Onko kenelläkään tietoa, voiko uusia todisteita nimetä hovioikeuden istuntoon, jos niiden pohjalta voitaisiin osoittaa juupas-eipäs väittelyn totuudenmukaisuus.
Asia koskee siis riita-asian käsittelyä, jossa kantaja tietää ja voisi kirjeen oikeudelle luetaavaksi saadessaan, osoittaa vastaajan kirjoittaneen kirjeessä asiasta eri tavalla, kuin käräjäoikeudessa on puhunut.
Kirjettä ei ole nimetty todisteeksi, koska ei tietenkään ajateltu toisen muuttavan tarinaansa. Kirjeestä mainittiin kyllä mutta sitä ei nimetty kirjalliseksi todisteeksi.
Asia ratkeaisi vain kirjeen avulla, muutoin on edessä mahdollinen kolmas aste tuon kakkosen jälkeen.
Asia koskee siis riita-asian käsittelyä, jossa kantaja tietää ja voisi kirjeen oikeudelle luetaavaksi saadessaan, osoittaa vastaajan kirjoittaneen kirjeessä asiasta eri tavalla, kuin käräjäoikeudessa on puhunut.
Kirjettä ei ole nimetty todisteeksi, koska ei tietenkään ajateltu toisen muuttavan tarinaansa. Kirjeestä mainittiin kyllä mutta sitä ei nimetty kirjalliseksi todisteeksi.
Asia ratkeaisi vain kirjeen avulla, muutoin on edessä mahdollinen kolmas aste tuon kakkosen jälkeen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kyrpä-asianajaja jätti oleellista aineistoa pois käräjäoikeudessa ja lunta tuli tupaan oikein kunnolla. Myöhemmin ammattimies ei saanut aineistoa esittää, koska vastapuoli ei hyväksynyt. Vituttaa vieläkin mokoma paskaläjä itä-suomesta. vitun kullinaama se "neiti".
Asiasta säädetään oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 17 §:ssä:
"Valittaja ei sa hovioikeudessa riita-asiassa vedota muihin seikkoihin tai todisteisiin kuin niihin, jotka on esitetty käräjäoikeudessa, paitsi jos hän saattaa todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota seikkaan tai todisteeseen käräjäoikeudessa tai että hänellä on ollut pätevä aihe olla tekemättä niin."
Tuossa puhutaan vain valittajasta, mutta OK 26 luvun 4 §:n nojalla kielto koskee myös valittajan vastapuolta.
Pääsääntöisesti siis ei saa, ellei ole perusteita. Eipä muuta kuin hyviä perusteluja laatimaan.