Hmm..
Mulla perhe, kaksi lasta ja loistava vaimo. Hoidan asiat tyyliin että lapsi vietävä lekurille päivällä tai yöllä, kokkaan 330 vrk/v, hoidan kaupassakäynnin 90%, lasten lääkitykset (nuorimmainen infektiokiesteessä ja lääkärissä käyntejä vuoden aikana 80x, joista minä mukana yksin lapsen kanssa 76x). Menty sairaalaan taksilla, omalla autolla (selvinpäin) tai ystävän kyydillä (kun en ajokuntoinen). Homma toimii, opiskelen korkeakoulussa "vähä vanhempana opiskelijana", teen työtä, hoidan ed. mainitut asiat ja nukun max 5h yössä.
Vaimo siis mahtava. Tekee uraa, hoitaa lapset ja kuskaa tarhaan aamuisin (minä mukana, mutta en kuskina). Autan kaikkia apua pyytäviä: naapuria, omia (eronneita) vanhempiani, appivanhempia (koska auttavat meitä kaikessa pyydettäessä). Olen hyvä organisoimaan ja puhelinlaskut keskimäärin 200€/kk kaikenlaisiin Kelan, puh.lakimies, eläkekassan sun muiden instanssien pyh. numeroiden soittamisesta.
Keksin hätävalheita mutta hoidan asiat. Opintopisteitä 40 per vuosi hyvin arvosanoin. Sesonkityö menee hyvin. Ei siis oikeastaan mitään ongelmaa, paitsi ettö pientä riitelyä läheisten kanssa pari kertaa viikossa. Ei vakavaa mutta siltikin...
Pari vuotta mennyt jokapäiväisellä kännittelyllä. Voin juoda 0,5l kossua ja herätä yöllä lapsen itkuun, todeta kuumetta tms., soittaa taksin ja mennä lääkärille. Vaatia hoitoa ja saada palautetta lääkäriltä, että olen hyvä isä, kun pääsääntöisesti mukana saattajana lääkärireissuilla.
En sankaroi itseäni...Pelottaa se, että voin juoda 0,70l 32% suomiviinan ja olla täysin toimintakykyinen. Niinkuin nytten. Kännäys alkoi klo 16.45 kun tein ruuan koko perheelle ja viimeisen kulauksen juon nyt klo 00.00. Jos tarvis että muksuilla tai vaimolla joku hätä, niin pystyn toimimaan.
Pelkään hakea apua. Luulin että pystyisin olemaan juomatta, mutta se ei onnistu. Itseasiassa laskin, että olen juonut 0,5l viinaa 7vrk/vkossa. Hyvä viinapää tai ei, mutta..pää toimii. Se alkoi pelottamaan.
Onko vertaistukea tjms.? Ei mulla oikeastaan syytä kännätä..hoidan hommat mutta uni ei tule. Viina auttaa nukahtamaan. Kuitenkaan en ole niin kännissä etten pystyisi toimimaan. Mutta promilleja veressä voi olla jopa 1,5, kuten nyt! Oikeinkirjoitus tässä viestissä melkein parempaa kuin lukion kokeissa...
Voitte keljuilla mitn paljon vain tahdotte. Mutta olisi mukava kuulla asiaa kohtalontovereilta...miten piilokännäyksestä pääsee eroon.
Mulla perhe, kaksi lasta ja loistava vaimo. Hoidan asiat tyyliin että lapsi vietävä lekurille päivällä tai yöllä, kokkaan 330 vrk/v, hoidan kaupassakäynnin 90%, lasten lääkitykset (nuorimmainen infektiokiesteessä ja lääkärissä käyntejä vuoden aikana 80x, joista minä mukana yksin lapsen kanssa 76x). Menty sairaalaan taksilla, omalla autolla (selvinpäin) tai ystävän kyydillä (kun en ajokuntoinen). Homma toimii, opiskelen korkeakoulussa "vähä vanhempana opiskelijana", teen työtä, hoidan ed. mainitut asiat ja nukun max 5h yössä.
Vaimo siis mahtava. Tekee uraa, hoitaa lapset ja kuskaa tarhaan aamuisin (minä mukana, mutta en kuskina). Autan kaikkia apua pyytäviä: naapuria, omia (eronneita) vanhempiani, appivanhempia (koska auttavat meitä kaikessa pyydettäessä). Olen hyvä organisoimaan ja puhelinlaskut keskimäärin 200€/kk kaikenlaisiin Kelan, puh.lakimies, eläkekassan sun muiden instanssien pyh. numeroiden soittamisesta.
Keksin hätävalheita mutta hoidan asiat. Opintopisteitä 40 per vuosi hyvin arvosanoin. Sesonkityö menee hyvin. Ei siis oikeastaan mitään ongelmaa, paitsi ettö pientä riitelyä läheisten kanssa pari kertaa viikossa. Ei vakavaa mutta siltikin...
Pari vuotta mennyt jokapäiväisellä kännittelyllä. Voin juoda 0,5l kossua ja herätä yöllä lapsen itkuun, todeta kuumetta tms., soittaa taksin ja mennä lääkärille. Vaatia hoitoa ja saada palautetta lääkäriltä, että olen hyvä isä, kun pääsääntöisesti mukana saattajana lääkärireissuilla.
En sankaroi itseäni...Pelottaa se, että voin juoda 0,70l 32% suomiviinan ja olla täysin toimintakykyinen. Niinkuin nytten. Kännäys alkoi klo 16.45 kun tein ruuan koko perheelle ja viimeisen kulauksen juon nyt klo 00.00. Jos tarvis että muksuilla tai vaimolla joku hätä, niin pystyn toimimaan.
Pelkään hakea apua. Luulin että pystyisin olemaan juomatta, mutta se ei onnistu. Itseasiassa laskin, että olen juonut 0,5l viinaa 7vrk/vkossa. Hyvä viinapää tai ei, mutta..pää toimii. Se alkoi pelottamaan.
Onko vertaistukea tjms.? Ei mulla oikeastaan syytä kännätä..hoidan hommat mutta uni ei tule. Viina auttaa nukahtamaan. Kuitenkaan en ole niin kännissä etten pystyisi toimimaan. Mutta promilleja veressä voi olla jopa 1,5, kuten nyt! Oikeinkirjoitus tässä viestissä melkein parempaa kuin lukion kokeissa...
Voitte keljuilla mitn paljon vain tahdotte. Mutta olisi mukava kuulla asiaa kohtalontovereilta...miten piilokännäyksestä pääsee eroon.
Vastaukset 10
Vanhimmat
liki 30 vuotta samaan tahtiin. Sitten täytyi lopettaa, pää ei enää kestänyt. Kai maksa ja haimakin olisi pian poksahtanut.
Kolme, neljä viikkoa oli kovaa, nyt on mennyt jo kohta neljä vuotta ilman viinaa.
Ikävää, aikoinaan oli mukavaa juoda, ja nyt....... , no, pitkästyttävää.
Olen nainen. Hoidin lapsia, valvoin yöt vauvojen kanssa, hoidin arjen normaalisti, kävin raskaassa fyysisessä työssä(siivooja), jossa piti olla nopea ja hyvä organisoimaan. Opiskelin. Yleensä toimin paremmin ollessani humalassa. Autolla ajo oli erittäin hyvää varsinkin humalassa. Ilmeisesti 12- vuotiaana aloittamani alkoholin käyttö oli totuttanut aivoni alkoholiin, niin, ettei se haitannut.
Se huono puoli asiassa on, että kun ei tule ongelmia, pääsee riippuvuus todella pahaksi ja niinpä lopulta en kyennyt enää olemaan juomatta(join 22 vuotta). Lopulta menetin elämän hallinnan, kun en jaksanut(kunto/pää/väsymys). Hakeuduin hoitoon, jossa todettiin loppuvaiheen alkoholismi. hoidoista huolimatta en kyennyt lopettamaan juomista. En päässyt hoitopaikkoihin enää, sillä minua pidettiin toivottomana tapauksena, riippuvuuteni aivoissa oli sitä luokkaa, ettei raitistuminen ollut mahdollista.
Menetin lapset ja ajauduin pois yhteiskunnan normaaleista kuvioista. Olin joutua mielisairalaan. Kerran katkolla ollessani vieroitusoireet olivat niin kamalat jo 2,5 promillessa, että olin tappaa itseni ja pyysin vaikka pappia luokseni.
Otin Jeesuksen vastaan ja tulin uskoon. Siinä ainoa lääke, joka tepsi. Olisin kuollut ajat sitten ilman Jumalan parantamista. Nyt raittiina ILMAN juomahimoa, siis täysin vapaa 2 yli kaksi vuotta!
Kiitos molemmille vastaajille. Kyllä tämä ongelma vaatii jonkinlainen ratkaisun... AA-kerhoa ajatellut mutta tiedä sitten miten suhtautuisin ihmisten kertomuksiin. Joisin varmaan vielä enemmän ja masentuisin. Nyt on vielä vain piilojuopotteluongelma.
Googlasin A-klinikkaa. Kynnys mennä sinnekin on talon korkuinen. Paskaa.... Mutta mahtavaa lukea että olette saaneet asianne kuntoon. Mulla on siihen matkaa jonkin verran...
kerrot ajatelleesi AA:ta. Miksi masentuisit ja lisäisit juomistasi, jos kuulet ihmisten kertovan selviytymisistään? Minua innostivat ja sain toivon paremmasta, kun ensimmäisessä palaverissani kuulin entisten juovien miesten ja naisten kokemuksia toipumisistaan. Kyllä sinulla on samat mahdollisuudet selvitä kuin muillakin. Tiedät itsekin, että alkoholiriippuvuus lisääntyy ajan myötä.
Voithan lukea "Nimettömät Alkoholistit" kirjasta AA-ohjelman ja myös sinne kirjoittaneiden alkoholistien kokemuksista.
Alkoholistin itsepetosta. "Hoidan kaikki asiani", "Olen hyvä siinä ja siinä" jne.
Luuletko todella olevasi yhtä toimintakykyinen humalassa kuin selvinpäin? No, olet erittäin väärässä. Ja vaikka sinusta itsestäsi oletkin täydessä iskussa kun juot, niin tiedusteleppa asiaa vaimoltasi ja läheisiltäsi.
Univaikeuksiisi viina ei auta mitään, päinvastoin. Humalaisen uni ei ole mitään oikeaa unta.
Usein juopot ovat päteviä ihmisiä, mutta lopulta kuitenkin viina vie voiton kaikesta.
Tarinasi oli kaikenkaikkiaan niin tuttu, aina lapsien lukumäärää myöten!!
Moi piilojuoppo.
Ilman keljuilua ja vaikket sankaroi itseäsi niin yritätkö hieman puolustella juomistasi viestin alussa.
Kuitenkin aika ymmärrettävää tuolla vauhdilla ja jos käsitin oikein niin aina kun saat omaa aikaa-tilaisuuden niin korkkaat pullon.
Viestistäsi päätellen käyt täysillä koko ajan ja jos vertaa autoon niin kierroslukumittarisi on koko ajan punaisella ja yrität laskea sitä tuollla ah, niin tutulla lääkkeellä.
Miten käy kun kierrokset on koko ajan täysillä ja tähän sinun pitäisi tietää itse vastaus.
Ei sinusta ole enää apua kellekään jos moottori leikkaa kiinni ja tuolla systeemillä se on aika varmaa.
Pari vuotta olet kiskonut raakaa ainakin tuon 0,5l viinaa 7vrk/vkossa ja olet tietysti tottunut tuohon määrään joten eihän se enää kolahda ja kohta ei kolahda enää ollenkaan.
Mitäs meinaat tehdä jatkossa?
Tietysti voisit lisätä alkoholin kulutusta mutta ei taida olla viisas päätös vai mitä?
Uskallan sanoa että olet matkalla väärään suuntaan ja kun itsekin sen tiedät niin kannattaa toimia ennen kuin on liian myöhäistä. Oma mielipiteeni sinusta on ettei ole liian myöhäistä näin netin kautta sanottuna.
"Pelkään hakea apua." se on ihan ok että pelkäät mutta vielä enemmän kannattaisi pelätä tulevaisuutta kun yhtäkkiä menetät toimintakykysi ja "kaadut" oli niitä promilleja tai ei.
Hae apua ihan mistä saat mutta tee se nopeasti. Tk:kin riittää aluksi ja sieltä edes lähete eteenpäin kun minusta tuntuu ettei ongelmasi ole ainoastaan alkoholi. Tuo oli pelkkä olettamus viestisi pohjalta.
En tarkoita että olisit hullu vaan helvetin ylirasittunut.
tavalliselta tarinalta. Meitä on paljon tässä yhteiskunnassa, joita ajaa suorituspaineet ja samalla juomme. Siinä on vyyhti, joka ei kauan pyöri, vaan toinen on jätettävä.
Lukaisepa Raino O. Kojon "Eroon viinasta". Siinä tämä tuottelias toimittaja kertoo selviytymistarinansa ja varmasti löytyy tuttuakin asiaa.
AA ei ole huono idea. Siellä saa sitä vertaistukea mitä ainakin alkutaipaleella kaipaa. Yksin aika harva selviää.
Ise selvisin vuosien juomisesta vain tuen avulla. Kävin avomyllyhoidon ja nyt olen ollut raittiina kolme vuotta ja on ollut aikuiselämäni parasta aikaa. En ollut rapajuoppo minäkään mielestäni, vaan hoidin työni, maksoin asuntolainani yksin loppuun ja pidin yllä vilkasta sosiaalista elämää, mutta juomisen tuoma tyhjyys ja masennus ajoivat minut ratkaisuihin ja voi hitto, kun avun hakeminen pelotti! Olisinpa vaan tajunnut aikaisemmin hakea apua.
Suosittelen kans Raimo O. Kojon kirjaa "Eroon viinasta". Se selkeytti mulla ajatuksia kovasti. A-klinikka on kanssa ihan hyvä ja AA myös. Siellä on ihan hienoja ihmisiä joka sosiaaliluokasta. Ethän häviä mitään jos käyt kattomassa? Voi antaa voimaa, kun kuulet mihin juomalla olet menossa ja miten toiset on selviytyneet.
MInä retkahdin taas ja sain fyysisiä vammoja, pää on takaraivosta puhki. Mutta yritän taas. Tää juominen on vakava asia ja aina on alkoholiongelma, jos päätöksistään huolimatta juo, ei pysty olemaan juomatta. Ite oon tuurijuoppo ja selvinä kausina elämä on paljon parempaa kuin juodessa, jaksaa kuntoilla, lukea harrastaa ja olla aidosti läheisten kanssa. Ei kaikkien tarvii mennä katuojan kautta. Eikä kenenkään kannattais. Voimia!
Huvittavinta ns. piilokännäyksessä on se, että kännääjä itse huomaa ehkä viimeiseksi miten syvällä mennään. Viinan haistavat ja käytöksen huomaavat ainakin vaimosi ja takuulla herkkävaistoiset lapsesi. Ehkä ovat vain hienovaraisia ja rakastavat sinua kaikesta huolimatta josseivät sano mitään. Ehkä laillasi toivovat, että se paha menee pois, kuin itsestään, muttei se mene.
Koita lukea se uusi kirja alkoholistien selviämisestä: Selviämistarinoita. Mustavalkoinen kansi. Kaksikymmentä tarinaa siitä kuinka alkoholistit dokasi ja kuinka ne sitten selvisi. Monta viisasta ajatusta kuinka viinasta pääsee lopullisesti eroon. Mun ajatukset se kirja kyllä muutti, tai toivottavasti. Avasi silmät. Jus tota sun suorittamista siinä on monessa kohdassa. Ja mun elämästä suoraan on myös moni kohta.