Paras aviomies

Ai, meillä tuo on toisinpäin.

Minuun on miesytäväni kautta iskenyt totaalinen sienihulluus!!:)) Pari tuntia metsässä sujuu rattoisasti, saa raitista ilmaa, hyötyliikuntaa ja makuelämyksiä. Myös koira on aina valmiina lähtemään metsään. Mikä onkaan parasta kuin syödä esim. jouluna itse tehtyä sienisalaattia, puhumattakaan ihanista keitoista, piirakoista ja kastikkeista. Aluksi tunnistin ja keräsin tasan yhtä sientä (kantarelli), nyt jo useampaa. Juhannuksena nautimme aivan mahtavasta korvasienikastikkeesta (pakastimme keväällä sienet). Voisi sitä hullumminkin aikansa viettää.

Tämä houkuttelu tepsi aikoinaan. tänään liimasin a-nelosia ulkooveen sisältäen kehuja, kyllä on vaivalloista saada karhun karkotin. Mutta taitaa alkaa viihtyäkin metsässä pikku hiljaa...

Uusi sienisato oli noussut lämpimän ilman ansiota! torvisieniä, minikantarelleja, tatteja ja kymmeniä joita en tunne. ja vähän matkan päässä metsä taas tyhjää täynnä. on tämä oikukas syksy.