Saunamökkiin on tulossa harkkosokkeli ja valulattiat. Tätä ei ole tarkoitus pitää aina lämmitettynä, toisinaan talvellakin kyllä tarkoitus käyttää ja lämmittää asuttavaksikin. Maaperä on sorapitoinen ja rakennuspaikka pienessä notkossa. Kosteutta riittää koko kesäksi tällä paikalla.
Nyt minua mietityttää se, että saattaako sokkelin hiekkakerrokseen kapillarisoitua tai kondensoitua siinä määrin vettä, että sokkeli jäätyessään halkeaa, ja että lattiat liikkuu tai laatta halkeilee? Tai että kosteudesta aiheutuva routiminen rikkoo esimerkiksi viemäröinnin.
Onkohan tässä tullut suunnittelijalla virhe kun olen ymmärtänyt niin, että tällainen rakenne voidaan tehdä vain jatkuvalämmitteisiin kohteisiin, muuten em. syistä sokkeli hajoaa?
Kaverin mökillä on tästä syystä takkatuvan lattia rossipohjalla ja valulattian kohdalla lattialämmitys, joka on aina päällä.
Ollaankohan me nyt rakentamassa sutta kun ei tuvan alle ole tulossa lattialämmitystä ja sauna/pesuhuoneen lämmitystä on tarkoitus pitää vain mukavuussyistä satunnaisen talvikäytön yhteydessä?
Nyt minua mietityttää se, että saattaako sokkelin hiekkakerrokseen kapillarisoitua tai kondensoitua siinä määrin vettä, että sokkeli jäätyessään halkeaa, ja että lattiat liikkuu tai laatta halkeilee? Tai että kosteudesta aiheutuva routiminen rikkoo esimerkiksi viemäröinnin.
Onkohan tässä tullut suunnittelijalla virhe kun olen ymmärtänyt niin, että tällainen rakenne voidaan tehdä vain jatkuvalämmitteisiin kohteisiin, muuten em. syistä sokkeli hajoaa?
Kaverin mökillä on tästä syystä takkatuvan lattia rossipohjalla ja valulattian kohdalla lattialämmitys, joka on aina päällä.
Ollaankohan me nyt rakentamassa sutta kun ei tuvan alle ole tulossa lattialämmitystä ja sauna/pesuhuoneen lämmitystä on tarkoitus pitää vain mukavuussyistä satunnaisen talvikäytön yhteydessä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Laita anturan alle sepeli/murske kerros, tämä estää veden kapilaarisen nousun. Murske kerroksen alle laittaisin vielä suodatinkankaan. Lisäksi tietysti anturan viereen salaojat.
Kylmän rakennuksen routaeristyksen pitää olla vankempi kuin lämpimän. Katso lisätietoa vaikkapa täältä:
www.thermisol.fi/eristeet/media/Erista_oikein.pdf
Kylmät tai puolilämpimät tilat kannattaisi perustaa (esim. pilariperustus) routimattomaan syvyyteen (n.1.7m Jyväskylä). Tällöin säästyy monelta halkeamalta ja harmilta!
Jos maa kantaa niin aivan turhaa. Kunnon eristys ajaa asian... suotta kaivelemaan
Tuosta lattialämmityksestä en sano mitään, mutta jos rakennuspaikka on järven rannalla ja vielä notkossa onnistuuko rakennuksen salaojittaminen ja muu kuivatus ollenkaan? Yleensä järven rannalla on myös pohjavesi hyvin lähellä maan pintaa? Tekstistäsi päätellen nostaisin rakennuspaikkaa hieman ja kunnon salaojitus ja kapillaarikatkot. Lattialämmityspointtia en ymmärrä jos muuten rakennat normien mukaan?? Sorahan ei jos sitä todella on roudi ollenkaan, jäätyy kyllä... vähillä tiedoilla on toisaalta hirveästi kommentoida...
Moro! Mä poistin kesämökkirakennuksen alta 8 pys-typilaria (16) ja laitoin pinta-asennuksena maanerotuskankaan sepeli 10 mm ja 50 mm Finnfoam levyn ja sen päälle 30 cm raudoitusbetonin ja siihen harkkoja, et korkeus saavutettiin. Lisäksi olen lähelle pintaa mökin alle laittanut styroxia, sitä joka ei ime vettä. Eki