Eduskunta voisi halutessaan säätää niin kovat uhkasakot kunnille ls-lain noudattamatta jättämisestä ja määrärahojen alibudjetoinnista, mutta jostain syystä kuntien annetaan mesoa mielensä mukaan.
Onko tämän taustalla vuoden 1995 kuntalaki? Siinä kuntalaisille taataan perustuslaillinen oikeus itsehallintoon.
Ajallisesti lain voimaantulo sopisi hyvin siihen, miten luokkayhteiskuntaa alettiin rakentaa 90-luvun alussa alkaneen laman myötävaikutuksella. Olemassa olleet hyvät palvelut, kuten toimiva julkinen terveyshuolto ja maailman huippuluokkaa ollut sosiaaliturva, niitä alettiin hiljaa romuttamaan ilman, että kansaa paljoa infottiin, mihin oltiin tähtäämässä.
Onko todella niin, että kuntien perustuslaillinen oikeus itsehallintoon on kumonnut lasten perustuslaillisen oikeuden peruspalveluihin?
Onko tämän taustalla vuoden 1995 kuntalaki? Siinä kuntalaisille taataan perustuslaillinen oikeus itsehallintoon.
Ajallisesti lain voimaantulo sopisi hyvin siihen, miten luokkayhteiskuntaa alettiin rakentaa 90-luvun alussa alkaneen laman myötävaikutuksella. Olemassa olleet hyvät palvelut, kuten toimiva julkinen terveyshuolto ja maailman huippuluokkaa ollut sosiaaliturva, niitä alettiin hiljaa romuttamaan ilman, että kansaa paljoa infottiin, mihin oltiin tähtäämässä.
Onko todella niin, että kuntien perustuslaillinen oikeus itsehallintoon on kumonnut lasten perustuslaillisen oikeuden peruspalveluihin?
Vastaukset 6
Vanhimmat
kirjoittaja puuttuu tähän aiheeseen HS:n yleisönosastolla, hänen mielestään kunnat ovat hallinnoltaan bunkkereita, johon ulkopuolisten tahojen ei ole kajoaminen.
"Valtiokin on ollut meillä jokseenkin voimaton kuntien suvereniteetin edessä. Sen harvoja vaikuttamiskeinoja ovat olleet harkinnanvaraiset avustukset ja kriisikuntia koskeva holhousoikeus. Sen sijaan maksuautomaatin tavoin toimivavaltionosuusjärjestelmä on vastoin tarkoitustaan pitänyt yllä luonnotonta kuntarakennetta.
Niin kuin suur-Lahden torpedointikin osoittaa, suomalaisessa keskivertokunnassa vallitsee edelleenkin voimakas mutosvastarinta. Bunkkerista käsin on helppo lyödä lyttyyn vaikkapa juuri kuntien yhdistymiseen tähtäävät hankkeet. Kun kuntien päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto, kunnanjohtajan ja muutaman ovelan avainhenkilön on helppo manipuloida valtuutetut omien mieltymystensä ja valtapyrkimystensä tueksi. Epäilen, että juuri näin on käynyt Päijät-Hämeenkin kohdalla.
Valtaosassa Suomen kuntia eletään pälyilevää hiljaiseloa, ikään kuin niitä koskevalla lainsäädännöllä olisi vain vähäinen viihdearvo.
Poliittisista realiteeteista riippumatta on syytä pohtia, minkä vuoksi valtio edelleen seisoo hampaattomana kasaantuvien kuntaongelmien edessä. Onko sittenkään tähtiin kirjoitettu, että vain sattumanvaraiseen itsehallintoon ojaava vallankäyttö takaa kuntien hyvinvoinnin puhumattakaan kansantalouden resurssien optimaalisesta hyväksikäytöstä? Koittaisikohan vielä uusi aika, jolloin asukkaiden perustuslaillinen itsehallinto-oikeus otettaisiin kriittisen tarkastelun kohteeksi? Samalla selvitettäisiin kuntarakenteen kovettumatautiin johtaneet syyt pohjamutia myöten.
Suomella tuskin on varaa pitää loputtomiin yllä nurkkakuntaista valtahegemoniaa."
valtio ei puutu rautaisella kädellä kuntien lakien rikkomiseen!
Tämäkö on demokratiaa, että perustuslailliseen itsehallinto-oikeuteen vedoten kunnat häikäilemättä rikkovat kansalaisten perustuslaillisia oikeuksia, kuten lasten oikeutta terveydenhuoltoon ilman huostaanottoa?
Eduskunta on lakia säätävä instanssi ja se voisi kumota kuntien itsehallintoa koskevan lainkohdan.
Miksi niin ei tehdä? Hyvä-veli -systeemikö jyrää politiikassa niin kunta- kuin valtiotasollakin?
Kuntien pikkupipertäjät haluavat leikkiä suurta vaikuttajaa (valtuustojen avainhenkilöt ja kunnanjohtajat), omaa valtaa ei haluta kaventaa ja sen uhalla vaikka lapset laitetaan siitä kärsimään. Näinkö on loputtomiin suomalaisessa demokratiassa?
mielivalta on kiinni kuntien rikkumattomasta itsehallinto-oikeudesta?
Suomen tasavallan oikeuslaitoksellako ei ole mitään sananvaltaa kansalaisten laittomaan kohteluun lastensuojelussa? Kunnat alistavat huostaanottoperheet eriarvoisuuteen lain edessä, mikä on jo YK:n ihmisoikeusjulistuksen vastaista toimintaa.
Itsehallinnollisen valtansa huumasta päänsä sekoittaneet valtustopipertäjät saavat aikaan suurta tuhoa perheissä. Olivat eduskunnan kuntiin lähettämät varat korvamerkittyjä tai eivät, niin pipertäjät käyttävät ne joka tapauksessa niin kuin haluavat, mutta kaikkein viimeisenä kuitenkin ls:n avohuollon tukiin tai kansalaisten peruspalveluihin koulussa tai terveydenhuollossa.
Sossut ovat kertoneet, että lakien ohi heitä sitoo paljon suullinen ohjeistus, jota he saavat esimiehiltään. Suullinen suputus on lähtöisin valtuustoista, joissa pullistelevat pikku-poliitikot lyttävät kuntien asukkaista pienimmät eli lapset.
Tähänkö ovat muka hallitus ja eduskunta hampaattomia puuttumaan? Kuka ne hampaat on vienyt, jos ei sama rahoitus- ja valtahegemonia, joka on syyllistynyt pahimpaan vaalirahoituskähmintäänkin.
Vaikka Suomessa ei ole räikeää korruptiota niin, että viranomaiset olisivat suoraan kansalaisten kädestä käteen siirtyvillä rahoilla ostettavissa, mutta suomalainen politiikka on joka tapauksessa korruptoitunutta pahemman kerran.
Silmänlumeeksi nostetaan esiin törkeimpiä talousrikoksia ja vaalirahasotkuja, että voidaan pitää yllä valhetta korruptiosta vapaasta valtiosta.
Vaalien ääntenlaskentasysteemi pitää yllä suurpuolueiden valtaa, jolloin pari kolme hallituspuoluetta määräävät yritysjohtajilta valuvalla rahankähminnällä kaiken. Koko demokratialle irvokas systeemi huipentuu kuntien pikku-tirehtööreille itsemääräämispykälillä annettuun valtaan, joka taas kukkii kuntien lastensuojelussa niin törkeillä lakien rikkomuksilla, että sen paljastuessa täyteen julkisuuteen, Suomella ei olisi mitään oikeutta käyttää itsestään nimitystä oikeusvaltio.
paremmin voi sanoa kuin edellisen viimeisessä kappaleessa on tiivistettynä.
"Kauppalehti
Kuntalaiset kärsivät
03.09.2010 - 07:15 | Riku Leppänen | Uutiset, Työ & bisnes
Ihmisten elinympäristö määrittää pitkälti ihmisen hyvinvointia. Kunnan tarjoamat palvelut kuuluvat kiinteästi elinympäristöön.
Kunnan tarjoamat palvelut vain karkaavat yhä kauemmaksi ja vaikeammin saataviksi. Silti ihmiset maksavat veroja entiseen malliin.
Jokin on pahasti vialla, kun kunnat velkaantuvat silti vauhdilla, mikä pakottaa kuntia nostamaan veroäyriä, kiinteistöveroja sekä muita tulonhankkimiskeinoja, kuten palveluiden siirtäminen maksullisiksi. Samalla kuitenkin palveluita tarjotaan entistä vähemmän ja entistä rajatummalle ryhmälle kuntalaisia.
Ministeri Antti Tanskasen kasvutyöryhmä julkisti raporttinsa kuluneella viikolla. Tanskasen ryhmä nosti yhdeksi edistyksen jarruksi kuntien itsemääräämisoikeuden.
Alma Median lehtien haastattelema Tanskanen näkee itsehallintoon vetoamisen esimerkiksi hidastaneen Suomen tietoyhteiskuntakehitystä, koska kunnat eivät ole olleet kiinnostuneita yhtenäistämään tietojärjestelmiään.
Tanskasen mukaan kuntien itsemääräämisoikeus käy yhteiskunnalle todella kalliiksi.
Miten paljon Sinä olet valmis maksamaan vielä lisää nykyisestä palvelutasosta? Entä heikentyvästä palvelutasosta? Entä jos joudut verojen lisäksi maksamaan palveluista, jotka luulit saavasi veroja maksamalla?
Riku Leppänen, Kauppalehti "