Jokainen ihminen ansaitsee toisen mahdollisuuden. Kaikki tekevät virheitä. Ei niin isoa mokaa ole, etteikö sitä voisi antaa anteeksi. Ehkä sitten pikkuhiljaa unohtaa.
Mahdollisuus
tänään kirjoitettu
13366
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Toisen, kolmannen, neljännen...
Jos huomaan, etä toinen leikkii, pönkittää egoaan niin en anna yhtään mahdollisuutta.
on vaan ujo oikeasti ja vetäisee asiat leikiksi, eikä tarkoittanut pahaa ja tuntee surua siitä mitä on tehnyt ja haluaisi kovasti hyvittää asiat edes jonkin verran?
Mitä jos ihmiset ja niiden huumorintajut ja luonteet ja persoonallisuudet ovat niin eri paria, että ei hyvää hetkeä kerran elämässä?
näinkin
sitten yrittää jollain tavalla oikaista, niin että toinen tietää, mistä on kyse.
Jokainen ymmärtää, että suuret tunteet saavat käyttäytymään hassusti/oudosti, ja jos siihen soppaan lisätään vielä ujous, ja sen peittelyn tuomat väärinkäsitykset, voi sekaannus olla melkoisen suuri.
Kannattaa puhua asioista oikeasti, ja ihan suoraan. Ilman itsesuojelua, ennakkoluuloa ja ylpeyttä.
Voi vaatia harjoittelua, mutta ehdottomasti kannattavaa!
Kyllä niinkin isoja mokia on, ettei halua antaa anteeksi. Tai anteeksi voi antaa, mutta saman kaiffarin kanssa ei kannata silloin suhdetta jatkaa.
Unohtaa tuskin koskaan voi, anteeksi voi antaa.
Montakos kertaa pitää antaa uusi mahdollisuus?
Montako kertaa pitää antaa uusi mahdollisuus, jos virhe on aina se sama. Entä jos molemmat toistavat (toisen näkökulmasta) koko ajan samaa virhettä tai samoja virheitä? (
Asiasta mitään tietämättömänä :) minulla on sellainen käsitys, että niin monta kertaa pitää antaa anteeksi kun toinen sitä haluaa ja niin monta kertaa hänelle pitää antaa mahdollisuus, kun häntä rakastaa ja hänen kanssaan haluaa elämäänsä jakaa ja hän sitä itsekin haluaa. Rakkaus on rajana, jos rakkaus loppuu päättyy kaikki muukin...virheet eivät meitä kaada, mutta rakkaudettomuus se tuhoaa ja tappaa...
JAA, vai pikku hiljaa odottaa sitä että olisi onnellinen...niille onnettomaksi tekeville asioille täytyy joskus tehdä vain jotain, eikä jäädä odottamaan niitä parempia aikoja...muuten huomaa kymmenien vuosien päästä totuuden, ettei ole ollut rakastettu, eikä saa itse rakastaa..
Odottava aika on pistä, ja se aika on usein onnetonta..tai täynnä huumaa..
Todellakin, sen mahdollisuuden antamiseen tarvitaan vilpittömyyttä ja aitoa halua muuttumiseen. Avoimin sydämin on se mahdollisuuskin toiselle annettava, eikä tyrmätä heti kättelyssä.
Ihminen oppii, kun se joutuu tarpeeksi ahtaalle.
"Sinussa on enemmän voimaa
kuin aavistatkaan.
Ainoat rajat ovat ne, jotka
itse itsellesi pystytät.
Älä ajattele, ettet voi.
Ajattele, että voit"
En jaksa tällaista...kuulostaa tyutulle tosi elämässä ja ei kiitos, en mene enää tuohon harhaan..
No aika pitkään olet anteeksi antoa miettinyt..kun aloituksesti on jo vuosi aikaa...
Vieläkön vaan harkitset? Tuntuu aika pahalta..velloa tuollaisessa..
no jo on aika antaa mahdollisuus..jos vieläkin yhteisen laulun löydätte..