Perunat kolhoosin pellolta?

Maalehden artikkelin mukaan maanviljelijöillä on kahdenlaista suhtautumista. Osa tuntuu olevan hyvinkin vihaisia, mikä tietysti ymmärrettävää, mutta yksi haastatelluista suhtautui asiaan tyynemmin eli totesi enemmistön perunapellolla kävijöistä olevan köyhiä, jotka ottavat tarpeeseen. Ei ollut niitä kiusaamaan ryhtynyt ollenkaan.

Artikkelissa myös todetaan nuoremman polven jo tekevän paremmin eron oman ja vieraan perunan välillä, joten se kuulostaa hyvältä.

Kartulipõld kirjoitti:

Maalehden artikkelin mukaan maanviljelijöillä on kahdenlaista suhtautumista. Osa tuntuu olevan hyvinkin vihaisia, mikä tietysti ymmärrettävää, mutta yksi haastatelluista suhtautui asiaan tyynemmin eli totesi enemmistön perunapellolla kävijöistä olevan köyhiä, jotka ottavat tarpeeseen. Ei ollut niitä kiusaamaan ryhtynyt ollenkaan.

Artikkelissa myös todetaan nuoremman polven jo tekevän paremmin eron oman ja vieraan perunan välillä, joten se kuulostaa hyvältä.

voisivat pitää mielessä, että kuinka erilaisista lähtökohdista asioihin suhtaudutaan Virossa ja Suomessa.
Suomessa toisen perunoiden viemiseen suhtaudutaan useimmiten aika penseästi, mutta Virossa ei välttämättä. Tämä tulisi suomalaisten pitää mielessään ennenkuin tuomitsevat.

sanon vaan, että... kirjoitti:

voisivat pitää mielessä, että kuinka erilaisista lähtökohdista asioihin suhtaudutaan Virossa ja Suomessa.
Suomessa toisen perunoiden viemiseen suhtaudutaan useimmiten aika penseästi, mutta Virossa ei välttämättä. Tämä tulisi suomalaisten pitää mielessään ennenkuin tuomitsevat.

Niin ja onhan avomaan kurkuissa sentään eri aromi ja maku kuin puolisynteettisissä kasvihuonekurkuissa.
Vanha suomalainen sanonta kuuluu, että ei naurisvarasta hirtetä, eli keräilytalousvaiheessa on oltu meilläkin jonkin verran joustavia.
Entisiä kolhooseja 90-luvun alussa kiertäneenä kerron pari kuvausta tavoista.
Väki katsoi, että kolhoosi riistää heidän työvoimaansa ja on vain kohtuullista ottaa siitä yhteisestä kasasta hieman omiin tarpeisiinsa.
Toisaalta esimerkiksi kolhoosin puimurikuski pui viljaa urakkapalkalla ja työ jouduttamiseksi helpotti ojan ylitystä ajamalla ojan täyteen viljaa koneen säiliöstä. Pellolla työskentelevät sitten korjasivat ojasta jyvät parempaan talteen, ehkä oman sikansa ravinnoksi. Eli kolhoositalouteen liittyi paljon omalaatuisia käytäntöjä, joita ei kai paljoa kiinnosta en'ää muistella, mutta jotka saattavat heijastua jopissakin tilanteissa.

Erilaista oli kirjoitti:

Niin ja onhan avomaan kurkuissa sentään eri aromi ja maku kuin puolisynteettisissä kasvihuonekurkuissa.
Vanha suomalainen sanonta kuuluu, että ei naurisvarasta hirtetä, eli keräilytalousvaiheessa on oltu meilläkin jonkin verran joustavia.
Entisiä kolhooseja 90-luvun alussa kiertäneenä kerron pari kuvausta tavoista.
Väki katsoi, että kolhoosi riistää heidän työvoimaansa ja on vain kohtuullista ottaa siitä yhteisestä kasasta hieman omiin tarpeisiinsa.
Toisaalta esimerkiksi kolhoosin puimurikuski pui viljaa urakkapalkalla ja työ jouduttamiseksi helpotti ojan ylitystä ajamalla ojan täyteen viljaa koneen säiliöstä. Pellolla työskentelevät sitten korjasivat ojasta jyvät parempaan talteen, ehkä oman sikansa ravinnoksi. Eli kolhoositalouteen liittyi paljon omalaatuisia käytäntöjä, joita ei kai paljoa kiinnosta en'ää muistella, mutta jotka saattavat heijastua jopissakin tilanteissa.

viedään toisen metsästä. Minusta tämä on ekologiaa ja kannatettavaa. Itsekin teen näin jos vain mahdollista.

Ajatus on se, että usein oma metsä on kaukana jonkun toisen kodin lähellä ja taas toisen metsä on oman kodin lähellä. Miksi ajaa 5-50km yhden kuusen takia, vaihdetaan kuusia.

Sama juttu on noissa sähkölinjoissa, ainahan se johto kulkee toisen maalla, miksi niuhottaa jos naapurille menevä johto kulkee sinun maalla, kulkeehan sinullekin tuleva johto jossakin kohtaa toisen maan halki.

Virolla on kyllä suurempiakin murheen aiheita kuten just tuo pilun hinta - jos se laskee ja tulee deflaatio.

perinteisesti kirjoitti:

viedään toisen metsästä. Minusta tämä on ekologiaa ja kannatettavaa. Itsekin teen näin jos vain mahdollista.

Ajatus on se, että usein oma metsä on kaukana jonkun toisen kodin lähellä ja taas toisen metsä on oman kodin lähellä. Miksi ajaa 5-50km yhden kuusen takia, vaihdetaan kuusia.

Sama juttu on noissa sähkölinjoissa, ainahan se johto kulkee toisen maalla, miksi niuhottaa jos naapurille menevä johto kulkee sinun maalla, kulkeehan sinullekin tuleva johto jossakin kohtaa toisen maan halki.

Virolla on kyllä suurempiakin murheen aiheita kuten just tuo pilun hinta - jos se laskee ja tulee deflaatio.

kuulemma ei koskaan syö omaa poroa. Oikein ylpeilevät sillä, että käristykseen käytetyt raaka-aineet on lainattu naapurin porotokasta. Niin, että eihän tässä oikeastaan ole mitään ihmettelyn aihetta, kun naapurikansa kolhoosien pelloilla ahertaa.

Poro Aslak kirjoitti:

kuulemma ei koskaan syö omaa poroa. Oikein ylpeilevät sillä, että käristykseen käytetyt raaka-aineet on lainattu naapurin porotokasta. Niin, että eihän tässä oikeastaan ole mitään ihmettelyn aihetta, kun naapurikansa kolhoosien pelloilla ahertaa.

eli funsi uudestaan miten se looginen ketju etenee. Kyse on tavallaan nollasummapelistä jossa resurssit ovat vakiot. Eli sen vanhan suomalaisen kuplettilaulajan mukaan - "eihän me olla apina".