Ongelmaa pukkaa. Olen opiskelija, ja olen harkinnut koiran ottamista jo jonkin aikaa. Suurin ongelma näyttää tällä haavaa olevan rodun valinta, niin älyttömältä kuin se ehkä kuulostaakin. Olen mieltynyt isoihin, ystävällisiin koiriin, mutta opiskelijan tuloilla jo sen ruokkiminen tulisi tyyriiksi, ja yksiössä sitä ei varmasti voi pitää. Puhumattakaan siitä, miten vaikeaa sen kanssa on matkustella silloin tällöin kotikaupunkiinsa käymään julkisilla kulkuvälineillä.
Toisaalta, pienet koirat kuvataan usein kimakoiksi haukkujiksi, jotka todellakin haukkuvat aika helposta, eli vaikeaa on sekin kai kerrostalossa. Ja entä kun hankin joskus tulevaisuudessa perheen ja minulla on pieni koira? Pelkoni on, että mahdolliset lapset kohtelevat koiraa kaltoin, ja se saattaa näykkäistä kipuunsa.
Keskikokoinen koira saattaisi tietenkin ratkaista ongelmani, mutta pyytäisin mielipiteitä. Kuinka te olette ratkaisseet oiraa hankkiessanne nykyisen ja tulevaisuuden mahdolliset ongelmat? Olisiko teillä sopivaa rotua ehdottaa? Kiitän kaikkia, jotka vaivautuvat auttamaan jo etukäteen.
Toisaalta, pienet koirat kuvataan usein kimakoiksi haukkujiksi, jotka todellakin haukkuvat aika helposta, eli vaikeaa on sekin kai kerrostalossa. Ja entä kun hankin joskus tulevaisuudessa perheen ja minulla on pieni koira? Pelkoni on, että mahdolliset lapset kohtelevat koiraa kaltoin, ja se saattaa näykkäistä kipuunsa.
Keskikokoinen koira saattaisi tietenkin ratkaista ongelmani, mutta pyytäisin mielipiteitä. Kuinka te olette ratkaisseet oiraa hankkiessanne nykyisen ja tulevaisuuden mahdolliset ongelmat? Olisiko teillä sopivaa rotua ehdottaa? Kiitän kaikkia, jotka vaivautuvat auttamaan jo etukäteen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Itse mietin opiskeluaikoina koiran ottoa, mutta päädyin hankkimaan vasta sitten kun oli vakituinen työpaikka. Ei tarvinnut miettiä ainakaan tuota matkustusasiaa niin paljon.
Tuosta pienestä koirasta ja lapsista: eiköhän ne lapset opi kohtelemaan koiraa suht inhimillisesti ja koirakin tottuu lapsiin, kun vain kärsivällisesti opetetaan olemaan yhdessä. Esim. vanhempieni luona ipanat kyllä koittivat retuuttaa koiraa, mutta koira ei ollut moksiskaan ja peli keskeytettiin ennen kuin meni villiksi. Ihan rauhaisa yhteiselo siitä tuli. Ja tietty lapsia ja koiria ei jätetä ilman valvontaa keskenään.
Amerikancockeri on yleensä vähän haukkuva koira, meidän yksilömme ei haukkunut ollenkaan, ainoastaan silloin kun ovikello soi hieman vuhahti. Suhtautuu lapsiin hienosti. Turkin trimmaus toki aiheuttaa opiskelijan kukkaroon lisälovia.
Samaa olen itsekin miettinyt. Koiran hankintaa nimittäin, vaikka olenkin opiskelija. Kerro millaisiin päätöksiin päädyit, ehkä niistä on apua minunkin tilanteessa.
Meillä on joskus ollut rottweilereita ja cairneja yhtäaikaa, ja hyvin ne tulivat toimeen, cairnilla kun vähän niinkuin ison koiran luonne. Itselläni on nyt 4kk vanha cairnsöpöläinen, ja aamulla kun lähden kouluun se saattaa muutaman kerran vinkaista, mutta sekin on vain sellaista pikku ininää, ja hiljenee melkein heti lähdettyäni.
Cairnit eivät yleensäkään ole mitään haukkuja- tyyppiä, ja tulevat lasten kanssa erinomaisesti toimeen. Cairnit ovat sen kokoisia, että menee kyllä vaikka boxissa julkisissa välineissä, tai sitten ihan vaan sylissä.
Tämä on mielestäni erittäin hyvä rotu kiireisille opiskelijoille. Trimmattava rotu kylläkin on, mutta trimmauksen oppii itsekin HYVIN helposti. Äitini aikoinaan trimmasi ensimmäisen oman koiransa itse lastenruokailusarjan veitsellä. Että ei todellakaan ole vaikea homma.
Suosittelen rotua lämpimästi.
Ai niin, melkein meinasi unohtua, lisä tietoja:
www.saunalahti.fi/cairn
http://www.kennelliitto.fi/linkit_tiedot_roduittain.htm
--- tuolta voit vaikka aloittaa ellet jo ole käynyt ;)
Pieniä koiria sanotaan haukkuvaisiksi, mutta se on pelkkä koulutuskysymys. Minulla on erittäin herkkähaukkuinen kääpiökoira kerrostalossa. Ja hyvin se on oppinut olemaan hiljaa -mikä on kiellettyä, on kiellettyä!
Haluat siis keskikokoisen koiran? Vaihtoehtoja on edelleen hirrmuinen määrä. Mitä olet ajatellut harrastaa koiran kanssa - haittaako jos koiralla on muhkea turkki, saako olla trimmattava rotu? =) Noutajia, spanieleja, paimenrotuisia tässä ensinnä ajattelin mutta niitäkin on pilvin pimein... Parempi se koira on ottaa jokunen vuosi ennen suunniteltua perheen perustamista, jolloin koira on jo aikuisempi ja rauhallisempi ja sietää lapsiltakin enemmän. Mutta toisinkin voi tehdä =)
Se ruoan määrä ei ole välttämättä suhteessa koiran kokoon. Se on ihan koiran vilkkaudesta kiinni. Oma jättikokoinen rauhallinen koirani syö saman määrän minkä esim. vilkas setteri.
Miulla oli sama 'ongelma' tuossa viime syksynä. Pidän myös suurista koirista, meillä on ollu saksanpaimenkoiria ja labbiksia. Opiskelijana kerrostalo kaksioon aattelin kuitenkin vähän pienempää hauvelia. Mietiskelin eri rotuja, ja tutkin internet sivuja ym. Sitten yks tuttava suositteli cockerspanielia. Tykästyin iloiseen luonteeseen, energisyyteen ja tietysti hellyyttävyyteen. Ja kohta olikin jo koira varattu! Nyt miun musukka on 11 kuukautta, ja oikein hyvin on mennyt. Tulee miun kissan kanssa hyvin toimeen, tykkää lapsista ja kaikista ihmisistä, ei hauku kun harvoin, ja yleensä sillon kun posti tulee jos se säikähtää. Turkissa on tietysti oma hoitaminen ja trimmauttaminen. Ja tää koira on kyllä yks ikiliikkuja, että ei ainakaan omistajan kunto ruostu. Suosittelen (mutta vain jos jaksat turkin hoidon), toivottavasti oli apua! :)