Avomieheni sai sosiaaliviranomaisilta tiedon, että hänen lapsensa äidistä on tehty lastensuojeluilmoitus. Mies ei ole exänsä tai lapsensa kanssa ollut tekemisissä aikoihin, ja he asuvatkin melko kaukana. Ilmoituksen mukaan äiti on itse kertonut elättävänsä itsensä keräämällä pulloja ja ettei hänellä ole aina varaa ostaa ruokaa. Kyseinen henkilö on käsitykseni mukaan vähän sellainen "elämäntapa-köyhä"; ei hakeudu töihin/opiskelemaan eikä myöskään hae kaikkia tukia mihin olisi oikeutettu.
No, sossun pitäisi tietysti tehdä selvitys lapsen tilanteesta, mutta se vaan on osoittautunut hankalaksi koska äiti ei ole ollenkaan yhteistyöhaluinen. Ei ole saapunut sossuun hänelle ehdotettuina ajankohtina eikä ole avannut ovea sossutätien yrittäessä kotikäyntejä. Ainoa reagointi häneltä on ollut A4-kirje sossuun, jossa hän mm. moittii yhteiskuntaa yliholhoavaksi, sossutätejä "yhteiskunnan pyöveleiksi" ja ilmoittaa, ettei hänen tarvitse selitellä tekemisiään tai tilanteita perheessään kellekään muulle kuin Jumalalle. Justiinsa juu. Ensinnäkin käytös on mielestäni omituista ja toiseksi tulee mieleen että onkohan tässä nyt vähän "kalikka kalahtanut". Eli tarvetta jonkinlaiselle olosuhdeselvitykselle todellakin voisi olla.
Selvityksen vaan pitäisi papereiden mukaan valmistua 3 kk:n sisällä ja tuo aika on jo mennyt eikä ole mitään kuulunut. Miehen mielestä aikovat siellä vaan antaa asian olla. Mutta eikö se olisi lastensuojelulain vastaista? Ja mitä ihmettä ne sitten muka kirjoittavat lopulliseen raporttiin? "Äitiin ei saatu yhteyttä, no can do"?? Ja kai siitä voi valittaa jonnekin jos ne tosiaan vaan antavat asian olla..??
Ne ovat myös kehottaneet miestä puuttumaan tilanteeseen oikeusteitse, jotta äiti saataisiin "kaivettua esiin". Mutta oma lehmä niillä on ojassa tuossakin; säästyisivät itse vaivalta ja kuitenkin lapsen isällä on tyyliin vain joku 1% mahdollisuus voittaa juttua omaksi edukseen, joten eipä oikein maksa vaivaa (eikä rahaa).. Joten mitähän ihmettä tilanteessa voisi tehdä vai pitääkö ihan totta vaan antaa olla? Mies on jo täysin menettänyt uskonsa yhteiskuntaan näissä asioissa mutta itse en vieläkään suostu oikein uskomaan että asiat ois todella noin että jos joku tarkoituksella tuolleen pakoilee niin pääsee kuin koira veräjästä.. Harmittaa todella sen lapsen (ja miehen) puolesta vaikkei asia suoranaisesti minun ongelmani olekaan.. Oma äitini oli väkivaltainen raivohullu ja kyllä todella toivon että joku olisi asiaan silloin puuttunut... Ei se ÄITI vaan valitettavasti ole aina parasta lapselle.. =/
No, sossun pitäisi tietysti tehdä selvitys lapsen tilanteesta, mutta se vaan on osoittautunut hankalaksi koska äiti ei ole ollenkaan yhteistyöhaluinen. Ei ole saapunut sossuun hänelle ehdotettuina ajankohtina eikä ole avannut ovea sossutätien yrittäessä kotikäyntejä. Ainoa reagointi häneltä on ollut A4-kirje sossuun, jossa hän mm. moittii yhteiskuntaa yliholhoavaksi, sossutätejä "yhteiskunnan pyöveleiksi" ja ilmoittaa, ettei hänen tarvitse selitellä tekemisiään tai tilanteita perheessään kellekään muulle kuin Jumalalle. Justiinsa juu. Ensinnäkin käytös on mielestäni omituista ja toiseksi tulee mieleen että onkohan tässä nyt vähän "kalikka kalahtanut". Eli tarvetta jonkinlaiselle olosuhdeselvitykselle todellakin voisi olla.
Selvityksen vaan pitäisi papereiden mukaan valmistua 3 kk:n sisällä ja tuo aika on jo mennyt eikä ole mitään kuulunut. Miehen mielestä aikovat siellä vaan antaa asian olla. Mutta eikö se olisi lastensuojelulain vastaista? Ja mitä ihmettä ne sitten muka kirjoittavat lopulliseen raporttiin? "Äitiin ei saatu yhteyttä, no can do"?? Ja kai siitä voi valittaa jonnekin jos ne tosiaan vaan antavat asian olla..??
Ne ovat myös kehottaneet miestä puuttumaan tilanteeseen oikeusteitse, jotta äiti saataisiin "kaivettua esiin". Mutta oma lehmä niillä on ojassa tuossakin; säästyisivät itse vaivalta ja kuitenkin lapsen isällä on tyyliin vain joku 1% mahdollisuus voittaa juttua omaksi edukseen, joten eipä oikein maksa vaivaa (eikä rahaa).. Joten mitähän ihmettä tilanteessa voisi tehdä vai pitääkö ihan totta vaan antaa olla? Mies on jo täysin menettänyt uskonsa yhteiskuntaan näissä asioissa mutta itse en vieläkään suostu oikein uskomaan että asiat ois todella noin että jos joku tarkoituksella tuolleen pakoilee niin pääsee kuin koira veräjästä.. Harmittaa todella sen lapsen (ja miehen) puolesta vaikkei asia suoranaisesti minun ongelmani olekaan.. Oma äitini oli väkivaltainen raivohullu ja kyllä todella toivon että joku olisi asiaan silloin puuttunut... Ei se ÄITI vaan valitettavasti ole aina parasta lapselle.. =/
Vastaukset 26
Vanhimmat
se lasten isäkään eli avomiehesi sen parempi ole! Sossusta tulee kirje ja näköjään ilman sitäkin jo tiedätte, että lapsilla ei ole hyvä olla äidillään. Jos se on ihan ok lasten isälle, niin mitä ihmettä valitat äidistä? Eihän kumpikaan vanhempi näköjään välitä lapsen parhaasta.
"Oma äitini oli väkivaltainen raivohullu ja kyllä todella toivon että joku olisi asiaan silloin puuttunut... " Ehkä sunkin isä oli samanlainen, että tiesi ongelman, mutta ei viitsinyt tikkua ristiin panna sinun hyväksesi? Avomiehesi haluaa näköjään saman kohtalon omille lapsilleen mitä sulla oli.
No tietenkään asiat ei ole isälle "ok", mutta joku voisi sitten viisaana kertoa mitä tilanteessa muka voi tehdä? Etä-isän vaikutusmahdollisuudet yhtään mihinkään on todellisuudessa varsin olemattomat. Ja huoltajuusasioista on kyllä käyty jo jos jonkinnäköistä vääntöä oikeudessa asti ja kaikki kääntynyt aina äidin eduksi. Yhteiskunta on aina äidin puolella näissä asioissa, ihan sama onko millainen äiti. Jos isä lähtee ristiretkelle tuota systeemiä vastaan, siinä menee oikeasti ikä, terveys ja omaisuus. Ihmisillä on hyvin epärealistiset käsitykset näistä asioista, jos ei ole omakohtaista kokemusta. Näistä voi kysyä ihan keltä tahansa huoltajuus- ja elatusasioiden asiantuntijoilta/yhdistysvaikuttajilta, ja sama vastaus tulee kaikilta. No can do.
"No tietenkään asiat ei ole isälle "ok", mutta joku voisi sitten viisaana kertoa mitä tilanteessa muka voi tehdä? "
No, teette kuten sossusta jo neuvotiin, eli isän pitää lähteä ajamaan asiaa oikeusteitse! Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää?
Kirjoittelin jo tuolla alempana että miksi tuohon vaihtoehtoon ei viitsisi ihan suinpäin rynniä, ilman vakuuttavampia perusteluja/todisteita. Ja oikeusteitse se on joka tapauksessa sellasta taistelua tuulimyllyjä vastaan, siitä on todellisuudessa "oikeus" kaukana.
väkivaltainen raivohullu ja kyllä todella toivon että joku olisi asiaan silloin puuttunut"
Etkä toivonut, älä jauha skeidaa. Lapsi ei halua kenekään erottavan häntä äidistään ja lapsi peittelee äitinsä ongelmia viimeiseen saakka.
Entä, millainen ihminen sinusta kasvoi hullun äitisi kasvattamana? Kyllästyttää tuollaiset länkyttämiset, jauhetaan silkkaa paskaa että saadaan asia jota ollaan ajamassa näyttämään värikkäämmältä.
Jos miestä on kehoitettu puuttumaan tilanteeseen oikeusteitse niin silloin mies tekee niin, mikäli hän on lapsestaan huolissaan ja sinä voit pitää suusi kiinni koska sieltä tuntuu hyppelevän sammakoita kun se aukeaa.
Sossu ajaa oikeustiekehotuksella osittain omaa etuaan joten saa kai asiassa hiukan omaakin harkintaa käyttää. Etenkin olisi ennen oikeuteen suinpäin rynnimistä mukava saada selville, onko lastensuojeluilmoituksessa mainituissa asioissa edes mitään konkreettista perää tai että onko lapsen tilanne oikeasti huolestuttava. Noita ilmoituksiahan nyt voi kuka tahansa tehdä ihan kiusallaankin eikä meillä ole käytännössä mitään todellista faktatietoa siitä millainen tilanne lapsen kotona nykyisellään on. Joten mielestäni olisi sossun tehtävä selvittää edes se, ennen kuin mietitään miten niihin mahdollisiin ongelmiin sitten ryhdytään puuttumaan. Pointtinahan tässä jutussa nyt oli lähinnä se, että mielestäni sossu laiminlyö lainmukaisia tehtäviään jos jättää selvitysprosessin kesken.
Pointtina on se, että jos viranomainen laiminlyö tehtävänsä, asianosaisena isän kuuluu tehdä kyseisestä sossusta valitus ylemmälle taholle. Jos isällä on epäilys että lapsen äidin elämäntilanne vaarantaa lapsen normaalin kehityksen, isä on velvollinen ottamaan yhteyttä lapsen äitiin, lapsen muihin aikuisiin ihmisiin esim. päivähoitoihmiset, lähisukulaiset, opettajat, neuvola yms. Isä voi myös tehdä yllätyshyökkäyksen lapsen kotiin tapaamaan lasta. Kaikki mitä selität on selittelyä ja viittaa sihen että sinua vi*u**aa että joku kaukainen tuntematon sinulle yhdentekevä lapsi aiheuttaa sinulle ongelmia.
Mikäli isä saa selville jotain, millä todistaa lapsen elämäntilanteen epänormaliuden, isä tekee lastensuojeluilmoituksen ja vie asian oikeuteen ja hakee lähihuoltajuutta. JÖSSES, mutta kyse onkin siitä, että sinua ei huvita ryhtyä äitipuoleksi =)
Jos isää ei kiinnosta lapsen hyvinvointi, unohtakaa lastensuojeluilmoitukset, unohtakaa olosuhdeselvityspyynnöt, unohtakaa lapsi. Koska lopulta yhteiskunta pitää kuitenki huolen omistaan, jos vanhempia ei huvita... tai vanhempien uusikoita. Jos lapsen elämässä olisi jotain retuperällä, luulisi neuvolan tai kouluterveydenhuolon jo puuttuneen asiaan.
Välillä mua kyllä ihmetyttää miksi keskusteluissa pitää aina turvautua kettuiluun. Eikö voi keskustella normaalisti ja asiallisesti? ;-) jaa mutta kun se ei taida olla yhtä hauskaa..
"lähisukulaiset" - no nehän on kaikki aina 99% äidin puolella. Kuka hullu nyt suostuisi jotain tyttärensä (tms.) exää kuuntelemaan. Sehän on selvää että tyyppi on täys mulkku, ei kai se muuten olisi EX.
"Isä voi myös tehdä yllätyshyökkäyksen lapsen kotiin tapaamaan lasta." - jolloin äidin ei tarvitse kyllä sillekään - kuten ei niille sossutädeillekään - avata ovea jos ei huvita. Tietysti vois jäädä vaikka koko päiväksi pihalle päivystämään mutta sitten äiti jo varmaan soittais poliisit tai jotain. Ja kyllähän sen tietää miltä se tilanne näyttäis, poliisit vaan sanois että menepäs nyt siitä vainoamasta ihmisiä, sinä katkera isukki.
"JÖSSES, mutta kyse onkin siitä, että sinua ei huvita ryhtyä äitipuoleksi" - enpä ole kauheasti ehtinyt asiaa ajatella kun on sen verran epätodennäkönen vaihtoehto, mutta totta puhuen ajatus on jossain määrin kiehtovakin, vaikka tietysti myös hämmentävä, kuten varmasti kelle tahansa. MUTTA tuo nyt ei varsinaisesti liity mihinkään, koska huvitti mua tai ei, niin minä en ainakaan asioiden laitaan kykene pahemmin vaikuttamaan.. voin vaan "valittaa" täällä.. ;-D
Onko lapsen äiti siis alaikäinen kun hänestä on tehty lastensuojeluilmoitus?? Sen kun voi tehdä vain alaikäisestä.
Lastensuojelutarpeen selvitys voidaan tehdä vaikka huoltaja vastustaa, sossut voivat kysellä muilta viranomaisilta (neuvola, päivähoito, koulu jne) niitä tietoja ja käydä tapaamassa lasta jos lapsi on päivähoidossa tai koulussa. Ei sossu pääse kenenkään kotiin jos ovea ei avata.
Miten ihmeessä tiedät asioista noin tarkkaan kun ette ole olleet missään tekemisissä ja vielä asuu kaukana? Miksi miehesi odottaa että yhteiskunta tekee jotain kun hän itse ei ole tehnyt yhtään mitään oman lapsensa eteen?
Kiitos pilkunviilauksesta, tarkoitin kyllä tietenkin että _lapsesta_ on tehty se ilmoitus.. ;-)
Muilta tahoilta ei voi tilanteesta kysellä, lapsi on 4-vuotias eikä ole päiväkodissa.
Siis tiedän tarkkaan mistä? Tiedän vain sen mitä sossun papereissa lukee, ja mitä mies on exästään kertonut. Eihän meillä tosiaan juuri tämänhetkisestä tilanteesta muuta tietoa olekaan kuin nuo sossun "tiedot", ja tosiaan niillekin olisi mukava saada jotain vahvistusta ennen kuin ryhtyy esim. oikeustoimiin. Kyllä miehen henk.koht. vaikutusmahdollisuudet on aika vähäiset jos yhteiskunta ei asiassa tue. Jos vaikka yrittäisi itse lähteä paikanpäälle "keskustelemaan" saisi luultavasti vaan syytteen jostain häirinnästä.. Suurimmalla osalla ihmisistä on valitettavasti hieman turhan ruusuisia kuvitelmia näistä huoltajuuskiista-asioista, niissä ei mikään todellisuudessa mene niinkuin luulisi menevän.
"Miten ihmeessä tiedät asioista noin tarkkaan kun ette ole olleet missään tekemisissä ja vielä asuu kaukana? Miksi miehesi odottaa että yhteiskunta tekee jotain kun hän itse ei ole tehnyt yhtään mitään oman lapsensa eteen?"
kuinka hyvin "yhteiskunta pitää huolen omistaan". Se että uusikot huutaa täällä näitä tällaisia tapauksia, ei tarkoita sitä etteivätkö tahtoisi puolikkaiksi äideiksi. Äitihän heistäkin tulee kun synnyttävät lapsen miehelle ja näin ollen olevat ns. "virallisia" äitejä myös miehen lapsille.
Anyway. Isukkihan tekee tässä tapauksessa niin että soittaa sinne sossuun ja ILMOITTAA niille, että oikeusasiamies/lakimies/mikä tahansa vastaava tulee kyselemään sossulta taustatietoja ja sen jälkeen ilmoittaa neuvolaan ym. paikkoihin että heiltäkin tullaan kyselemään asioista. Tänä aikana isi soittaa kiltisti herra Valtion Virkavallan edustajalle, ilmoittaa tästä saamastaan paperista ja käy näyttämässä sen todennäköisesti laitoksella, jonka jälkeen virkavalta ottaa asiakseen tutkia tilanteen JA todennäköisesti "vain kävelee" äidin luokse (mahdollisesti) isin kanssa ja ottavat lapsen/lapset mukaan sieltä. Eihän se yksinkertaista ja nopeaa ole, mutta ainakin lapsen kannalta paras mahdollinen vaihtoehto tähän väliin. Silloin on jo monta silmäparia nähnyt lapsen, lapsen kotiolosuhteet ja äidin, jotka voivat sitten tehdä omat arvionsa tapauksesta. Arvioiden jälkeen joko passitetaan äiti jatkotutkimuksiin, samoin lapsi, annetaan isälle väliaikainen (yksin)huoltajuus ja edelleen tutkitaan äidin tapausta vielä vähän lisää.
Jos todellakin on niin että äidistä ei ole lapsen huoltajaksi, niin isä saa pitää lapsen. Ja kun moititaan TAAS isää kaikesta, niin ei ole tiettävästi teillä minkään sortin realistista käsitystä tapauksesta kun ette ole heidän elämässään olleet millään tavalla, saatika tietoisia ko. henkilöiden olemassaolosta ja tavoista. Ettekä tiedä myöskään miten asian todellinen laita on kun ette koskaan kysele mitään avain-kysymyksiä vaan alatte heti syyttämään ja morkkaamaan asianomaisia. Ei noilla olettamuksilla ole MITÄÄN painoarvoa näissä keskusteluissa ilman mitään taustatietoja ja/tai faktoja. Ap EI kelpaa olettamustenne "taustatiedoiksi/faktoiksi".
OFF-TOPIC: "Tuokaa mulle pari kahvia ja munkkia."
olisi enemmän asiaa kuin meidän muiden, koska faktat, joiden perusteella neuvot aloittajaa ovat vaillinaisia kuulopuheita, eikä sinultakaan näy ilmestyvän ainoatakaan avain-kysymystä.
Ap kertoi, ettei isä ole liiemmälti lastaa tavannut tai muutenkaan ollut lapsen hyvinvoinnista kiinnostunut koska välimatka lapseen on liian suuri. Miten sellaista isää voi velvoittaa olemaan kiinnostunut lapsestaan nyt, vai onko lapsen äidistä tullut elämäntapaköyhä ja dille vasta hiljakkoin?
vaan tapa jolla on moni äiti pudonnut polvilleen. Jopa minunkin entiseni. Enkä minäkään juuri lastani tavannut. Olin silloin nuori ja tyhmä. Silloin kun tuollainen tapaus todella tulee omalle kohdalle, se ei tee yksinkertaisesti mitään muuta kuin toteuttaa oikeutta ja palauttaa etän takaisin maan pinnalle. Siinä ei paljon äitiä syytellä enää kun tajutaan miltä kaikelta on pidetty omat silmät kiinni, vain sen takia kun äiti ei antanut lasta tapaamisiin.
Enkä mitään kysymystä viitsinyt laittaa. En tullut tänne sen takia että "neuvoisin" ketään. Vaikka ap. jotain kirjoittaakin niin ei se tee sitä yhtään sen todenmukaisemmaksi kuin nuo sinun epämääräiset lainauksesikaan.
sellaista, että täytyyhän jollain ihmisellä olla todella huoli lapsesta kun ilmoituksen on sossuun tehty.
Jos käsitin oikein ettei äiti pysty kunnolla lapsesta huolehtimaan, niin onhan siinä jo hyvä syy isän saada lapsen huoltajuus.
Minä isänä toimisin, ottaisin selvää millaiset oltavat lapsella on äidin luona, menisin sinne paikan päälle, onhan isällä oikeus tietää miten hänen lapsestaan huolehditaan. Jos ei muuten onnistuisi, pyytäisin lastensuojeluviranomaisia hoitamaan homman koska heille ilmoitus on tehty. Tärkeintä on nyt, että lapsesta huolehditaan.
Niin, ja kyllä sen ilmoituksen voi lastensuojeluviranomaiselle tehdä äidistäkin, näin me olemme tehneet, eli kokemusta on samanlaisesta asiasta.
Tässä nyt kuulostaa viimein siltä, että jollain on ihan omakohtaistakin kokemusta eli tietää hyvin mistä puhutaan. Mutta jäin ihmettelemään tuota poliisille menoa, onko tästä ihan jotain faktatietoa tai omaa kokemusta, että poliisin saisi puuttumaan asiaan? Kun olen vaan huomannut että ihmiset kuvittelevat poliisien puuttuvan mitä pienimpiinkin asioihin (esim. tekstari-uhkailu), joihin niillä kuitenkaan todellisuudessa ei ole resursseja puuttua. Eikö poliisi voi tohon vaan todeta että on tässä vaiheessa sossun tehtävä selvittää asia, varsinkin kun sossun selvitysprosessi on vielä kesken? Sossunhan sitä virka-apua pitäis sit tarvittaessa tajuta pyytää..
"virkavalta ottaa asiakseen tutkia tilanteen JA todennäköisesti "vain kävelee" äidin luokse (mahdollisesti) isin kanssa ja ottavat lapsen/lapset mukaan sieltä." - toi vaan kuulostaa jotenkin niin.. utopialta.. eihän lasta noin vaan voi keltään hakea pois..? Korkeintaan ehkä jos ois merkkejä jostain väkivallasta tms.. mutta millä perusteella se tossa sit tehtäis, kattoisko poliisit että onko äidillä kaapissa ruokaa? ;-) vai tarkoititko siis että tämä tehtäis vasta siinä tapauksessa jos on tutkimalla saatu selville jotain hälyttävää? Ja miten poliisi sitten pääsisi sisälle? Ovien läpi tuskin ihan heppoisin perustein mennään..
äiti ei avaa ovea, ei tule sossun tapaamisiin, ei huolehdi lapsestaan asianmukaisesti, aiheuttaa isälle/sossuille/muille päänvaivaa tarkoituksellisesti, niin hän antaa itse jo aihetta epäillä lastensuojelurikosta. Näissä tapauksissa tulee vaihtoehdoiksi: Kihlakunta (oikeustiet), huostaanotto, isän VELVOLLISUUS tehdä asian eteen se mitä kuuluu, eli hoitaa se lapsi pois äidiltään. Sossu, isä, lastensuojelu, jopa poliisi (tietyssä pisteessä loppupeleissä) tulee leikkiin mukaan ja silloin alkaa viimeistään se varsinainen savustus lapsen pihalle saamiseksi. Silloin ei katsota sukupuolta, vaan itse tilannetta ja lapsen parasta. Koko tuon prosessin aikana, ISÄ, sossu ja lastensuojelu "häiriköi" äitiä kaikin mahdollisin tavoin. Isä käy kyläilemässä vaikka kävellen, sossut jakelee aikoja, lastensuojelu kerää näiltä kahdelta tietoja ja kokoaa niistä todistusaineiston mahdollista oikeuskäyntiä varten, jolloin äidin on a) pakko ilmestyä paikalle, b) olla saapumatta ja saada paperi kotiin jossa huoltajuus oikeuden päätöksellä luovutetaan isälle. Jos lasta ei tässä vaiheessa luovuteta isälle suosiolla, se haetaan sossun, lastensuojelun, isän ja poliisin kanssa sieltä pois ja näin ollen äitikin pääsee raittiiseen ulkoilmaan vielä hetkeksi ennen kuin joutuu vastuuseen teoistaan = maksamaan isälle oikeuskulut (jos niin vaaditaan) ja korvauksia kummallekin henkisistä, sekä lapselle myös fyysisistä "kivuista ja säryistä" (vai miten se nyt meni). Tuohon päälle vielä mahdollisesti isot sakot päätöksen vastustamisesta ja niin edelleen. Oikeudessa vaan täytyy vielä muistaa pyytää tuomarilta valitusoikeuden eväämistä äidiltä vedoten juuri saatuihin todisteisiin äidin toiminnasta. Näin ollen päätöksestä tulee pysyvä.
Pointtina on se, että jos viranomainen laiminlyö tehtävänsä, asianosaisena ja YHTEISHUOLTAJANA ISÄN kuuluu tehdä kyseisestä sossusta valitus ylemmälle taholle. Jos ISÄLLÄ on epäilys, että lapsen äidin elämäntilanne vaarantaa lapsen normaalin kehityksen, ISÄ on velvollinen ottamaan yhteyttä lapsen äitiin, lapsen muihin aikuisiin ihmisiin esim. päivähoitoihmiset, lähisukulaiset, opettajat, neuvola yms. ISÄLLÄ on myös tapaamisoikeus, jolloin hän näkee lapsen ja äidin ja juonittelemalla myös näiden kodin. Kaikki mitä selität on selittelyä ja viittaa siihen että jämähdätte paikoillenne ja odotatte että viranomainen tekee kaiken. ISÄLLÄ on oikeus ja velvollisuus olla huolissaan lapsesta ja sosiaalitoimi on antanut neuvot miten toimia. ISÄ kääntyköön lakimiehen puoleen!
Mikäli ISÄ saa selville jotain, mikä todistaa lapsen elämäntilanteen epänormaliuden, ISÄ tekee lastensuojeluilmoituksen ja vie asian oikeuteen ja hakee lähihuoltajuutta.
Jos ISÄÄ ei kiinnosta lapsen hyvinvointi, hän unohtaa lastensuojeluilmoitukset, unohtaa olosuhdeselvityspyynnöt, unohtaa lapsen kuten tähänkin saakka. Koska LOPULTA (kun se on jo myöhäistä) yhteiskunta pitää kuitenkin huolen omistaan, jos vanhempia ei huvita.
JOS lapsen elämässä olisi jotain retuperällä, luulisi neuvolan, sossun, päivähoidon tai kouluterveydenhuollon jo puuttuneen asiaan.
Kertoisitko vielä lapsen iän.
Sossu ja lastensuojelu on ensinnäkin yks ja sama asia, se yks ja sama täti siellä koko asiaa hoitaa. Eikä sossulla ole mitään velvollisuutta "kerätä todistusaineistoa" asiakkaan oikeudenkäyntiä varten. Sossu on yleensä viimeseen saakka aika puolueeton ja koitapa saada jotain sossutädin suullista lausuntoa (esim. suositusta lähihuoltajuuden muutokseen) kirjallisena avuksi mahdolliseen oikeustaistoon. Ei muuten heru. Sossutädit saattaa ihan pokkana puhelimessa sanoa jonkun asian ja siihen perään että "mutta mä en ole sitten sanonut tätä". Ja niille nää kaikki asiat on kuitenkin vaan tapausnumeroja toisen perään, ei ne ketään ala "häiriköimään" sen enempää ku ketään toistakaan "asiakasta" tai sen enempää ku heidän käytäntöön kuuluu, varsinkaan näin "lievässä" tapauksessa. Ja varsinkaan kun osa tällaisista ilmoituksista on kuitenkin perättömiä. On turha kuvitella että viranomaiset ois valmiita ottamaan jonkin yksittäisen tapauksen henkilökohtaiseksi ristiretkekseen vaikka asiakas miten kovistelis. Resurssit suunnataan taatusti aika pitkälti sinne suuntaan missä on selvästi ja todistetusti hätä. Ne jotka luulee noiden asioiden olevan yksinkertasia, on kattoneet liikaa telkkaria.
Lapsi on 4-vuotias eikä ole päivähoidossa (äidillä ei luultavasti ole siihen varaa).
Ainoa keinonne on hakea lapsi sovittuihin tapaamisiin säännöllisesti ja lähteä sitä kautta selvittämään asiaa. Todennäköisesti äiti ei tule luovuttamaan lasta tapaamisiin, joten siihen saatte tukea poliisilta ja ls:n sosiaalipäivystäjältä. Mikäli isä haluaa laajemmat tapaamiset - tai tässä tilanteessa lapsen kannalta mahdollisesti parempi vaihtoehto: lähihuoltajuuden, siitä on keskusteltava äidin kanssa ja lopulta allekirjoitettava sopimusmuutos lastenvalvojalla. Koska on todennäköistä, ettei äiti ilmesty tapaamisten muutossovitteluihin, menette käräjille, jonne äidin on pakko ilmestyä. Käräjätuomari haluaa olosuhdeselvityksen molempien vanhempien kodeista, ja jos äiti ei tähän suostu, tuomari ratkaisee asian isän eduksi. Näin te saatte olosuhdeselvityksen ja mielenrauhan.
Mietin, miksei isä ole ollut halukas tapaamaan lasta. Jos hän olisi tavannut lasta edes joka toinen viikonloppu, ongelmaa ei olisi.
Mikäli teillä on kopio kirjeestä jonka äiti on toimittanut lastenvalvojalle, säilyttäkää se. Se on todiste äidin asenteesta tilanteessa jossa joku on huolissaan lapsen hyvinvoinnista. Kun isä on saanut viitteitä äidin luona olevista ongelmista, hän voi tehdä lastensuojeluilmoituksen ja ilmaista huolensa lapsen puolesta. Äärimäinen vaihtoehto on leikkiä itse salapoliisia ja seurata äidin edesottamuksia ja tehdä niistä iskunkestävä todiste. Vaivaa ja viitseliäisyyttä siihen vaaditaan, ja jos sitä ei löydy: Unohtakaa olosuhdeselvitys, lastensuojeluilmoitukset ja tietenkin; unohtakaa myös lapsi. So Simple!
Te voitte olla sanonut että teette äidistä lastensuojeluilmoituksen, mutta se kirjataan lapselle. Lastensuojeluilmoitus on aina lapsesta ja lapsen tiedoissa, ei vanhemman (ellei vanhempi ole alaikäinen).
Isän on nyt aika tarttua tilanteeseen.Keskusteluyhteys LV:n kanssa ja käräjile.Maksaa,mutta itse kokisin ainakin saavani rauhan jos on yrittänyt.
Mirand4 näkisin Sinun roolinasi tukea miestäsi tässä urakassa.Ymmärrän hyvin että miehesi on menettänyt uskonsa yhteiskuntaan,mutta koskaan ei saa luovuttaa!
Ap:n kysymys oli ihan asiallinen.En ymmärrä tätä tässäkin ketjussa olevaa "oksentamista".Toivotavasti helpottaa.
Äitinä ihmettelen, miksi isän ja lapsen tapaamiset eivät ole toteutuneet, ja koska lapsi on vasta 4-vuotias ei voida syyttää lähiä lapsen manipuloinnista isää vastaan vaan on myös kyseenalaistettava isän osuus toimimattomiin tapaamisiin.
Meillä on vähän saman suuntainen tilanne, isä vaan teki sen ilmoituksen.Ilmoitus on tehty miltei vuosi sitten, mutta lastensuojelutarpeen selvitys on edelleen kesken.
Määräaikaa voidaan jatkaa tarvittaessa..... Perustellusta syystä. Tällaiseksi näyttää kelpaavan työntekijä vaihdos, ruuhka sos.toimessa sekä se, jos äidin kanssa ei nopeammin saada asioita hoidettua, kun äiti keksii aina syitä perua käyntejä.
Lasta ei voida kuulla ilman äitylin lupaa, viis siitä, että äiti ewstää lapsia kertomasta, mitä kotona tapahtuu, jos tietää etukäteen koulia lapset puhumaan itselleen suotuisasti.
Ei ole paljon tehtävissä, lähihuoltajan viahtoa voi hakea oikeudesta. Varaton saa oikeusavustajan maksutta, joka siis toimii lakimiehenänne.
Tai sitten pitää toivoa, että sossut lopulta saavat selvityksensä tehtyä ja luottaa siihen, että selvityksen tulos on oikea. Yleensä sehän on kotiin hoitoapua tai lapsille perheneuvolakäyntejä jne, eikä siis mitään kovin kummoista.
Huostaanottoja ei ikävä kyllä tehdä silloin, kun kaikella maalaisjärjellä siihen olisi parhaat mahdolliset syyt ja lapsilla selvästi häiriintynyt huoltaja....
mitä jos kysyisi lastenvalvojalta voiko saada lapsen puolesta maksuttoman oikeudenkäsittelyn asian selvitykseen. siinä olisi siis vähän vaivaa mutta lapsen etua turvattaisiin.
lapsella kun on oikeus saada maksuton oikeuspalvelu.