heipä hei!
mulla on seuraavanlainen ongelma, opiskelen terveydenhoitajaksi, vaikka lääkis on ollut suuri unelma jo pienestä asti, periaatteessa en löydä pyrkimisilleni esteitä, olen suorittanut kemian, fysiikan ja matematiikan pitkän oppimäärän ihan hyvillä arvosanoilla, (matematiika M, kemia M, fysiikka C joka jäi vain pisteen päästä M:stä), kuitenkin minun on hyvin vaikea keskittyä lukemaani, välillä jotkut asiat saatan oppia erittäin nopeasti, mutta jotkin asiat ovat hyvin hankalia ja vaikka ne painuvat muistiini tenttiin asti, blokkaan ne heti seuraavaksi päästäni ulos, uskon, että voisin päästä lääkikseen, mutta minua huolestuttaa ammatin asettamat vaatimukset, tuleeko opiskeluni lääkiksessä olemaan tuskaista? miten työelämän käy? ja toinen ongelmani on, se että minua on sanottu hieman omituiseksi ujon luonteeni takia, voiko ujosta tulla oikeasti hyvä lääkäri? onko lääkiksessä paljon nörtti-opiskelijoita? tykkään kyllä ihmisläheisestä alasta ja terveydentutkimisesta, alan vaihto lääkikseen houkuttelee kahdesta työstä, ihmisläheinen ja samaa aihe-aluetta koskeva työ (jota jo nyt opiskelen terveydenhoito siis) ja parempi palkka sekä työllisyys, onko motivaatioiden lähteenäni huonot lähtökohdat? muut ovat sanoneet mua ihan suoraan paskaksi, kun olen joskus ottanut tuon palkan esille, totta kai ala kiinnostaa, mutta myös parempi palkkakin, miten mun kannattais siis toimia? onko tää mun huono oppimistaito ja itsetunto esteenä lääkikseen? minkälaista porukkaa sinne oikein vaeltelee?
mulla on seuraavanlainen ongelma, opiskelen terveydenhoitajaksi, vaikka lääkis on ollut suuri unelma jo pienestä asti, periaatteessa en löydä pyrkimisilleni esteitä, olen suorittanut kemian, fysiikan ja matematiikan pitkän oppimäärän ihan hyvillä arvosanoilla, (matematiika M, kemia M, fysiikka C joka jäi vain pisteen päästä M:stä), kuitenkin minun on hyvin vaikea keskittyä lukemaani, välillä jotkut asiat saatan oppia erittäin nopeasti, mutta jotkin asiat ovat hyvin hankalia ja vaikka ne painuvat muistiini tenttiin asti, blokkaan ne heti seuraavaksi päästäni ulos, uskon, että voisin päästä lääkikseen, mutta minua huolestuttaa ammatin asettamat vaatimukset, tuleeko opiskeluni lääkiksessä olemaan tuskaista? miten työelämän käy? ja toinen ongelmani on, se että minua on sanottu hieman omituiseksi ujon luonteeni takia, voiko ujosta tulla oikeasti hyvä lääkäri? onko lääkiksessä paljon nörtti-opiskelijoita? tykkään kyllä ihmisläheisestä alasta ja terveydentutkimisesta, alan vaihto lääkikseen houkuttelee kahdesta työstä, ihmisläheinen ja samaa aihe-aluetta koskeva työ (jota jo nyt opiskelen terveydenhoito siis) ja parempi palkka sekä työllisyys, onko motivaatioiden lähteenäni huonot lähtökohdat? muut ovat sanoneet mua ihan suoraan paskaksi, kun olen joskus ottanut tuon palkan esille, totta kai ala kiinnostaa, mutta myös parempi palkkakin, miten mun kannattais siis toimia? onko tää mun huono oppimistaito ja itsetunto esteenä lääkikseen? minkälaista porukkaa sinne oikein vaeltelee?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kannattaa opetella rohkeammaksi. Menet rohkeasti muiden mukaan. Eivät ihmiset pure jos niille juttelee!
Lääkiksessä on monenlaisia opiskelijoita. Varmasti sulaudut joukkoon.
Kannattaa yrittää!