Aina kun olen jo itsetyydyttänyt ja saanut orgasmin, niin sen jälkeen mulla on jostain syystä raiskattu olo ja myös sellainenki olo että haluaa olla yksin ja rauhassa eikä halua kuunnella ketään. Mulla on Aspergerin Syndrooma, joten voiko toi orgasmin jälkeinen masennus johtua tosta Aspergerista? Ei vittuilijoille, eikä syrjijille. Eikä Asperger oo mitään kehitysvammaisuutta, se on sellainen lievä autismin muoto.
Miksi näin? :(
Asperger?
16651
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
No AS, ADD ja ADHD on osittain kusetusta. Mut ei toi sun hommas oo muuta ku tottumuksen puutetta. Aika yleinen asia kun haet tietoo muualta netistä. Mulla ei oo sen kummempi olo kun pyyhin kullin ja jatkan matkaa. Jokaisen ihmisen sukupuoliset mieltymykset on erilaisia.
Kummasti vaan pyritään näitä mainitsemiasi neurologisten poikkeavuuksien omaavien päitä silitetään ja muutenkin pyritään "solidaarisesti" erottelemaan tällaiset henkilöt normaalista linjasta jakamalla heidän käsiinsä jonkun abstraktiivisen oireyhtymän diagnoosin. Aspergerin syndrooma tuskin näistä kategorioitujen henkilöiden omista asennevammoista tai kyseistä "oireyhtymää" puoltavista tiedonannoista huolimatta ole käytännöllisellä tasolla muu kuin summa helvettisen hankalia luonteenpiirteitä.
Olen kyllä lukenut teorioista, joilla pyritään tunnistamaan kuin jotakin viivakoodia lukemalla absoluuttiset asperger-piirteet. Ikävä kyllä tieto lisää tuskaa, eli neurotyypillisten ihmisten mieltäessä asperger-henkilön tavalla tai toisella vammaiseksi tai sairaaksi, he saattavat olla valmiita osoittamaan suunnatonta empatiaa - jokainen asseja tunteva kyllä tietää kyseisen ihmistyypin olevan yhtä lailla empatiakyvyttömiä kuin psykopaatitkin.
Sen sijaan as-henkilö, joka on sosiaalisesti aina sivustakatsojan asemassa, ei kykene asettumaan kanssaeläjiensä asemaan vaan saadakseen tahtonsa läpi manipuloi säälittä muita ihmisiä - tämä osoittaa korkean älyn käytön verrattuna autistiseen kehitysvammaiseen. Assi ei useimmiten kärsi oppimisvaikeuksista mutta saadakseen huomiota saattaa useinkin näytellä kyvytöntä, esim. saadakseen parempaa palvelua/huomion kohdistettua itseensä.
Suosittelen siis olemaan varovainen kun lähdetään arvioimaan aspergerilaisen sairauden kuvaa. Onko hän muka verrattavissa toimintakyvyiltään vajaavaiseen pyörätuolipotilaaseen vaiko äärimmäisestä ylemmyydentunteesta sokaistununeeseen ihmispetoon, niinkuin epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön omaava henkilö, joka automaattisesti kerää kielteisiä reaktioita ja vihaa.
Sähän oot vain kade. Oikein nauratti, kun luin tuota purkaustasi. No kyllä muakin ärsyttäisi, jos joku olisi minua todetusti älykkäämpi ja sillä olisi vielä paljon kavereita ja siitä huolimatta lievä autismi. Ja minä itse.. siis sinä, olisin vain pelkkä keskinkertainen kusipää vailla kavereita.
En minä ainakaan ottanut tekstiäsi yhtään todesta. Minulla on naispuoleinen asperger kaverina ja älykkäämpää ja lojaalimpaa tyyppiä saa hakea. Kaiken lisäksi on pirun hauska ja ei noin kateellinen. Ja mielipiteetkin on yleensä älyllisesti perusteltuja eikä vain oman kateuden tai vihan synnyttämiä.
Sinusta en tiedä - oletko itse pelkkä assiprovo vai ovatko puheet aspergerista kaverina ensinkään totta. En ole väittänyt asseja tyhmiksi - niissä tutkimuksissa joissa as-henkilöissä on todettu olevan muihin "normaaleihin" (en itsekään koe olevani tosin täysin normaali) verrattuna enemmän keskimääräistä älykkäämpiä. Toisaalta näissä tutkimuksissa saatetaan myös ilmoittaa vähälahjaisten osuuden olevan yhtä suuri älyllisesti ylivertaisten ja että suurin osa onkin aivokapasiteetiltaan vain keskivertoja.
Olenko muuten sanonut, assit olisivat todistetusti itseäni älykkäämpiä? Tottakai näin onkin teidänlaisenne ovat usein erehtyneet pitämään itseään neroina sellaisten maailmaa mullistaneiden (oletettavasti) aspergerien kuten Einstein tai Gates.
Enkä muuten usko asseilla olevaan useinkaan aktiivisempaa sosiaalista elämää kuin valtaosallakaan, toisaalta sellaistapa he yleensä vähiten kaipaavatkaan. Ylipäätäänkin aspergerilaisten sosiaalinen kanssakäyminen rajoittuu vain keskustelemaan/kertomaan omista marginaalisista mielenkiinnonkohteistaan.
Ja tuosta uskollisuudesta, olen tuntenut useamman asperger-diagnoosin saaneen ja heidän uskollisuutensa on perustunut siihen että he pitävät lähellään kyllä itselleen akuutisti tärkeäksi kokemaansa ihmistä, mutta kun tällaiset ihmissuhteet menettävät merkityksensä, pahaa aavistamaton osapuoli yleensä lempataan tarpeettomana. Olen myös sivusta joutunut seuraamaan kuinka assi häikäilemättömästi käyttää hyväkseen tyhmempiään saadakseen omia tarkoitusperiään varten työskenteleviä orjia ja leikittelee näiden tunteilla.
Peitellystä aggressiivisesta reaktiostasi huolimatta olen kiitollinen kommentistasi, joka on jo osoittanut herättävänsä vahvoja tunteita ja jos se saa enemmän lukijoita, tulee se myös luultavasti jakamaankin mielipiteitä. Saat ottaa lisääkin kantaa ja vaihtaa mielipiteitä, kunhan kykenet tekemään sen jatkossa asiallisesti ;). Olen kaikesta huolimatta aina valmis kutkuttamaan lisää nauruhermojasi/lisäämään katkeruuttasi.
Vaikutat psykootikolta. Oletko käynyt lääkärissä?
Luulet minun ilmeisesti olevan joku harhasi. Mielestäni olin asiallinen. Sinun faktasi vain ovat vääriä. Näet provojakin kaikkialla, koska olet itse sellainen.
Kaverini on muuten totta, ollaan samassa lukiossa. mut mitenkähän sitä nyt muuten vastaisi asialliseen kirjoitukseen, kuin provoksi ja valeeksi syyttelemällä. Turha sun on ainakaan lukijoita odottaa, ei kukaan noin pitkää jaarittelua lue. Itekin luin vaan ekan ja vikan kappaleen.
En väittänyt provoksi, esitin vain yhtenä mahdollisuutena, että itselläsi oli ko.oireyhtymä ja siksi reaktiosi vaikutti hiukan aggressiiviselta...? Sen sijaan että olisit yrittänyt korjata faktojani oikeiksi, annat itsestäsi hiukan psykoottisen vaikutelman kun heti väität minun olevan "keskinkertainen kusipää vailla kavereita" ja miten tuo kateus liittyy siihen että luettelin muutamia asperger-henkilöiden oireiston varjopuolia? Valitettavan moni assin puoliso tai sukulainen olisi valmis pääpiirteittäin samaa mieltä kanssani, se on sitten eri asia pystytkö edes pelkkänä assin koulukaverina edes havaitsemaan hänen kaikkia oireitaan.
Provo en ole, mutta en jaksa ottaa kirjaimellisesti minkään assi pride-liikkeen ylenpalttisen myönteistää propagandaa sairauden kuvasta. Eikä noin pitkän viestinkään lukeminen luulisi olevan ylivoimaista jos siellä lukiossasi muuta luetaan kuin Aku Ankkaa...
Sivullisena huomauttaa että ei "Rodin" meilestäni asiaton ja kateellinen ollut. Mutta sinä olit, näkee että kaikki ei ole oikein kohdallaan, kunhan itselläsi ei olisi kyseinen oireryhmä.
Tämä vastaus on myös sivullisena kaikkein huvittavin, koska siitä paistaa, että vastaaja on todennäköisesti Jose Rodin.
Saatuani orgasmin tunnen itseni aina jollakin tavalla itsekurittomaksi ja epäonnistuneeksi...
Noh, lopetin runkkaamisen.
Alussa oli vaikeeta, mutta ei enää.
Aspergerin syndrooma on kiehtova. Äärimmäisen mielenkiintoisia persoonia.
Samaa mieltä olen kanssasi.
Vastatakseni aloittajalle, niin oletettavasti myös googlettamalla löytyy paljonkin tietoa siitä, että on ihan normaalia tuntea huonoutta, masennusta (kyse ei tosin ole mistään masennus-nimisestä sairaudesta), pahaa mieltä ja jopa häpeää. Tunteisiinsa on jokaisella oikeus. Kun pääset irti siitä, ehkä alitajuntaisesta, ajatuksesta, että teet jotain väärää ja pahaa, alat nauttia ja nuo ikävät tunteet unohtuvat. Seksi on loppujen lopuksi kuitenkin nautinto yksin, kaksin tai vaikka useamman ihmisen kanssa.
Neurologiset poikkeavuudet ei ole kusetusta
Nenttien on turha tulla urputtamaan, kun ette asiasta mitään tiedä, vaikka niin luulettekin.
Sama kun ihmiset ei uskoisi, että kuuro ei kuule, kuuroa syytettäisiin siitä ettei hän kuuntele.
Mutta kuitenkin kun kattoo millasille ihmisille on diagnosoitu ADD tai AS niin kattoisivat peiliin ja tekisivät jotain itselleen ja käytökselleen. Vittu on sitä ennenkin pärjätty, paskaakos normaaleja luonteenpiirteitä on tarve luokitella jotenkin! Oon kyllä lukenu noista taudeista kaiken minkä oon käsiisi saanu ja tunnen ihmisiä joilla noita diagnooseja löytyy ja ihmettelen että miksi helvetissä ne on sellasia saaneet kun ovat ihan normaaleja ja tavallisia ihmisiä niinku minä. Kai tää on sitä, kun joskus oli vasenkätisyys synti.
Joo on pärjätty, mutta onko se sitten tavoittelemisen arvoista, että kunhan pärjätään. Ihmisiä diagnosoidaan ja luokitellaan vaikka vasenkätiseksi ihan sen takia, että pystytään sitten tekemään asialle jotain. Okei, me ei voida parantaa ketään Aspergerista tai vaikka ADHD:sta, mutta kun me saadaan diagnoosi jollekin, me voidaan sen pohjalta järjestää tukitoimia. Eikä niitä tukitoimia järjestetä ihan huvikseen. Se on vaan perkeleen paljon helpompaa leikata vasenkätiselle suunnitelluilla saksilla, kun tiedetään, että sä oot vasenkätinen, joten hei, hankitaan sulle ne vasenkätisen sakset.
Sama homma noitten neurosairauksien kanssa. Kun saadaan käytökselle nimi, voidaan miettiä minkälaiset tukitoimet saattavat olla tarpeen. Tarttetko vaikka koulussa enemmän aikaa kokeiden tekemiseen, koska lukeminen on hahmotushäiriön vuoksi vaikeaa. Vai pitääkö sun käytökseen puuttua aina vaan tehokkaammin, koska tarvitset adhd:n takia erittäin selkeät rajat. Ehkä me emme puutu sosiaalisten taitojesi heikkouteen niin paljon negatiivisessa mielessä, vaan kannustamme ja vahvistamme niissä edistymistä reippaasti, koska sinulla on Asperger.
Ehkä menee pieleen siinä, että olet olettanut jonkun diagnoosin näkyvän ulkoisesti enemmänkin.
Mitä lopussa sanoit, on erittäin tärkeä pointti. Aspergerin ja muidenkin neorologisten häiriöiden ongelmana on se, että ne eivät näy ulospäin. Etenkin hyvätasoinen autisti on älynsä ja halunsa pohjalta voinut omaksua sentasoiset sosiaaliset taidot ja ulkoisen käyttäytymisen, ettei neurologista poikkeavuutta helposti huomaa. Moni aspergerihminen ja autisti kuvaa kuitenkin erinomaisesti esimerkiksi elämäkerrallisissa teoksissa tai taiteessaan sitä syvää hämmennystä ja niitä vaikeuksia, jotka eivät näy ulospäin ja joiden synnyttämä vieras ja outo käytös tulkitaan yleensä väärin töykeydeksi, välinpitämättömyydeksi ja itsekkyydeksi.
"Mutta kuitenkin kun kattoo millasille ihmisille on diagnosoitu ADD tai AS niin kattoisivat peiliin ja tekisivät jotain itselleen ja käytökselleen."
(Niinku joku vertas kuurouteen) Kattos Kuurotkin peilii ja tekis ittelleen jotain, oma vikansa ettei ne kuule...
Ei se "tee ittelles jotain" niin vaan onnistu. Jos AI-VOIS-SA ON VI-KAA ei sitä päättäväisyys paranna.
Pystyy siihen jonkun verran vaikuttamaan, muttei tarpeeksi ollakseen "normaali"