Olen aika maassa :( Aina kun olemme kahden, mulla on ollu pitkään ihastukseni kanssa tosi hauskaa. Jutellaan paljon, nauretaan, lasketaan leikkiä, luodaan pitkiä katseita ja tätä listaa vois jatkaa vaikka kuinka. Olen siis varmaan vaan kuvitellut, että hän pitää myös minusta. Meillä ei ole ollut mitään erimielisyyksiä, eikä mitään muutakaan, joka voisi vaikuttaa negatiivisesti väleihimme.
Eilen kävi sitten näin. Tapasimme eräässä paikassa, jossa oli kymmenkunta muutakin naista. Hän oli jo paikalla kun saavuin. Tulin paikalle iloisena niinkuin aina, mutta hän ei luonut edes katsettaan minuun, ei tervehtinyt saati sitten sanonut mitään muutakaan. Saattaa olla, että hänellä oli juuri ollut juttutuokio lähellään istuvan naisen kanssa, mutta ei juuri sillä hetkellä. Nyt ei tee kyllä mieli ottaa yhteyttä, ilmeisesti tuo oli jonkinlainen merkki siitä, että jätä minut rauhaan.
Eilen kävi sitten näin. Tapasimme eräässä paikassa, jossa oli kymmenkunta muutakin naista. Hän oli jo paikalla kun saavuin. Tulin paikalle iloisena niinkuin aina, mutta hän ei luonut edes katsettaan minuun, ei tervehtinyt saati sitten sanonut mitään muutakaan. Saattaa olla, että hänellä oli juuri ollut juttutuokio lähellään istuvan naisen kanssa, mutta ei juuri sillä hetkellä. Nyt ei tee kyllä mieli ottaa yhteyttä, ilmeisesti tuo oli jonkinlainen merkki siitä, että jätä minut rauhaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
häntä otti päähän jokin muu asia, mikä ei liity sinuun mitenkään. Tai sitten hän kokeili sinua, saako huomiotasi olemalla huomioimatta sinua. Jos hänenkin sisällään roihuaa ihastus sinua kohtaan, voi se saada käyttäytymään juuri nonkin omituisesti. Älä vielä luovuta, älä tyrkytä itseäsi, mutta mee seuraavaks juttelemaan tai moikkaa ihan normaalisti.
että mikä teidän jutuissa menee pieleen (muuten kallistun tuon kannalle, että otti päähän jokin muu asia, mikä ei liity sinuun mitenkään) paitsi siltä osin, että mitä ihmeellisin tarve analysoida asioita ja vielä kaikkien muiden kanssa paitsi ko.henkilön kanssa, johon ihastusta tms. tunteita tuntee. Mikä kiire teillä on muille ihmisille kertoa, että nyt tapahtui erään kauniina päivänä näin ja synkkänä elokuun päivänä näin?
Te ikäänkuin rajaatte sen toisen osapuolen ulos kuvioista ja sitten ihmettelette, että mikä on kun mikään ei etene eikä homma luista. Siks toisekseen, ihastuminen ym. tunteet ovat tietysti sellaisia josta pitäisikin tulla molemmin puolin iloinen ja luottavainen tunnetila, vähän positiivista virettä elämään, ei kai siinä sen kummenpaa, kunhan jäisi ne ulkopuoliset analysoinnit vähemmälle, joista toinen osapuoli ei välttämättä pidä.