Kuntaliitosten valmistelijoilla maaseutu hukassa
Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäki sanoo, että päijäthämäläiset unohtivat Uusi Kunta –hankkeen valmistelussa vahvan maaseudun. Päijäthämäläiset tyrmäsivät kansanäänestyksissä kuntaliitoksen murskaluvuin.
- Kaikki mahdollisuudet toisenlaiseenkin lopputulokseen olivat olemassa, jos vain maaseutukuntien ominaispiirteet olisi otettu paremmin huomioon, sanoo professori Hannu Katajamäki.
Hänen opetusalanaan Vaasan yliopistossa on maaseutupolitiikka ja maaseudun strateginen kehittäminen. Katajamäki on myös toiminut OECD:n asiantuntijana Suomen maaseutupolitiikan arvioinnissa. - Lahden seudulla tehtiin selvitystyötä ja kunnat olivat siihen sitoutuneita, vallitsi niinsanotusti yhteinen tahtotila.
Hanketta vietiin kuitenkin eteenpäin kaupunkivetoisesti eikä maaseudun todellisuutta ymmärretty.
Eliitin ja kansan maantiede
Katajamäki näkee, että koko valtakunnassa on käynnissä rajankäynti eliitin ja kansalaisten maantieteen välillä.
- Eliitin maantiede korostaa isoja yksiköitä ja keskitettyjä ratkaisuja. Kansalaiset elävät omissa lähi- ja paikallisyhteisöissään ja arvostavat lähellä olevia palveluja ja turvallista arkea. Kansanäänestysten murskaluvut tulee Katjamäen mukaan ymmärtää tätä taustaa vasten.
- Kansaa on turha syyttää tunteilusta, ratkaisut on tehty hyvinkin järkiperäisesti. Tämän kieltäminen on tosiasioiden pakoilua ja itsensä pettämistä. Kansalaisten maantiede on syytä ottaa huomioon.
Professori Hannu Katajamäen mukaan Lahden seudulla tomittiin monessa asiassa hyvin. - Oli yritystä huomioida kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia, mielipidetiedustelut ja kansanäänestykset tehtiin ennen valtuustopäätöksiä.
Siellä missä on sännätty hätäisesti monikuntapäätöksiin, Katajamäki ennakoi ongelmia ja ristiriitoja. - - Näinhän tehtiin esimerkiksi Oulussa. Jos siellä kansalta olisi kysytty ensin, lopputulos olisi varmasti ollut sama kuin Päijät-Hämeessä.
Puheet sopivasta kuntien määrästä Hannu Katajamäki kuittaa tyhjänpäiväisinä. Myöskään ideaalia kuntakokoa ei ole koskaan löydetty, vaikka asiaa on kuinka tutkittu, hän toteaa.
Suuri kunta ei suinkaan aina ole tehokas ja tuo mukanaan säästöjä.
- Kunnilla on monia tehtäviä ja se, millainen asukasmäärä on hyvä yhdessä, onkin huono toisessa asiassa. Kunnan koko ei ole ratkaiseva vaan tapa, kuinka yksikkö organisoi tehtäviään. "Hallintohimmeleihin" vetoaminen on sekin turhaa, jos yhteistyöllä päästään toivottuihin tuloksiin
Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäki sanoo, että päijäthämäläiset unohtivat Uusi Kunta –hankkeen valmistelussa vahvan maaseudun. Päijäthämäläiset tyrmäsivät kansanäänestyksissä kuntaliitoksen murskaluvuin.
- Kaikki mahdollisuudet toisenlaiseenkin lopputulokseen olivat olemassa, jos vain maaseutukuntien ominaispiirteet olisi otettu paremmin huomioon, sanoo professori Hannu Katajamäki.
Hänen opetusalanaan Vaasan yliopistossa on maaseutupolitiikka ja maaseudun strateginen kehittäminen. Katajamäki on myös toiminut OECD:n asiantuntijana Suomen maaseutupolitiikan arvioinnissa. - Lahden seudulla tehtiin selvitystyötä ja kunnat olivat siihen sitoutuneita, vallitsi niinsanotusti yhteinen tahtotila.
Hanketta vietiin kuitenkin eteenpäin kaupunkivetoisesti eikä maaseudun todellisuutta ymmärretty.
Eliitin ja kansan maantiede
Katajamäki näkee, että koko valtakunnassa on käynnissä rajankäynti eliitin ja kansalaisten maantieteen välillä.
- Eliitin maantiede korostaa isoja yksiköitä ja keskitettyjä ratkaisuja. Kansalaiset elävät omissa lähi- ja paikallisyhteisöissään ja arvostavat lähellä olevia palveluja ja turvallista arkea. Kansanäänestysten murskaluvut tulee Katjamäen mukaan ymmärtää tätä taustaa vasten.
- Kansaa on turha syyttää tunteilusta, ratkaisut on tehty hyvinkin järkiperäisesti. Tämän kieltäminen on tosiasioiden pakoilua ja itsensä pettämistä. Kansalaisten maantiede on syytä ottaa huomioon.
Professori Hannu Katajamäen mukaan Lahden seudulla tomittiin monessa asiassa hyvin. - Oli yritystä huomioida kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia, mielipidetiedustelut ja kansanäänestykset tehtiin ennen valtuustopäätöksiä.
Siellä missä on sännätty hätäisesti monikuntapäätöksiin, Katajamäki ennakoi ongelmia ja ristiriitoja. - - Näinhän tehtiin esimerkiksi Oulussa. Jos siellä kansalta olisi kysytty ensin, lopputulos olisi varmasti ollut sama kuin Päijät-Hämeessä.
Puheet sopivasta kuntien määrästä Hannu Katajamäki kuittaa tyhjänpäiväisinä. Myöskään ideaalia kuntakokoa ei ole koskaan löydetty, vaikka asiaa on kuinka tutkittu, hän toteaa.
Suuri kunta ei suinkaan aina ole tehokas ja tuo mukanaan säästöjä.
- Kunnilla on monia tehtäviä ja se, millainen asukasmäärä on hyvä yhdessä, onkin huono toisessa asiassa. Kunnan koko ei ole ratkaiseva vaan tapa, kuinka yksikkö organisoi tehtäviään. "Hallintohimmeleihin" vetoaminen on sekin turhaa, jos yhteistyöllä päästään toivottuihin tuloksiin
Vastaukset 4
Vanhimmat
liitosta kannattaville sekoomuslaisille ja punavihreille tuli oikein kunnolla turpiin!
jo keskustelu Oulun liitoksesta?
Liitoshanke oli lähtökohdiltaan jo vinossa ja poliitikot menivät siihen mukaan. Oulu sai tahtonsa läpi. Kansalta ei kysytty mitään. Valtuustossa jotkut tahot kokevat kulkevansa niin paljon kansalaisten yläpuolella omassa tietämyksessään, että he voivat ohittaa vaalikarjan. Meillehän on käyttöä vain vaaleissa. Näille valtuutetuille ei tule mieleen, millaista tietämystä ja kykyä vaalikarjasta löytyykään. Me osaamme ajatella myös itse ja etenkin omista asioistamme.
Haukiputaan päätöksenteko lähtee täältä pois ja meidän varamme käytetään Oulun päättäjien mielen mukaan. Tulokset näette kolmen vuoden sisällä. Itsenäisyyden puolesta puhuminen ei enää auta. Päätös on tehty ja sitä ei voi peruuttaa.
Itse näen keskustelun jo hyödyttömänä. Emme voi enää mitään.
Onneksi liitos toteutui:)
Onhan se hyvä,että nyt voi keskittyä omaan valtataisteluun.Nyt siellä märkäkorvat ovat valtuustossa tehneet oikein valiokunnan erottaakseen kunnanhallituksen.Onhan mukana tietty muutama konkari opastamassa.Huru-ukot puuhailee Oulussa uutta kuntaa.Niistä reunaehdoista siellä varmaan otetaan salaa yhteen oikein tomerasti,niinhän oli lupaukset ja aikomus.Ei vaan ole kuulunut mitään.Ja kuka se lupasikaan pitää tiiviisti yhteyttä kuntalaisiin,ainakin piti sitä tärkeänä.