Kissaveljesten otto

olen seurannut pariakin kissaparia, "homopojat" leikatut veljekset ovat toistensa varjoina kuin majakka ja perävaunu. Mitä yksi tekee, sitä toinekin kokeilee ja välillä panna pylly vasten pyllyä. Sitten on sisaruspari, leikatut nartut. Toinen laiska sisäkissä, löhöaa sohvalla ja toinen tosi sissi, kulkee metsällä ja kantaa saalista prinsessalle. Välillä sähähdetään, ja väliin jompikumpi likka muuttaa naapuriin, ovat tehneet sitä 13 vuotta. ja isäntäväen ollessa matkoilla asuvat molemmat ko naapurissa jonne kesäisin on avoin ikkuna yötä päivää ja murokuppi uunilla. Tuhoja sisätiloissa kumpikaan pari ei ole aiheuttanut. paremminkin pentuina leikkivät keskenään ja jättivät tapetit ja kirjahyllyt rauhaan.

En ainakaan sanoisi että kaksi kissaa olisi jotenkin paremopi kuin yksi.
Kissat, oli niitä sitten yksi tai kaksi, jos ne on tuhotakseen paikkoja niin ne tuhoaa.
Minulla on veljekset ja he ovat varsin eloisia ja ehtivät varmasti joka paikkaan tekemään tuhojaan.
Melkein sanoisin että kannattaa ottaa yksi kissa ja kun se on vähän vanhempi ota toinen.
Kannattaa kuitenkin varautua siihen että kissat eivät ole heti toistensa sydänystäviä.
Vanhempi kissa opettaa pennulle tapoja.
Toki jo sulla on rahaa ja hermoja kestää kahta täysin päätöntä klissaa (kuten omalla kohdalla) niin siitä vain.
Toki on yksilökohtaista käyttäytyminen.
Molemmat kissat leikkautan (ensi viikolla) vaikka ovatkin sisäkissoja.
Säästyy paljolta, merkkailu yms.

kissa on aina parempi vaihtoehto kuin yksi, sillä kissoista on toisilleen seuraa eikä tekemisen puute tule vaivaamaan. Moni yksinäinen kissa alkaa oirehtimaan kun sillä on tylsää eikä tarpeeksi aktiviteettia. Kahdestaan kissoilla on kaikin puolin mukavampaa ja tuhmuudetkin jäävät vähemmälle.