Karstula, Pihtipudas, Toivakka, Joutsa ja Multia. Karstula ei ainakaan ole tästä porukasta ensi kertaa kerjuulla tällä vuosituhannella.
http://yle.fi/alueet/keski-suomi/2010/09/kunnat_hakevat_valtiolta_avustusta_1947352.html?origin=rss
Viisi keskisuomalaista kuntaa on hakenut valtion harkinnanvaraista avustusta. Kuntien harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta hakivat Joutsa, Karstula, Multia, Pihtipudas ja Toivakka.
Suurinta summaa eli miljoonaa euroa hakevat Joutsa ja Pihtipudas, Multia hakee 900 000 euroa, Toivakka anoo 500 000 euroa ja Karstula 450 000 euroa.
Kuntien harkinnanvaraista avustusta haki tänä vuonna 73 kuntaa ja haettu avustussumma oli yhteensä 82,7 miljoonaa euroa. Valtio myöntää avustusta tänä vuonna 20 miljoonaa euroa eli viisi miljoonaa viime vuotta enemmän. Myönnetty avustus maksetaan kunnille viimeistään kuluvan vuoden loppuun mennessä.
Hakemuksia tuli aiempia vuosia vähemmän. Syitä tähän ovat muun muassa muun muassa kuntatalouden kohentuminen sekä kuntaliitosten kasvanut määrä.
Korotuksen myöntämiskriteereinä ovat edellisvuosien tapaan pääosin tilinpäätöksistä saatavat talouden tunnusluvut. Tämän lisäksi huomiota kiinnitetään kunnan omiin talouden tervehdyttämistoimenpiteisiin sekä poikkeuksellisiin tekijöihin, joilla on vaikutusta kunnan kokonaistaloudelliseen tilanteeseen.
http://yle.fi/alueet/keski-suomi/2010/09/kunnat_hakevat_valtiolta_avustusta_1947352.html?origin=rss
Viisi keskisuomalaista kuntaa on hakenut valtion harkinnanvaraista avustusta. Kuntien harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta hakivat Joutsa, Karstula, Multia, Pihtipudas ja Toivakka.
Suurinta summaa eli miljoonaa euroa hakevat Joutsa ja Pihtipudas, Multia hakee 900 000 euroa, Toivakka anoo 500 000 euroa ja Karstula 450 000 euroa.
Kuntien harkinnanvaraista avustusta haki tänä vuonna 73 kuntaa ja haettu avustussumma oli yhteensä 82,7 miljoonaa euroa. Valtio myöntää avustusta tänä vuonna 20 miljoonaa euroa eli viisi miljoonaa viime vuotta enemmän. Myönnetty avustus maksetaan kunnille viimeistään kuluvan vuoden loppuun mennessä.
Hakemuksia tuli aiempia vuosia vähemmän. Syitä tähän ovat muun muassa muun muassa kuntatalouden kohentuminen sekä kuntaliitosten kasvanut määrä.
Korotuksen myöntämiskriteereinä ovat edellisvuosien tapaan pääosin tilinpäätöksistä saatavat talouden tunnusluvut. Tämän lisäksi huomiota kiinnitetään kunnan omiin talouden tervehdyttämistoimenpiteisiin sekä poikkeuksellisiin tekijöihin, joilla on vaikutusta kunnan kokonaistaloudelliseen tilanteeseen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Joutavat liittyä vauraampiin naapureihinsa heti. Ja sen jälkeen kunnon säästöt.
Joutsan vauraampi naapuri varmaankin Hartola joka viime vuonna haki 1,5 miljoonaa (muttei saanut)
Karstulan vauraampi naapuri varmaankin Saarijärvi joka viime vuonna haki 1 miljoonaa (muttei saanut)
Multian vauraampi naapuri varmaankin Keuruu joka viime vuonna haki 0,5 miljoonaa (muttei saanut)
Pihtiputaan vauraampi naapuri varmaankin Viitasaari joka viime vuonna haki 1,5 miljoonaa (muttei saanut)
Toivakalla ei taida olla vauraampia naapureita, mutta Toivakka saikin viime vuonna jo parisataa tuhatta.
nimim. en välttämättä ole vauraampi mutta olen kyllä viisaampi
Kalliita nämä huostaanotot... Ja Karstulassa piti olla talous kunnossa, kun jäähallia suunniteltiin - rahaa olisi riittänyt vaikka mihin.
ammattilaiset veivattua vaikka mustan valkoiseksi...
Eikös jäähalli ole yksityisten projekti? Ja kuinka nämä "huostaanotot" tähän asiaan kuuluvat?
Paljollakos sitä Kreikkaa avustetaan?
on yksityisten vetämä projekti, jossa taustalla kunnan tuki.
Yksityiset keräävät osakepotin , joka kuitenkin kokonaiskustannusarviosta on vain osa.
Loppu rahoitetaan valtion avulla ja kunnan rahalla.
Ylläpitoon yksityinen raha ei riitä, siihen tarvitaan veronmaksajien rahaa.
Mitä sitten? Eikö se ole palvelu siinä missä muutkin. Täällä räkyttävät aina ne, joita jokoin asia ei positiivisesti koske. Ja silloinhan se on perseestä. Luulisi tavan olevan raskas elää.
ei sitten muuta, kerroinpanhan vaan, miten asia on.
Jepulis. Mielipiteinesi edustat vain omaa näkemystäsi, et totuutta.
Kiinnittää huomiota, että Karstula ja Pihtpudas ovat tässä kerjäläisjoukossa. Kuitenkin Karstula on leuhkasti torjunut kaikki pyrkimykset kuntajaon järkeistämiseksi. Pihtipudas taas ei millään tule toimeen Viitaunionissa.
Tässäkin pitää paikkansa, että tyhjät tynnyrit kolisevat eniten. Sitä ollaan niin polleita, vaikka rahatynnyrit ovat tyhjiä.
on rahaa, siitä ei ole homma kiinni.
Ovat kunnanisät vaan niin nuukia, että kerjäävät mieluummin kuin ottavat rahaa pankkitililtä.
Kuinkahan asia oikeasti on? Ettei vaan köyhemmät kunnat halua Karstulan kirstulle? Ja kaikki tietää kuinka paikan palveluille käy, mikäli liitytään suurempaan kuntaan; pikku hiljaa viimeisetkin terveydenhuollon palvelut siirtyvät pois.
ole erittäin kalliiksi käyneet lasten huostaanotot?
suurin syy on kuitenkin raju muuttotappio ja samanaikainen etukäteen valmistautuminen jäähallihankkeen kustannuksiin.
Suoraan jäähallihankkeelle ei toki saa tätä vakavien vaikeuksien tukea, mutta kirjanoppineet osaavat "mulkkaukset"...
Niin, eikös sitä kannata hakea, jos mahdollista sitten on saada? Eikö tuon "kirjanoppineiden" toiminnan avulla paikkakunta kehity?
ei kikkailemalla kehity.
Toisekseen ns. vakavien vaikeuksien tuki ei ole tarkoitettu höpö-höpö-investointeihin.
Millaisia ovat ei-höpö-höpö -investoinnit?
Valitan kovasti suorasukaisuuttani. Vakavien vaikeuksien tuki edellyttää, että ensin kunta ajetaan niin ahtaalle ettei muuta ulospääsyä ole ahdingosta kuin käydä hakemaan sitä ns. köyhäinapua. Ei taida näillä eväillä paikkakuntamme kehittyä.
" Niin, eikös sitä kannata hakea, jos mahdollista sitten on saada? Eikö tuon "kirjanoppineiden" toiminnan avulla paikkakunta kehity? "
Tämä entinen kuntaministeri ( nyk. pääministeri) kävi viime vuonna Karstulassa tarkastuskäynnillä.
Tällöin oli esillä myös ns. "köyhäinapu".
Ilmeisesti kunnan huono tilanne tuli ministerille selväksi.
mitä mielestänne pitäisi Karstulassa kehittää? Millaisia uusia palveluita kansalaisille pitäisi tarjota, jotta saataisiin porukkaa täällä pidettyä? Ideamyllyhän jotain on jo kerännyt.