Vanhan tietokannan puolella kerrotaan alla olevaa seutukunta tarinaa.
Kiinnostaa, silti vaikka olenkin Pohjanmaalta, niin mikä tietää vaikka sukua on jutussa olevalta seutukunnalta ajautunut Isonvihan aikakausien jälkeen jopa tänne Pohjanmaalle.
"Pieniä tarinoita on myös sukukirjani sivuilla, eräs niistä on tämä, jonka kerron sen vuoksi, koska mummoni oli Konginkankaalta ison talon tyttö Kauppinen sukunimeltään.
Maria Pasanen os Kauppinen s.1856 Konginkangas k.1921. Puolisonsa Matti Pasanen s.1855 Saarijärvi.
Matti ja Maria olivat Konginkankaan suurimmat vaikuttajat. Matti oli kauppias, tehtailija ja liikemies. Hän oli syntynyt Iitsalon torpassa Saarijärvellä. Kauppiasura alkoi vuonna 1880. Matkat ulottuivat aina Pietariin asti. Pääomaa hän hankki viinakaupan avulla. Parhaina aikoina Pasaset omistivat hotelli Möttösen Suolahdessa.
Nahkatehdas perustettiin 1800 luvun lopussa. Saha ja höyläämö valmistuivat 1900 luvun alussa. Sähkön toimitus pitäjälle kuului myös ohjelmaan. Rahti- ja matkustajaliikennettä hoitivat Pasasen omistavat Kömi ja Ahkera nimiset laivat.
(Kömi nimi oli kuin muistona alkuperästä, muistan lapsuudestani, kun jotkut sanoivat menevänsä Kömiin kun menivät käymään Konginkankaalla. Tuo oli Papan lause, joka ei ole sukukirjassa.)
Maa- ja metsätiloja Pasanen omisti lähes kuusikymmentä. Ne sijaitsivat Konginkankaalla, Sumiaisissa, Viitasaarella ja Äänekoskella".
Kiinnostaa, silti vaikka olenkin Pohjanmaalta, niin mikä tietää vaikka sukua on jutussa olevalta seutukunnalta ajautunut Isonvihan aikakausien jälkeen jopa tänne Pohjanmaalle.
"Pieniä tarinoita on myös sukukirjani sivuilla, eräs niistä on tämä, jonka kerron sen vuoksi, koska mummoni oli Konginkankaalta ison talon tyttö Kauppinen sukunimeltään.
Maria Pasanen os Kauppinen s.1856 Konginkangas k.1921. Puolisonsa Matti Pasanen s.1855 Saarijärvi.
Matti ja Maria olivat Konginkankaan suurimmat vaikuttajat. Matti oli kauppias, tehtailija ja liikemies. Hän oli syntynyt Iitsalon torpassa Saarijärvellä. Kauppiasura alkoi vuonna 1880. Matkat ulottuivat aina Pietariin asti. Pääomaa hän hankki viinakaupan avulla. Parhaina aikoina Pasaset omistivat hotelli Möttösen Suolahdessa.
Nahkatehdas perustettiin 1800 luvun lopussa. Saha ja höyläämö valmistuivat 1900 luvun alussa. Sähkön toimitus pitäjälle kuului myös ohjelmaan. Rahti- ja matkustajaliikennettä hoitivat Pasasen omistavat Kömi ja Ahkera nimiset laivat.
(Kömi nimi oli kuin muistona alkuperästä, muistan lapsuudestani, kun jotkut sanoivat menevänsä Kömiin kun menivät käymään Konginkankaalla. Tuo oli Papan lause, joka ei ole sukukirjassa.)
Maa- ja metsätiloja Pasanen omisti lähes kuusikymmentä. Ne sijaitsivat Konginkankaalla, Sumiaisissa, Viitasaarella ja Äänekoskella".
Vastaukset 16
Vanhimmat
Olet kai sama kaveri,joka piti Reinotohveleita kesättalvet. Papasta ei hajuakaan.
Ei koskaan tohveleita
Oletkin kai se papanan poika itse? Ja siis joku nuorempi kloppi. Tunsin (iso)isäsi ja sillä oli aina Reinot jalassa kun oli menossa Keitele.baariin.
En ole koskaan käynyt Keiteleellä, eikä Pielavedellä, eikös siellä le se Kekkonen majaillut, olen niin kaukana samoin Keski Suomesta siltä suunnalta, on tullut oltua pidemmän aikaa täällä Pohjanmaan perukoilla.20
Monen monenlaisia tietoja tuo sukututkimus tuo esille isäni kautta. Menneisyydessä tulee vastaan Juho Poikonen Karstulasta, s. 16.8.1788, josta Karstulan Poikoset ovat lähtöisin. Tuon Juhon iiiiä on Margaretha Couperthe'n, Krook. Ruustinna Viipurissa s. 1676 Ranskassa ja 1743 Karstulassa.
Viipurin piispa (Poikosen iiiiiäi) Nicolaus Nycopensis s. n. 1600 ja kuoli Viipurissa. Kalastaja Laatokalla Simon Krook (iiiiii), joka oli myös muonamestari, syntyi samoihin aikoihin kuin em, mutta Uumajassa ja kuoli Pähkinälinnassa. Viipurista lähti Nicolaus Benjaminpoika Krook, s.1656, Viipurin kirkkoherra (1707-1722), mutta kuoli 1722 Saarijärvellä.Kirkkoherra oli Poikosen iiiii. Nevanlinnan kirkkoherrana oli Benjamin Simoninpoika Krook, joka s. 1630 ja k.1675 Nevanlinnassa 45 vuotiaana.
Eräs tapaus oli Karstulasta, kun kerrottiin, miten talon emäntä oli saanut aikaan sen, että talon isäntä tapettiin. Sen palkaksi emäntä mestattiin. Erikoista oli sekin, että eräälle vaimolle syntyi lapsi vasta viiden vuoden kuluttua, kun isäntä oli kuollut. No, siihen ei paljon tarvitse mielikuvitusta. Kaikki suvut ovat tiensä tahranneet moneen kertaan. Kaikki ovat pois poikenneet. Eipä yhdenkään suku ole toistaan parempi. Jolainen aikanaan on syntynyt, elää enemmän tai vähemmän ja sitten kuolee. Jätämme hangelle omat latumme, joita jälkipolvet vielä tutkivat.
Ehkäpä se on hyvä, että näin tutkitaan.Sain tilaamani lehden, jossa kerrotaan, että sukumme on lähtöisin Siperiasta ja mammuttien metsästäjiä. Saa nähdä, onko tuohon tietoon luottamista. No - jostakin olemme tulleet ja johonkin olemme menossa.
Näin täällä Pohjanmaalla ollaan menossa
Tiedoksi vain
Netissä kiertää ja toistuu tämän suvun historian yhteydessä sitkeästi se väärä tieto, että Simon Krook olisi ollut kalastaja. Hän oli kuitenkin pappi.
Saarijärvellä v. 1722 kuollut Krook oli puolestaan Saarijärven kirkkoherra.
Mummini oli kauppias-Matin pojan maanviljelijä-Matin tytär. Suvun vaiheet olivat värikkäät mutta myos traagiset. Haluan Pohjois-Amerikassa kasvavien lasteni tietävän esi-isistään ja -äideistään, eikä juttuja myoskään kaunistella. Sukututkimusta olen tehnyt pikkuhiljaa, mutta vanhetessani kasvavalla kiinnostuksella, sillä itse muistan aina käynnit Konginkankaalla sekä tietysti Seurasaaressa Niemelän torpassa, mutta lapsilleni nämä ovat "fossiilien" juttuja jotka ovat tarkeita vasta joskus myohemmin - jos koskaan. Toistaiseksi en ole onnistunut loytämään Pasasen sukuhaaraa, joka jäi Amerikkaan joskus 1930-luvun vaiheilla. Isäni keskisuomalaisen suvun puolelta juuret loytyy Pohjanmaalta sekä Ruotsin kautta Saksasta asti - ei mitenkään omituinen suomalainen sukutarina. Se siitä "puhdasverisestä" suomalaisuudesta josta yllättäen vieläkin loytyy vouhottajia!
Olen Matti Pasasen pojan,pojan,poika ja asun Konginkankaalla ja omistan edelleen osan isoisoisäni maasta ja kunnioitan
suuresti hänen muistoaan asuessani Keitele-järven rannalla.
Se on kyllä hyvä tietää
Hei! Näin 10 vuoden takaa ilmoittaisin että minulla on jotain tietoa noista mainituista Pasasista. He ovat mummoni Idan veljien Otto ja Kalle Pasasen jälkeläisiä. Mummoni isä oli kauppias Matti Pasasen veli.
En tiedä tavoittaako tämä enää sinua?
Terveisin Sirpa Wacklin
Terve nimim. &/(%
Minäkin muistan saman tyypin samasta baarista. Kovilla pakkasillakin hänellä oli nahkatakki ja sen alla oleva paita sepposen selällään ja rinta paljaana. Ja tosiaan aina Reinot jalassa.
Mikä oli ja missä Hotelli Möttönen?
Ovatko nämä niitä talttahammas jälttien jälkeläisiä?
Teoksessaan pohjoisten kansojen historia(ilmestyi1555) kuvaa
historioitsija Olaus Magnus suomalaisia sanalla "Finnjävel" suomipaholainen.Kenties sukunimi jältti juontaa juurensa tästä haukkumasanasta.
Suomalaisten Olaus Magnus sanoi olevan hiljaisia ja masentuneita, mutta saatuaan kylliksi sahtia tai paloviinaa muuttuvan laulaviksi rettelijöiksi, jotka eivät kaihda harjoittaa haureutta niin piian kuin rengin jopa kotieläimen kanssa.
Kerrotaan joidenkin isäntien jopa lukitsevan oman eläimensä peräpään sepäntakomilla kahleilla jotta kukaan muu kuin hän ei voisi sitä käyttää.
Kuulemma sinä kuulut samaan sukuun, ja nautinnollisesti olet usein alistunut noaras eläimen tavoin pylly pystyssä jolloin isäntäsi on sinuun voinut yhtyä,ja sait kuulemma vyöstä korvillesi jos ääntelit nautinnosta. Ja jos ei siemennesta lirahtanut heti pyllystä pihalle, niin sait nukkua yösi sängyssä, muulloin tuli komennus nukkua eteisessä
Ja tästä syystä sinua sanotaankin perään antavaksi kaveriksi, vaikkei sitä nimeä sinulle ääneen sanotakkaan
Kuin Zoofiilin päiväkirjasta.