lukuun verrattuna. Vuonna 1968 15-69-vuotiaista naisista noin 40 % ilmoitti olevansa raittiita. Pelkästään noista luvuista voi päätellä entisaikaan raittiilla/vähän juoneella miehellä olleen paljon paremmat mahdollisuudet."
Tämä tilasto tukee vain sitä että ihmiset ostavat nykyään viinansa entistä useammin Alkosta. Ennen poltettiin kotona.
Naiset juovat kyllä aiempaa enemmän, se on totta. Mutta ei se tarkoita että he olisivat suosineet erityisesti raittiita miehiä. Suomessa juominen liitetään maskuliinisuuteen mikä on etu naisia etsiessä.
"Todennäköisesti ihmiset aiemmin ajattelivat monista asioista toisin kuin nykyisin. Sitä en tietenkään voi kieltää, että aivan samat ongelmat ihmissuhteita ovat aina vaivanneet."
Niin, tätähän minä ajan takaa. Ei ihmisten perusluonto ole mihinkään muuttunut.
"Entisaikoina kunnon miehiksi katsottiin osittain eri perustein. Silloin naimattomiksi päädyttiin eri syistä kuin nykyisin."
Mihin perustat väittämäsi? Ja ennen kaikkea, mihin perustat sen että on oikein että joku toinen olisi sijastasi yksin?
"Tiiviimmässä yhteisössä esimerkiksi oli paljon vaikeampaa ajautua yksinäiseksi, joka nykyisin kai vaikeuttaa todella paljon joidenkin ihmissuhteita."
No, olihan jokaisessa sadan hengen tuppukylässä kylähullu tai pari, ja siitä tilasta ei ollut edes mahdollisuutta nousta normaalien kastiin. Kylähulluksi saattoi päätyä hyvinkin mitättömästä syystä. Nykyään esim. mielenterveysongelmia ymmärretään ja suvaitaan.
"Kyllä vieläkin verotuksessa suositaan perheellisiä tietyillä verohelpotuksilla ja sinkku joutuu maksamaan enemmän veroja."
Verotusta en nyt jaksa alkaa setvimään olan takaa kun pitää lähteä paikalliseen, mutta olet tässä kyllä väärässä.
Parhaiten tilastosta taitaa huomata oluen ilmestymisen ruokakauppoihin. Tilastojen mukaan alkoholin tilastoimatonkin kulutus on lisääntynyt huomattavasti. Ei ennen vanhaan ollut matkustajatuontia. Aika harva aikoinaan taisi kotona polttaa, koska suomalaiset kai olivat aika lainkuuliaisia.
Ennenkään vähäinen/kohtuullinen alkoholin käyttö ei raittiita naisia haitannut, mutta varmasti monilla raittiilla naisella oli/on tietynlainen positiivinen suhtautuminen miehen raittiuteen. Kun raittiita naisia oli enemmän, niin siitä seurasi se että oli vähemmän naisia, jotka katsovat pahalla miehen raittiutta. Eli aiemmin raitiskin oli useiden naisten silmissä kunnon mies, mutta nykyisin leimautuu aika nopeasti omituiseksi. Aiemmin ei jäänyt yhtä helposti naimattomaksi alkoholin käyttämättömyyden takia. Nykyisin on huomattavasti suuremmassa merkityksessä minkälaisen vaikutuksen onnistuu itsestään antamaan. Aiemmin ei esimerkiksi valehtelusta hyötynyt, koska yleensä tuleva aviopuoliso tunnettiin taustoiltaan kunnolla.
Missään vaiheessa en ole toivonut kenellekään yksinäisyyttä. Itsestään selväähän on, että baareissa viihtyvän naisen kannattanee vältellä kaltaistani seuraa ainakin seurustelumielessä ja siten olen omilla valinnoillani ansainnut yksinäisyyteni. Jos mietitään vaikka tätä yksinäisyyspalstaa, niin eihän suoranaisesti ole keneltäkään pois jos kaksi yksinäistä kohtaisi.
En kyllä tiedä miten kylähulluihin on aikoinaan suhtauduttu, mutta luulisin silloin tietynlaisilla kylähulluilla olleen helpompaa kuin nykyisin mielenterveysongelmaisilla. Parisuhdemarkkinoilla kylähullun tilanne varmaankin oli usein heikko, mutta voisin kuvitella hänen kuuluneen kuitenkin paremmin yhteisöön kuin nykyajan yksinäiset. Sitä paitsi kylähullu olisi voinut muuttaa paikkakuntaa. Jos syy kylähulluuteen olisi ollut mitätön, niin eihän sitä muualla oltaisi huomattu. Aina kai suuremmilla paikkakunnilla erilaiset ihmiset ovat sulautuneet ihmisjoukkoon paremmin ja mahdollisesti jopa löytäneet kaltaistaan seuraakin.
Periaatteessa perheellinen ei tietenkään enää nykyisin pääse helpommalla verotuksessa, mutta onhan alijäämähyvityksen lapsikorotus ja perheenjäsenten terveydenhoitokulujen perusteella voi vaatia veronmaksukyvyn alentumisvähennystä. Tietynlaisella ajattelutavalla kotitalousvähennyksen kyllä voi katsoa suosivan perheitä. Sinkkutalouden isosta remontista verottaja voi maksaa 3000 euroa, mutta perheen kotitaloudelle verottaja maksaa 6000 euroa. Oikeastaan aika luonnollista aikoinaan perheen yhteisverotus oli, kun maatilan tulot käytännössä jakautuivat emännän ja isännän tuloiksi, kuten nykyisinkin jossain perheissä. Luonnollisesti yksin tilaa hoitanut joutui/joutuu maksamaan veroja enemmän kuin pariskunta, koska maatilan tuloa ei jaettu kahtia.
"Parhaiten tilastosta taitaa huomata oluen ilmestymisen ruokakauppoihin."
Tottakai helppo saatavuus lisää alkoholin käyttöä. Silti valtaosa suomalaisista ei ole rapajuoppoja.
"Tilastojen mukaan alkoholin tilastoimatonkin kulutus on lisääntynyt huomattavasti. Ei ennen vanhaan ollut matkustajatuontia. Aika harva aikoinaan taisi kotona polttaa, koska suomalaiset kai olivat aika lainkuuliaisia."
Jaa, siihenkö se kieltolakikin kaatui kun suomalaiset noudattivat lakia? :D Kyllä suomalainen on aina keksinyt keinot känniin päästä. Luulisin, että ns. tavallisen pulliaisen saunakaljoittelu on voinut vähän kasvaa mutta ongelmakäyttäjät ovat oma lukunsa. Ei heitä ennenkään viinan puute ole estänyt juomasta.
"Ennenkään vähäinen/kohtuullinen alkoholin käyttö ei raittiita naisia haitannut, mutta varmasti monilla raittiilla naisella oli/on tietynlainen positiivinen suhtautuminen miehen raittiuteen. Kun raittiita naisia oli enemmän, niin siitä seurasi se että oli vähemmän naisia, jotka katsovat pahalla miehen raittiutta."
Edelleen, tämä on sinun omaa spekulaatiotasi.
Raittiita naisia on muuten edelleen enemmän kun raittiita miehiä, joten jos uskot ettet raittiina miehenä kelpaa bilettäjälle, kannattaa yrittää etsiä raitis nainen.
"Aiemmin ei jäänyt yhtä helposti naimattomaksi alkoholin käyttämättömyyden takia."
Mä en itse asiassa usko, että edelleenkään alkoholin käyttämättömyys on juuri kenelläkään syy naisettomuuteen. Sen verran raittiita tai lähes raittiita ihmisiä tiedän jotka ovat tällä vuosituhannella parisuhteeseen päässeet. Jos nainen haluaa perheen eikä 2kk seurustelusuhdetta niin raittius ei ole mikään este.
"Aiemmin ei esimerkiksi valehtelusta hyötynyt, koska yleensä tuleva aviopuoliso tunnettiin taustoiltaan kunnolla."
Tuotapa tuota... Kyllä nykyäänkin yleensä ihmiset tietävät aviopuolison taustat kunnolla. Nykyään on myös mahdollisuus... no, stalkata sitä puolisoehdokasta aiempaa tehokkaammin. Ennen oli helpompaa olla auervaara, nykyään netti ja rekisterit paljastavat armotta tiettyjä tosiasioita. Esimerkiksi verotiedot ja tieto siitä onko ollut naimisissa tai onko lapsia on julkinen. Tuollaiset tiedot saa soittamalla ja kysymällä.
"Missään vaiheessa en ole toivonut kenellekään yksinäisyyttä. Itsestään selväähän on, että baareissa viihtyvän naisen kannattanee vältellä kaltaistani seuraa ainakin seurustelumielessä ja siten olen omilla valinnoillani ansainnut yksinäisyyteni."
Mitä kautta edes yrität löytää seuraa?
"En kyllä tiedä miten kylähulluihin on aikoinaan suhtauduttu, mutta luulisin silloin tietynlaisilla kylähulluilla olleen helpompaa kuin nykyisin mielenterveysongelmaisilla."
Luulisin ihan päinvastaista. Nykyään esim. masennuksesta on puhuttu avoimesti entisen presidentin puolisoa myöten.
"Sitä paitsi kylähullu olisi voinut muuttaa paikkakuntaa."
Etkös sä juuri väittänyt, että ennenaikaan tämä ei ollut mahdollista? Liikkuminen ja omien taustojen peittely?
"Periaatteessa perheellinen ei tietenkään enää nykyisin pääse helpommalla verotuksessa, mutta onhan alijäämähyvityksen lapsikorotus ja perheenjäsenten terveydenhoitokulujen perusteella voi vaatia veronmaksukyvyn alentumisvähennystä."
En ole väittänyt, etteivätkö (pien)lapsiperheet saisi etuuksia (mm. lapsilisää), mutta mitään vanhanpiianveron kaltaista menetelmää ei enää ole. Esimerkiksi alijäämähyvitykseen ei todellakaan ole useimmat lapsiperheet oikeutettuja. Nämä ovat todella marginaalisia tapauksia. Ajatusta siitä, miksi kotitalousvähennys ei saisi olla henkilökohtaista en ole koskaan ymmärtänyt. Muukin verotus kun sitä enimmäkseen on. Perheet hyötyisivät yleisesti ottaen eniten perheverotuksesta mitä meillä ei käytössä ole.
Kyllä se lasten hankkiminen kuitenkin normaalitapauksissa maksaa enemmän kun niiden hankkimatta jättäminen.
Veljekset oikeassa, kun jo "muinoin" lauloivat luikuttelivat jotenkin, että "Kaiken takana on Nainen"?
Ajattelin vaan, että ehkä siinä on hitunen tottakin, koska likimain joka toinen parisuhde päättyy nykysuomessakin eroon.
Naisten "tasovaatimus" miehen suhteen on noussut sellaisiin atmosvääreihin, että vain harvat ja "valitut" siihen pystyvät.
Nämä superhemmot ovatkin sitten jatkuvassa kierrossa ja ottavat ilon irti elämästä ja emännästä, kunnes harmaa arki iskee vyön alle. Sitten onkin jo hyvä aika vaihtaa majaa, sillä "varaemohan" on ollut kierroksessa jo pidemmän aikaa salarakkaan ominaisuudessa.
Ellei Nainen tyydy ihan ihka tavalliseen työnsä tekevään ja perheensä hoitavaan tavikseen, vaan hakee aina sitä unelmiensä prinssiä ... kaunista, eikun komeaa ja rohkeaa ja vielä rikastakin, niin luulenpa, että peräkamarin poikia riittää vielä pitkälle tuleville vuosisadoille.
Ikävintä tässä kaikessa ovat ne lapset, jotka rikkinäisissä uusiofuusioperheissä kasvavat ja mummeja, sekä vaareja ja pappoja on niinpaljon sikinsokin sekaisin, ettei niistä ota pirukaan enää selvää.
Aika harva kunnollinen suomalainen aikoinaan osallistui salakuljetukseen tai kotipolttoon, mutta monet tietenkin laitonta alkoholia käyttivät. Kulutusta on kai ollut helppo lisätä, kun alkoholia ollaan alettu käyttämään julkisesti. Aikoinaan laitonta alkoholia juotiin piilotellen, jolloin alkoholin käyttö jäi väkisinkin nykyistä vähäisemmäksi.
Ei oma spekulaationi täysin väärä voi olla. Ainakin itse tiedän muutamia naisia, jotka eivät ole alkoholia kotiinsa halunneet ja aviomiehen on siihen täytynyt sopeutua tai mahdollisesti pitää pullonsa piilossa. Kyseisen kaltaisten naisten kohdalla miehen raittius kyllä on hyvä ominaisuus.
Ei raittius tietenkään pääsyy naisettomuuteen ole, mutta parisuhteeseen päätymistä se kyllä hankaloittaa todella paljon. Alkoholia käyttäville ihmisille on olemassa paikkoja joissa tutustua, mutta valtaväestöstä poiketen elävät viihtyvät usein hyvin yksin kotona.
Omassa ikäluokassani taitaa olla enemmän raittiita miehiä kuin naisia. Tilastollisesti raittiita naisia on tietenkin enemmän, kun vanhemmissa ikäluokissa naiset ovat miehiä raittiimpia. Tai ehkä suurempi osa ikäisistäni naisista on vähintään tilapäisesti raittiita, jos huomioidaan raskaana olevat ja pienten lasten äidit.
Avioliittoon menijät tuntevat nykyisin paremmin toisensa, mutta avoliittoon päädytään aiempaa helpommin ilman toisen taustojen tuntemista. Aika harva taitaa verotietoja tutkia heti tuttavuuden alkuvaiheessa.
Käytännössä seuranhakuni rajoittuu nettiin. Reaalielämässä kun ujolla miehellä menestysmahdollisuudet ovat rajalliset. Tuurilla osa ujoista miehistä tietenkin löytää seuraa aivan normaalistikin.
Mahdotonta on tietää millaiset oltavat kylähullulla oli. Jos hän sattui oleman homoseksuaalinen, niin elämä oli paljon vaikeampaa kuin nykyisin. Syitä masentua oli aiemmin vähemmän, koska esimerkiksi työttömäksi oli mahdotonta joutua jos oli työkykyinen ja haluinen. Samoin yhteisöllisyys vähensi yksinäisyyttä. Aikoinaan ei ollut edes nykyisen kaltaisia median luomia ulkonäköpaineita. Todella vakaviin mielenterveysongelmiin tietenkin aikoinaan sai nykyistä huonommin apua, koska hoitoon on nyt helpompi hakeutua ja hoitokeinot parempia.
Kylähullun muutto mahdollisuus oli aivan samanlainen kuin sun huijarin muuttomahdollisuutesi. Ratkaisevinta kai aikoinaan oli synnyinajankohta. Vanhimman pojan tulevaisuuden suunnitelmat olivat yleensä jo ennalta määrätty, mutta muiden lasten muutto mahdollisuudet olivat paremmat. Totesin itsekin jo aiemmin, että huijareilla oli aiemmin paremmat mahdollisuudet huijata, koska ihmiset taisivat olla hyväuskoisempia. Eikä taustoja ollut yhtä helppo tarkistaa. Parisuhteet kuitenkin useimmiten solmittiin paikkakuntalaisten kesken, jolloin vieraspaikkakuntalaisilla auervaaroilla oli lukumääräisesti vähemmän mahdollisuuksia. Samoin kylähullun oli todella vaikeaa muuttaa tilannettaan uudella pienellä paikkakunnalla, mutta suuremmilla paikkakunnilla oli paremmat mahdollisuudet jo silloin.
Enemmän itsekin kiinnitin huomiota kotitalousvähennyksen nimeen. Kiinteistöveroa esimerkiksi maksetaan kotitalouden asukkaiden määrästä riippumatta. Kotitalous tarvitsee vain yhden tv-luvan. Aluksi kotitalousvähennys oli osassa Suomea suora yritystuki. En tiedä miten se toteutettiin, mutta yritystukena kotitalousvähennys olisi kai ollut helppo toteuttaa kotitalouskohtaisena. Suomessa kuitenkin päädyttiin henkilökohtaiseen verovähennykseen.
"Aika harva kunnollinen suomalainen aikoinaan osallistui salakuljetukseen tai kotipolttoon, mutta monet tietenkin laitonta alkoholia käyttivät. Kulutusta on kai ollut helppo lisätä, kun alkoholia ollaan alettu käyttämään julkisesti. Aikoinaan laitonta alkoholia juotiin piilotellen, jolloin alkoholin käyttö jäi väkisinkin nykyistä vähäisemmäksi."
No lähinnä ajoin takaa sitä että vaikka tilastoissa ei viinaa niin paljon juotu niin aika paljon sitä on aina mennyt. Ja kerralla... Väittäisin että ns. tissuttelu on lisääntynyt enemmän. Sellainen (ihan oikea) yksillä tai kaksilla käåyminen.
"Ainakin itse tiedän muutamia naisia, jotka eivät ole alkoholia kotiinsa halunneet ja aviomiehen on siihen täytynyt sopeutua tai mahdollisesti pitää pullonsa piilossa. Kyseisen kaltaisten naisten kohdalla miehen raittius kyllä on hyvä ominaisuus."
Niin, kyllä raittiita ihmisiä on olemassa edelleen, sellaisia jotka eivät edes halua nähdä viinaa. Mutten usko että niitä on ihan hullun paljon ollut ennenkään. Suomessa on aina hyväksytty ryyppääminen, etenkin miesten juominen.
"Omassa ikäluokassani taitaa olla enemmän raittiita miehiä kuin naisia."
Ainakin päihdelinkin mukaan nuoret naiset juovat vähemmän ja harvemmin kun nuoret miehet.
"Avioliittoon menijät tuntevat nykyisin paremmin toisensa, mutta avoliittoon päädytään aiempaa helpommin ilman toisen taustojen tuntemista. Aika harva taitaa verotietoja tutkia heti tuttavuuden alkuvaiheessa."
Juu, mut siinä vaiheessa kun mennään naimisiin on yleensä aika hyvä käsitys esimerkiksi siitä missä toinen käy työssä ja paljonko tienaa.
"Käytännössä seuranhakuni rajoittuu nettiin. Reaalielämässä kun ujolla miehellä menestysmahdollisuudet ovat rajalliset. Tuurilla osa ujoista miehistä tietenkin löytää seuraa aivan normaalistikin."
Niin, en usko että tuo olisi ollut ennen vanhaan yhtään sen paremmin.
"Mahdotonta on tietää millaiset oltavat kylähullulla oli."
Ei oikeastaan, pariutumiseen ne ainakin olivat huonot. Nykyään mielenterveysongelmaisilla sentään on esimerkiksi parisuhteita.
"Kylähullun muutto mahdollisuus oli aivan samanlainen kuin sun huijarin muuttomahdollisuutesi."
Ei sentään, huijarius vaatii sosiaalisia taitoja. Kylähulluus ei.
"Enemmän itsekin kiinnitin huomiota kotitalousvähennyksen nimeen. Kiinteistöveroa esimerkiksi maksetaan kotitalouden asukkaiden määrästä riippumatta. Kotitalous tarvitsee vain yhden tv-luvan."
Juu, ja yhdestä autosta maksetaan vain yksi autovero. Tv-lupa on sidoksissa telkkariin, ei asumismuotoon.
”päihdelinkin mukaan nuoret naiset juovat vähemmän ja harvemmin kun nuoret miehet.”
Eihän tuo lause liity mitenkään raittiiden naisten määrään, vaan siinä todetaan alkoholia käyttävien naisten juovan vähemmän. Osittain se johtuu pelkästään fyysisistä eroista, koska pieni nainen juo vähemmän kuin iso mies. Toisaalta kai kumppanin löytämisen ”helppous” vähentää naisten juomista. Aika paljon nuorten juominen liittyy seuranetsintään ja nuorista naisista suurempi osa on suhteissa. Naiset kai keskimäärin haluavat viettää enemmän jo nuorempina rauhallisempaa elämää. Luulisin suuremman osan nuorista naisista ainakin jossain määrin viettävän alkoholi keskeisempää elämää kuin miesten. Naiset kun ovat sosiaalisemman luonteensa takia enemmän tekemisissä ihmisten kanssa. Nykyaikana normaaliin sosiaaliseen elämään kuuluu alkoholin käyttö, jolloin harva nainen haluaa poiketa yhteiskunnan normeista. Yksinäiseksi jäämisen riski on suuri jos ei opettele suomalaisia juomatapoja... Onhan seurakunnan tilaisuuksissakin enemmän naisia. Varmasti moni nainen on siellä enemmän ihmisten kuin uskonnon takia. Samoin naiset juovat miehiä useammin seuran takia.
Juomatavat ovat huomattavasti muuttuneet. Aikoinaan juominen tapahtui enemmän kodin ulkopuolella miesten kesken, mutta nykyisin juodaan perheissäkin. Raittiiden määrä on vähentynyt huomattavasti muutamassa vuosikymmenessä. Suurkuluttajia on aina ollut ja jo 60-luvulla eniten alkoholia käyttänyt kymmenesosa joi noin puolet alkoholista. Varmaankin lisääntynyt vapaa-aikakin on lisännyt juomista, kun aikoinaan piti olla työkunnossa nykyistä enemmän.
Osittain omaan ajatteluuni vaikuttaa vanhempien sukulaisteni raittius/vähäinen juominen ja heidän vuosikymmeniä kestäneet parisuhteensa. Toisella puolella sukua kyllä on vietetty aika normaalia suomalaista elämää avioero ja alkoholiongelmineen. Jotenkin vanhojen ihmisten elämää sivusta seuranneena olen saanut käsityksen ettei alkoholia tosiaankaan aikoinaan käytetty nykyiseen tapaan. Jotenkin tuntuu epäoikeudenmukaiselta kuinka vanhemmalle sukupolvelle raittius on ollut sallitumpaa eikä sitä ole oudoksuttu nykyiseen tapaan.
”siinä vaiheessa kun mennään naimisiin on yleensä aika hyvä käsitys esimerkiksi siitä missä toinen käy työssä ja paljonko tienaa.”
Tuonhan jo itsekin totesin, mutta aikoinaan nuo tiedot tiedettiin yleensä heti tutustumisen alkuvaiheessa, kun yhteiskunnan sosiaalisten paineidenkin takia kumppani valittiin nykyistä tarkemmin.
Itse kyllä uskon ujoilla miehillä olleen aikoinaan helpompaa, koska usein lähtökohtaisesti haluttiin elinikäinen parisuhde (joka ei tietenkään aina toteutunut), mutta nykyisin vaihtuvien parisuhteiden aikana aiemmilla parisuhteilla on aivan toisenlainen merkitys kuin aiemmin. Aikoinaan taidettiin jopa vastailla kirjeenvaihtoilmoituksiin paremmin kuin nykyisiin netti-ilmoituksiin. Hakihan Auervaarakin uhrejaan lehti-ilmoituksilla. Jossakin ilmoituksessa hän mm. mainitsi olevansa raitis. Jo siitäkin huomaa kuinka raittius oli aikoinaan myönteisempi piirre ihmisessä.
Näissä pohdinnoissani ole liikaakin korostanut raittiutta. Suurimmalle osalle suomalaisia alkoholi ei ole ongelma, mutta sitä ei voi kukaan kieltää ettei alkoholi aiheuttaisi ongelmia monille suomalaisille ja heidän perheen jäsenilleen. Edelleenkin naisten alkoholin käyttö on tosiaankin useammin miehiä vähäisempää, vaikka raittiita nuoria naisia taitaa olla miehiä vähemmän.
Periaatteessa huijarin ja kylähullun tilanne on muuttunut samalla tavalla. Aiemmin avioiduttiin tuttujen kanssa jolloin harvemmin huijareihin tutustuttiin. Samoin kylähullun oli vaikeampaa muuttaa tilannettaan, kun vieraalle paikkakunnalla muuttaneeseen taidettiin suhtautua toisin kuin nykyisin. Varmaankin osa kylähulluista oli sosiaalisia. Kylähullun tapauksessa tosin oli se ongelma, että sosiaalinen luonne paljasti nopeasti mahdollisen oikean hulluuden. Itsekin jo aiemmin totesin parisuhteen olleen kylähullulle vaikeaa, mutta monissa tapauksissa kylähullu todennäköisesti kuului paremmin yhteisöön kuin mielenterveysongelmaiset nykyisin. Osittain koska yhteiskunta ei huolehtinut ihmisistä aikoinaan yhtä paljon kuin nykyisin. Aikoinaan kylähullutkin tekivät töitä, kun ei ollut mahdollisuutta sairaseläkkeeseen tai edes työttömyyskorvaukseen.
mutta väittäisin silti, että myös nuorissa on raittiita tai lähes raittiita naisia enemmän. Ainakin oman kokemuksen perusteella esim. opiskelijaporukoissa juhliessa miehistä kukaan ei ollut koskaan selvin päin, naisissa oli muutama joka ei juonut joko koskaan tai joi harvoin ja vähän. Tyyliin kaksi siideriä saunaillan aikana. Kyllähän tuo tilastokin sitä heijastaa, se että naiset juovat harvemmin ei selity pienemmällä koolla.
Siitä en ole kanssasi eri mieltä etteikö alkoholin käyttö olisi voinut lisääntyä, siitä olen onko raittius vielä nykypäivänäkään joku hirveä stigma sen enempää kun ennenkään. En minä usko että BB-porukoiden (niiden supersuosittujen bilettäjien) ulkopuolella raitista katsotaan kieroon. Vielä vähemmän sellaista ihmistä, jonka alkoholinkäyttö on hyvin vähäistä (ne 2 siideriä / olutta lauantaina saunan jälkeen ja ehkä vielä lasi viiniä juhlatilaisuuksissa). Tuollaisia ihmisiä on oikeasti hyvin paljon, myös melko nuorissa. Sen sijaan alkoholia edes satunnaisesti käyttävät ihmiset eivät halua kuulla saarnaa alkoholinkäytöstään.
En tiedä, miksi nuoret juovat mutten usko että seuranetsintä on siihen syy. Sosiaalisuus nyt yleensä ehkä enemmän.
"Tuonhan jo itsekin totesin, mutta aikoinaan nuo tiedot tiedettiin yleensä heti tutustumisen alkuvaiheessa, kun yhteiskunnan sosiaalisten paineidenkin takia kumppani valittiin nykyistä tarkemmin."
Kuten totesitkin, niin etenkin pikkupaikkakunnilla kumppani yleensä tiedettiin koska kaikki tunsivat toisensa. Omien kokemusten mukaan (olen kotoisin tuppukylästä) tämä pitää kyllä maalla edelleen paikkansa. Puoliso otetaan omilta kyliltä ja kaikki tietää kaikkien asiat. Ei se tee valikoinnista tarkkaa, vaan ihmiset pariutuvat siinä ympäristössä missä elävät. Jos kylillä on neljä nuorta naista ja viisi miestä niin neljä naista pääsee naimisiin ja samaten neljä miestä, viides jää yksin tai lähtee muualle tai löytää muualta seuraa.
Pointtini nyt kuitenkin oli, että onnistui se ennenvanhaankin se ihmisten huijaaminen jos tahtoa löytyi, ja kyllä esimerkiksi rikollisilla on aina ollut kumppaneita. Ei se mikään uusi ilmiö ole. Kylähullujen tilanteen näen kyllä hieman epätoivoisempana kun nykyajan mt-ongelmaisen. Suomessa joka kymmenes ihminen kärsii tai on kärsinyt vakavasta mt-ongelmasta, ja useimmat mt-ongelmaiset käyvät työssä ja heillä on ystäviä ja perhe.
Varmaankin pitää paikkansa ettei suurin osa katso oikeasti raittiita kieroon. Tilannetta vääristää se että harvat raittiille juttelevat humalaiset usein kysyvät onko toinen hihhuli yms. Toissa kesänäkin eräässä tapahtumassa joka tuntematon mies neuvoi mua juomaan viinaa ja käymään huorissa. Oikeasti kyllä nimenomaan alkoholia käyttävät saarnaavat ahkerasti oman elämäntyylinsä puolesta. Jos hihhuleita ei lasketa, niin aika harva raitis taitaa nykyisin alkoholin käyttöä sinänsä paheksua, mutta jossain määrin välttelee tietynlaisia tilanteita. Käytännössä useimmat sallivat ystävilleen raittiuden, mutta outojen ja puolituttujen juomattomuutta hämmästellään.
Naiset yleensä hakeutuvat ahkerammin ihmisten seuraan, joten raittiita naisia näkee varmaankin siksi useammin alkoholinkäyttäjien seurassa. Sosiaalisen luonteen omaava kyllä pärjää humalaisten kanssa selvänäkin tai sitten ottaa yhdet ettei erottuisi liikaa porukassa. Naisten vähäiseen alkoholin käyttöön myös suhtaudutaan myönteisemmin. Ainakaan heitä ei taideta kannusteta miesmäiseen alkoholinkäyttöön.
Kai nuorten juominen liittyy lähinnä seuranetsintään. Usein vaihtoehtoina ovat yksin kotona oleminen tai ihmisten seuraan etsiytyminen. Viimeistään lasten hankinnan myötä kai monien elämä rauhoittuu ja baareissa käynti vähenee. Joissain paikossa alkoholinkäyttöön liittyy aktiivinen seuranetsintä, mutta enemmän juominen liittyy sosiaaliseen elämään yleensä.
Tuppukylien tilanne on sikäli muuttunut, että nykyisin suurempi osa nuorista lähtee muualle opiskelujen ja töiden takia. Syrjäseuduilla on runsaasti poikamiehiä ja suurimmissa kaupungeissa sinkkunaisia. Eli pikkupaikkakunnilla ei tapahdu enää pariutumista yhtä paljon kuin aiemmin.
Tietyssä mielessä parinvalinta oli monissa tapauksissa tarkempaa, kun sosiaalisten paineiden takia aviopuolisoksi ei kelvannut aivan kuka tahansa. Tietenkin ennenkin etenkin kaupungeissa lähdettiin nuorina kotoa, jolloin parinvalintaan eivät perheenjäsenet vaikuttaneet. Siinä joukossa kyllä tutustuttiin huijareihin ja rikollisin aivan samoin kuin nykyäänkin. Valinta oli ennen tarkempaa, mutta valinta tehtiin tosiaankin pienemmästä kumppaniehdokas määrästä. Eli tietyssä mielessä valinta oli huonompaa, kun valittiin ennemmin kelvollinen tuttu, kuin otettiin riski tutustua paremmalta vaikuttavaan vieraspaikkakuntalaiseen. Osittain juuri siihen perustan väitteeni, että aikoinaan mahdollisuuteni olisivat olleet paljon paremmat, koska esimerkiksi neljä naista viisi miestä tilanteessa omat mahdollisuuteni olisivat olleet paljon paremmat. Jos neljännen naisen olisi pitänyt valita mun ja kylän juopon välillä, niin luultavasti se juoppo olisi jäänyt ilman vaimoa. Naisseuraa sillä juopolla todennäköisesti kuitenkin olisi ollut jos olisi ollut sosiaalinen. Aiemmin ujolla miehellä oli paljon paremmat mahdollisuudet, kun naiset yleensä valitsivat potentiaalisista ehdokkaista aviomiehen. Nykyisin naiset valitsevat useammista ehdokkaista, joiden joukossa on aiemmissa parisuhteissa epäonnistuneita. Aiemmin kyseiset miehet yleensä pysyivät huonossa avioliitossa. Nykyisin paljon suurempi osa miehistä jää yksin ja suurempi määrä miehistä useita parisuhteita. Suuri osa ihmisistä tosin taitaa olla luonteeltaan ”moniavioisia”. Aikoinaan ”yksiavioisilla” oli paremmat mahdollisuudet parisuhdemarkkinoilla.
Useimmiten mielenterveysongelmainen on varmaankin löytänyt kumppaninsa terveenä. Kunnollinen parisuhde ei toisen sairastumiseen pääty... Varsinkin mielenterveysongelmaisen miehen tilanne taitaa olla parisuhdemarkkinoilla aika heikko. Samoin naisen jos vähänkin haluaa seuraansa valita. Kylähullun ja mielenterveysongelmaisten tilanne kai on pysynyt samanlaisena aikojen kulussa. Jos ihmisellä on edes jonkinlaista seuraa ja työtä, niin eipä henkiset tai fyysiset sairaudet ihmisen onnellisuutta estä. Todellisiin ongelmiin aikoinaan k ylähullu ja nykyisin mt-ongelmainen joutuu jos elämä epäonnistuu kaikilla osa-alueilla. Itsekin saattaisin jo olla mielenterveysongelmainen jos työelämässä olisi sujunut samoin kuin parisuhdemarkkinoilla. Jos unohdetaan parisuhde mahdollisuudet, niin todennäköisesti kylähullulla oli aikoinaan paremmat mahdollisuudet onnellisuuteen. Pelkästään rauhallisempi elämäntahti oli osasyy siihen. Luultavasti kylähullu ei yleensä kärsinyt erilaisuudestaan.
"Varmaankin pitää paikkansa ettei suurin osa katso oikeasti raittiita kieroon. Tilannetta vääristää se että harvat raittiille juttelevat humalaiset usein kysyvät onko toinen hihhuli yms."
En usko että oikeasti kovin moni katsoo raittiutta kieroon ellet sitten tosiaan ole ainoa ihminen koko tilanteessa joka ei juo. Silloin omienkin kokemusten mukaan utelijat ovat yleensä keski-ikäisiä vahvassa maistissa olevia miehiä. Muita ei kiinnosta.
"Naiset yleensä hakeutuvat ahkerammin ihmisten seuraan, joten raittiita naisia näkee varmaankin siksi useammin alkoholinkäyttäjien seurassa. Sosiaalisen luonteen omaava kyllä pärjää humalaisten kanssa selvänäkin tai sitten ottaa yhdet ettei erottuisi liikaa porukassa. Naisten vähäiseen alkoholin käyttöön myös suhtaudutaan myönteisemmin. Ainakaan heitä ei taideta kannusteta miesmäiseen alkoholinkäyttöön."
Varmasti kaikki tämä pitää paikkansa. Raittiit naiset kyllä kävivät mm. omana opiskeluaikana juhlimassa, ja olen sittemminkin jututtanut baarissa useita naisia jotka ovat juoneet mehua tai kahvia. Miehillä on melkein aina olutta.
"Tuppukylien tilanne on sikäli muuttunut, että nykyisin suurempi osa nuorista lähtee muualle opiskelujen ja töiden takia. Syrjäseuduilla on runsaasti poikamiehiä ja suurimmissa kaupungeissa sinkkunaisia. Eli pikkupaikkakunnilla ei tapahdu enää pariutumista yhtä paljon kuin aiemmin."
Tämä on totta. Sukupuolijakauma vääristyy. Helsingissä on oikeasti miesten markkinat, usko tai älä.
"Tietyssä mielessä parinvalinta oli monissa tapauksissa tarkempaa, kun sosiaalisten paineiden takia aviopuolisoksi ei kelvannut aivan kuka tahansa. Tietenkin ennenkin etenkin kaupungeissa lähdettiin nuorina kotoa, jolloin parinvalintaan eivät perheenjäsenet vaikuttaneet. Siinä joukossa kyllä tutustuttiin huijareihin ja rikollisin aivan samoin kuin nykyäänkin."
Itse asiassa juuri eilen tuli tuo tv-ohjelma Auervaarasta jossa todettiin että nimenomaan ennen oli helpompi huijata naisia. Nykyään ei olla niin sinisilmäisiä.
"Nykyisin naiset valitsevat useammista ehdokkaista, joiden joukossa on aiemmissa parisuhteissa epäonnistuneita. Aiemmin kyseiset miehet yleensä pysyivät huonossa avioliitossa. Nykyisin paljon suurempi osa miehistä jää yksin ja suurempi määrä miehistä useita parisuhteita. Suuri osa ihmisistä tosin taitaa olla luonteeltaan ”moniavioisia”. Aikoinaan ”yksiavioisilla” oli paremmat mahdollisuudet parisuhdemarkkinoilla."
Hmm... Minä en ihan seuraa päättelyketjuasi. Se, että ihmiset nykyään vaihtavat kumppania useammin ei kyllä tarkoita sitä että useampi mies jää nykyään yksin.
"Useimmiten mielenterveysongelmainen on varmaankin löytänyt kumppaninsa terveenä."
Tämä riippuu. Osa on löytänyt, osa ei. Aika usein mielenterveysongelmaiset seurustelevat toisen mielenterveysongelmaisen kanssa.
"Jos unohdetaan parisuhde mahdollisuudet, niin todennäköisesti kylähullulla oli aikoinaan paremmat mahdollisuudet onnellisuuteen. Pelkästään rauhallisempi elämäntahti oli osasyy siihen. Luultavasti kylähullu ei yleensä kärsinyt erilaisuudestaan."
Uskoisin, että kylähullu kärsi siitä enemmän. Nykyään mielenterveysongelmia suvaitaan ja mielenterveysongelmainen voi vaikka kuntoutusmuodossa päästä kouluun tai töihin. Monilla on myös perhe ja parisuhde ja jopa kavereita. Riippuu ihmisestä ja tilanteesta.
Syy seuraus suhteiden määritteleminen on usein vaikeaa. Raittiit miehet eivät ehkä viihdy alkoholin käyttötilanteissa, koska heidän juomattomuuteensa usein puututaan. Kun juomattomia miehiä siksi näkee harvoin, niin heidän alkoholittomuuteensa puututaan entistä enemmän. Ratkaisevinta kuitenkin taitaa olla millaisessa seurassa liikkuu. Ystävien joukossa herättää paljon vähemmän huomiota kuin yksinään.
Koitan selittää ajattelutapaani. Käytännössä vaihtuvat parisuhteet eivät yksinään ole lisänneet yksinäisten miesten määrää, vaan siihen vaikuttavat myös muut seikat. Esimerkiksi eri paikkakuntien vääristynyt sukupuolijakauma, joka vaikeuttaa parinmuodostusta. Eniten vaikuttaa ihmisen luonne. Sosiaalisella ihmisellä on nykyään paljon paremmat mahdollisuudet useisiin parisuhteisiin, kun enää ei sitouduta entiseen malliin avioliittoon. Siitä seuraa väistämättä ujompien miesten tilanteen heikkeneminen. Aikoinaan ensimmäistä (ja usein ainoaa) kumppaniaan etsivän ei tarvinnut ”kilpailla” yhtä paljon jo parisuhteissa jo olleiden kanssa, koska suuri osa oli avioliitossa. Eli aiemmin nainen taisi helpommin päätyä valinnassaan ilman aiempia parisuhteita olleeseen mieheen. Nykyisin puolestaan jos naisen pitää valita kokemattoman ja aiempia parisuhteita omaavan miehen väliltä, niin aika monet seikat ovat kokeneemman puolella. Siinä tilanteessa kokenut mies saa ties kuinka monennen suhteen, mutta kokematon jää edelleenkin ilman parisuhdetta. Jos ajatellaan kertomaasi tilannetta: ”Jos kylillä on neljä nuorta naista ja viisi miestä niin neljä naista pääsee naimisiin ja samaten neljä miestä, viides jää yksin tai lähtee muualle tai löytää muualta seuraa.” Aiemmin muodostui helposti neljä kestävää avioliittoa, mutta nykyisin todennäköisemmin kaksi naista päätyy kestävään suhteeseen. Kolmas mies eroaa ja nai sen neljännen naisen jolloin kaksi miestä jää yksin ja yksi nainen yksinhuoltajaksi. Jossain tapauksessa tietenkin se yh voi päätyä yhteen toisen yksinäisen miehen kanssa, mutta jos naisella on kolme ADHD-häiriöistä lasta ja rikollinen ex-mies, niin moni yksinäinen mies on ennemmin yksin.
Totta tietenkin on että tietyssä mielessä aiemmin Auervaaran oli aikoinaan helpompi löytää sinisilmäisiä huijattavia, mutta nykyisin Auervaaran taitaa tavallaan olla helpompi löytää uhrejaan. Nykyisin naiset vaan tiedostavat paremmin ettei kaikki ole sitä miltä se näyttää. Moni nainen viihtyy Auervaaran seurassa pelkästään koska hän on hyvää seuraa. Joku nainen saattaa jopa hyväksi käyttää Auervaaraa. Yhä useammin myös nainen voi tietoisesti ”maksaa” Auervaaran seurasta. Nykyisin Auervaaroille on tarjolla paljon enemmän rikkaita akateemisia yksinäisiä naisia, koska koulutus ja tulotaso on noussut huomattavasti. Varmaankin paljon suuremmasta potentiaalisesta uhrimäärästä löytyy aiempaa enemmän huijattavissa olevia. Teoriassa ihmisillä on nykyisin paljon enemmän järkeä välttää huijareita, mutta varsinkin rakastuneena ihminen tekee helposti päätöksiä tunteillaan. Aikoinaan suku varmaankin enemmän huolehti ettei Auervaara kyennyt huijaamaan usein perittyä tai tulevaa perintöomaisuutta. Nykyisin on paljon enemmän naisia joille on kertynyt omaa omaisuutta. Jotain sukutilaa eivät vanhemmat eivät mielellään antaneet lapsensa menettää huijarille, mutta itse ansaitsemaansa omaisuutta lapsi saa halutessaan antaa Auervaaralle.
Uskoisin nykyisin olevan helpompaa syrjäytyä yhteiskunnasta. Siitä kertoo esimerkiksi tarve kuntoutusmuotoiseen koulutukseen ja työhön. Aikoinaan Suomessakin oli paljon töitä joihin kelpasi käytännössä kuka tahansa työtä vieroksumaton ihminen. Nykyisin koneet ovat vähentäneet todella paljon perinteisiä työpaikkoja. Osa työpaikoista puolestaan on siirtynyt halvan työvoiman maihin. Aikoinaan kylähullulle tarjoutui jonkinlaista työtä ilman yhteiskunnan tukea. Ennen nykyisiä korvauksia lähiomaiset huolehtivat toisistaan paljon paremmin. Nykyisin lähisukulaiset voivat hylätä mielenterveysongelmaisen tai vanhuksen ja ajatella yhteiskunnan huolehtivan hänestä. Aikoinaan ei ajateltu että omat vanhemmat laitetaan köyhäintaloon eikä siellä vierailla. Paljon harvemmin ihminen sai maata kuolleena asunnossaan kuukausikaupalla. Tietyssä mielessä mielenterveysongelmaisilla ja vanhuksilla oli aiemmin paremmat oltavat jos sattui syntymään tavalliseen perheeseen. Jos kuitenkin sattui syntymään huono-osaiseksi, niin eipä yhteiskunta paljon auttanut. Kylähullun perhetausta varmaankin vaikutti kuinka hän menestyi. Yleisesti kylähullu varmaankin sopeutui omalla tavallaan yhteiskuntaan, mutta pelkästään aviottomana lapsena syntyminen vaikeutti elämää toisella tavalla kuin nykyään.
Ei taas...
Vaihda ihmeessä nimimerkkisi ja sähköpostisi, vai onko tuo vanhanapoikana oleminen
niin päällimmäinen ja suurin vaikuttava tekijä sinun elämässäsi?
Pistä joku vähemmän itsestäsi kertova nimimerkki, sillä tuo "vanhapoika" saattaa karkottaa
monta ehdokasta.
On mulla toisentyyppisiäkin ilmoituksia ollut jossain muualla. Luulisin ettei yksinäisyyspalstalla muunlaiset ilmoitukset toimisi juurikaan tätä paremmin, jos tavoitteena on löytää samankaltaista seuraa. Tilanteeni kuitenkin selviää varsin nopeasti, joten aivan hyvin voin karkottaa osan toisentyyppistä seuraa etsivistä vastaajaehdokkaista. Esimerkiksi mitään järkeä ei olisi salata vähäistä alkoholin käyttöä tai ettei ole kovin sosiaalinen vieraassa seurassa.
Osittain nimimerkin valinnassani oli kyse varautumisesta tulevaisuuteen. Vanha taidan olla ennen kuin netistä seuraa löytyy... Tässä on kyse myös pitkäjännitteisyydestä. 11 kuukautta sitten päätin, että tältä palstalta mahdollisesti löydän seuraa. Vasta sen jälkeen mahdollisesti alan tosissani laatimaan toisentyyppisiä ilmoituksia, jos huomaan liian samankaltaiseen naiseen tutustumisen mahdottomaksi. Teoriassa ilmoittelun tarve voisi kadotakin. Samassa tilanteessa näköjään olen vieläkin. Tässä vaiheessa en kyllä aio luovuttaa, koska tältä palstalta luulisi löytyvän toisentyyppisiä ihmisiä kuin deittipalstoilta, joilla vanhanpojan menestymismahdollisuudet ovat heikonlaiset.
Vähemmän itsestäni kertomalla varmasti saisin paljon paremmin vastauksia, mutta silloin vastapuoli luo helposti vääränlaisia mielikuvia ja tapaamiset todennäköisesti jäisivät yhteen kertaan. Tosin vääränlaisen mielikuvan tästäkin ilmoituksesta saa, mutta ainakin tähän vastannut osaa varautua huonohkosti sujuvaan ensitapaamiseen. Jotenkin tuntuu oudolta ettei täällä mulle ole vastannut kukaan oikeasti yksinäinen, vaan kaikilla on aika vilkas sosiaalinen elämä tai muuten kiireinen elämäntilanne. Toisentyyppistä seurakin he yleensä etsivät. Vastaajien seuranetsintä rajoittuu reaalielämään ja netistä etsitään lähinnä kirjoitteluseuraa...
No mutta hei, ainakin 1 asia on tapahtunut sulle nettikaverisi (joka on perheellinen, kiireinen hih) kanssa: Päästään tutustumaan livenä sinä, mun mies ja minä. Ollaan jo sinut kutsuttu meille eikä mitään pikaviuhahdusta vaan vähintään viikonlopun ajan :) Eli oot saanut törmätyksi ihmisiin, jotka pitävät sinusta ja haluavat oikeassa elämässä tutustua. Toki se ei korvaa kumppanin löytymistä :(
Kannattaa tietysti käyttää muitakin palstoja. Pelkästään tähän palstaan turvautuminen ei tuo helpostikkaan seuraa.
No johan sitä tulee naisilta kaikenlaisia ehdotuksia...
Näköjään tämä täytyy taas nostaa ensimmäiselle sivulle.
Viime aikoina jotenkin ovat itseäni koskettanet Yön kappaleet Valtakunta ja En saanut sua pilviin. Ikävä on huomata olevansa tilanteessa joka kuuluu useimpien varhaisnuoruuteen. Tavallaan itselläni olisi helppo piirtää rajat valtakuntaan, kun en ole kokenut samanlaisia ihmissuhdepettymyksiä kuin useimmat. Omasta näkökannastani ajateltuna onnekkaimmat päätyvät nuorina valtakuntaan jossa vuodet eivät vie valheisiin. Uneksi se tietenkin useimmille ihmisille jää, kun suurin osa ihmisistä kai on onnellisia osittain valheisiin perustuvaan elämäänsä.
”Sillä maailma elää ja vie sinutkin mukanaan” Moni mies tosin helposti ajautuu tilanteeseen jossa oma elämä jumittuu paikoilleen vuosikausiksi. Tietenkin nainenkin voi päätyä vastaavanlaiseen tilanteeseen, mutta muutos on paljon helpompaa. Tavallaan itse haluaisin vielä uskoa valtakuntaan ja onnellisempaan tulevaisuuteen, mutta utopistiselta se tuntuu.
”ei sun tartte itseäsi esille laittaa
sut muutenkin huomataan
joku löytää susta onnen
ja opettaa sut rakastamaan”
Pitää harmittavan hyvin paikkansa naisten kohdalla, mutta miehen pitäisi laittaa itseään esille todella paljon jotta edes pääsee juttelemaan vastakkaisen sukupuolen kanssa. Näköjään olen kirjoitellut tällä palstalla jo vuoden. Sinä aikana olen saanut peräti yhden vastauksen 02-alueelta ja muiden ilmoitusten menestys on ollut suunnilleen samaa luokkaa.
Jossain määrin Yön en saanut sua pilviin herättää ihan henkilökohtaisia tuntemuksiakin, kun tällä palstalla olen tutustunut kahteen samankaltaisessa tilanteessa olleeseen naiseen. Muutaman kuukauden kestänyt tiivis kirjoittelu on kuitenkin päättynyt vastapuolen löydettyä seuraa reaalielämässä... Muutoin musiikinkuunteluni eroa varmaankin aika paljon normaaleista ihmisistä. Useimmille kai laulujen sanat herättävät tuntemuksia omista kokemuksista, mutta itse joudun pohtimaan mistä niissä mahdetaan laulaa. Mahdollisesti en tule rakkautta koskaan kokemaan...
Kyseiset kappaleet:
http://www.youtube.com/watch?v=pXOyw1-d5CE
http://www.youtube.com/watch?v=8RjFrgFMJiM
http://www.youtube.com/watch?v=F3b5Wb4J66Y
Jälkimmäisen kappaleen toista versiosta kuunnellessa mietin kuinka huonosti sanat sopivat naisen suuhun. Miestä kai harvoin kukaan opettaa rakastamaan ainakaan vanhemmalla iällä, mutta naiselle on aina tarjolla useita opettajaehdokkaita (osa varsin huonoja). Maailma vie naisen yleensä mukanaan, mutta miehen pitäisi olla itse paljon aktiivisemmassa roolissa elämässään ja vähäisellä elämänkokemuksella se on erittäin vaikeaa. Kunpa itsenikään ei tarvitsisi laittaa itseäni esille...
”11 kuukautta sitten päätin, että tältä palstalta mahdollisesti löydän seuraa. Vasta sen jälkeen mahdollisesti alan tosissani laatimaan toisentyyppisiä ilmoituksia, jos huomaan liian samankaltaiseen naiseen tutustumisen mahdottomaksi.”
Eikö tuollainen päätös ole vähän höhlä? Anteeksi suorapuheisuuteni, mutta eihän se ole yksin sinusta kiinni, löydätkö täältä seuraa vai et. En tunne palstan muita lukijoita, mutta voisin kuvitella, etteivät ihmiset ensisijaisesti etsi täältä liveseuraa vaan lähinnä virtuaalikeskusteluseuraa. Jos haluat tavata ihmisiä netin ulkopuolella, niin kannattaisi varmaan uskaltautua kokeilemaan suoraan noita netin deittipalveluita. Niistähän juuri ihmiset etsivät liveseuraa. En ymmärrä, miksi haaskaat aikaasi, kun erilaisia deittisivustoja on pilvin pimein: Suomi24, Cityn deittinet, Match.com jne.
Jos sinulla ei ole minkäänlaista parisuhdehistoriaa, oletko miettinyt, että voisit etsiä naisseuraa joltain kristilliseltä sivustolta, esim. täältä: http://www.kotisatamandeitti.fi/? Ehkä kokemattomuutesi ei olisi ongelma kristillisiä arvoja kannattavalle sinkkunaiselle. Monet uskovaiset pitävät vain hyvänä sitä, jos ei ole harrastanut esiaviollista seksiä.
Ei kai tuo päätös höhlä ollut. Aikoinaan kokeilin lähinnä tätä palstaa puolitoista kuukautta, jonka jälkeen laitoin ilmoituksia myös deittisivuille. Vähänlaisesti suomalaisten vastauksia on kaikkialla tullut, joten lähes yhtä todennäköisesti täältä taitaa löytää seura kuin deittipalveluista. Jotenkin ajattelin saavani vastauksia enemmän sivuilta joissa ei vaadita rekisteröitymistä. Siksi kirjoitin aikoinaan tälle palstalle ennen kuin rekisteröidyin deittipalveluihin.
Samankaltaista virtuaaliseuraa kaikkialla netissä oikeastaan etsitään, jos unohdetaan ne jotka treffipalstoilla valitsevat kuvan perusteella ja pyrkivät nopeaan tapaamiseen. Aika harva tällä palstalla taitaa etsiä edes virtuaaliseuraa. Moni taitaa täällä olla niin sopeutunut yksinäisyyteensä ettei halua vastata toisten yksinäisten ilmoituksiin. Edelleenkin luulen tältä palstalta ehkä itseni kaltaista seuraa löytäväni. Hiljalleen kyllä alan uskomaan että virtuaalikeskusteluseuran muuttuminen netin ulkopuoliseksi seuraksi on aika epätodennäköistä tämän palstan lukijoiden kanssa. Harmittavasti tämäkin keskustelu on antanut itsestäni ehkä varsin huonon kuvan jos kiinnittää huomiota joihinkin yksittäisiin teoreettisiin ajatuksiini. Jossain vaiheessa kai kuitenkin joku uskaltautuu vastaamaan sähköpostiini...
Taas täytyy nostaa tämä ensimmäiselle sivulle. Aika hölmö tapa tämä taitaa olla seuran etsimiseen ajatustenvaihtoon tai jopa reaalielämäänkin, mutta ei tässä vaiheessa kannata luovuttaa.
Taas nostan tämän ensimmäiselle sivulle, koska muita sivuja taidetaan harvemmin selailla.
Eihän tätä viestirimpsua jaksa lukea erkkikään:)
Mitäs jos alottasit uuden silloin tällöin ettei se sairastuisi "mammuttitautiin"
Mitä nyt vähän tuli vilkastua niin aika vakavaa on kerrontasi.
Huumoria saisi olla enemmän jos sitä vain irtoaa :)
Tsemppiä
Ei ketään. Mene ihmisten ilmoille ja hanki sieltä seuraa. Et sinä täältä mitään löydä.
Eikö sulla ole mitään uutta sanottavaa mistään? Vähän väsynyttä käydä nostamassa jotain vanhaa viestiketjua, kun ei tää enää ketään kiinnosta. Etkö voisi ottaa osaa muiden avaamiin, mielenkiintoisempiin aloituksiin?
Järkevämpää kai olisi avata välillä uusia keskusteluja kuin nostaa tätä vanhaa... Tietynlaisesta pitkäjännitteisyydestä kai tämä hölmöhkö kirjoittelu kertoo, mutta useampi taitaa ajatella tämän ennemminkin epätoivoisena kuin pitkäjännitteisenä ilmoitteluna.
Tietenkin voisin myös kirjoitella muidenkin keskusteluihin, mutta sillä ei taitaisi olla merkittävää vaikutusta saamieni vastausten määrään. Enemmän runsas kirjoittelu yksinäisyyspalstalla taitaa potentiaalisia vastaajia karkottaa kuin houkutella vastaamaan. No, tuurista on kiinni saako netti-ilmoituksiinsa toivomansa kaltaisen vastauksen heti seuraavan päivä, muutaman kuukauden vai vasta monen vuoden kuluttua. Osa ei välttämättä koskaan. Suuremmalla todennäköisyydellä täältä tulen jotain löytämään kuin ihmisten ilmoilta, jossa pitäisi olla olemassa oleva sosiaalinen verkosto seuraa löytääkseen.
Tämän palstan keskustelunaiheet eivät ylipäätään ole kaikkein hauskimpia, joten helposti kerronta kääntyy vakavaksi. Huumorinkin voi moni lukija ymmärtää väärin...