Painajainen!!!

Kertokaas mielipiteitä... Kerron ensiksi hiukan taustaa...

Lapsena mua vanhemmat pahoinpitelivät... Sitten teininä ensimmäinen poikaystävä hakkasi useita vuosia ...
Nuorena naisena miesjoukko raiskasi minut. Sitten pitkä avioliitto, jossa elin alistettuna. Keskivaikea masennus ilmestyi tuolloin kuvioihin, josta kuitenkin paranin terapian ja lääkkeiden avulla.
Muutama vuosi " elämää etsien " ja nykyään elän uusioperheessä, missä suhde kiikun kaakun on enää elossa. Koen melkein päivittäin henkistä väkivaltaa.
Tuossa tiivistettynä..

Nyt olen alkanut näkemään jatkuvia painajaisunia. Pelottaa mennä öisin nukkumaan kun herään aina samaan uneen..Sydän hulluna hakkaillen...
Unessa ...nukun sängyssä ja tunnen uneni läpi että jokin lähestyy mua... Avaan silmät ja näen tumman hahmon kurottavan minua kohti. En näe onko se ihminen vai mikä, on vain tummaa... Ja juuri kun se hyökkää päälleni, herään.. ja se pelko mitä koen on niin elävää, että en pysty sitten muutamaan tuntiin nukkumaan... Valot päällä tutkin silmillä sängyssä maaten huonetta ja odotan että hengitys ja sydämen tykytys tasaantuu. Miettien samalla olenko sekoomassa. :-(

Mulla on 4 lasta ja olen uudelleen alkanut käymään terapiassa sillä tämä nykyinen suhde saa minut alakuloiseksi ja väsyneeksi joka päivä entistä enemmän..mietin jo eroa, vaikka miestä rakastankin, kaikesta huolimatta.

Sanokaas... Mikä mua vaivaa????? Pelko historiasta...tulevasta...mistä ???

Ai niin... Missään en juurikaan käy.. Olen " kotihiiri ". ( tai vanki...miten sen nyt ottaa... hmm...)
4254
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Sulle ollaan tehty tosi väärin. Oothan tehny rikosilmotuksen siitä miten sua ollaan satutettu koska ne ketkä sulle niin väärin teki pitää saada vastuuseen teoistaan. Tommosesta mitä sulle ollaan tehty voi joutua vankilaan.

Tuo että oot nähny tumman hahmon ymmärsin et unessa, semmosen hahmon oon nähny minäkin mutta joskus unen ja valveen rajamailla. Kyse saatto olla pahasta hengestä. Aloin muutama vuosi sitten miettiä hengellisiä asioita ja uskon Jumalaan. Jumala on auttanut minua, joten Hän voi auttaa sinuakin. Jos vaan rukoilet ja pyydät apua ja voimia elää.

En tiiä mikä sua vaivaa, oot vaan joutunu kokemaan kamalia asioita, mutta kaikesta selviää ja vastoinkäymiset vahvistaa. Huomaat joku päivä että olet vahvempi kuin ne ketkä sua on satuttanut.
Yritä olla välittämättä henkisestä väkivallasta, ihmiset osaa olla julmia. Mäkin oon sietäny paljon henkistä ja myös fyysistä väkivaltaa ja oon selviytyny kaikesta.

En tiiä auttaako tuo, mutta onko sulla lemmikkieläimiä? Esim. koirat piristää. Oon monesti nähny meijän koiraa joka ei asu täällä missä minä asun ja se on aina osannu piristää minua. En tiiä mitä muuta kirjottaisin, oon itekkin masentunu, syön lääkkeitä ja käyn terapiassa. Jos puhut vaan terapiassa mitä haluat, se että juttelee jollekkin saattais myös hepottaa oloa.

Äänestä

Ei ihme, et oot pelokas! Sullehan on tapahtunut hirveitä asioita. Arvelisin näin maallikkona, että nykyinen painajaisunesi liittyy siihen, et sun kimppuusi on ihan kirjaimellisesti käyty, siis lapsena, nuorena ja avioliitossa. Ja taas koet uhkaa, et (vielä?) fyysistä, mut henkistä kumminkin. Siks kimppuusi on käymässä harmaa olio, ethän voi oikeastikaan tietää, mitä seuraa, henkistä väkivaltaa ainaki, mut ehkä myös..joku päivä. Toisaaalta SE HARMAA voi olla myös epätietoisuutesi tulevaisuudestasi. Sehän on ku raskas pilvi päälläsi ahdistavana päivän ja yöllä saa konkreettisemman muodon. Kai terapiassa puhut unestasi. Entä käytätkö jotain rauhoittavaa? Mul on Diapamii. Se ainaki tekee helposti painajaisia, siks otan vaan 5 mg/vrk. Vaikka rakastat avopuolisoos, niin ei hän sun terveydelle tunnu olevan hyväksi. Entä lapset? Kärsivätkö he kodin ilmapiiristä? Mitä jos lopettaisit nykyisen suhteesi, voit kai silti miehen lapsia tavata, jos ootte kiintyneet toisiinne? Ja jos/kun sitten tapaat seuraavan miehen, niin älkää muuttako yhteen, asukaa kumpikin omassa kodissanne, vaikka seurustelettekin. Yöpyä tietty voi joskus.

Äänestä

Surullinen tarina.
Mä näen kanssa tuollaisia unia välillä, olen tiedostanut että kyseessä on ns. Unihalvaus. Eli kuten tuossa joku mainitsikin niin se on unen ja valveillaolon rajamailla oloa. Mulla tuohon liittyy vielä sekin etten saa henkeä, kohtaukset voi kestää öisin useita minuutteja. Tunne on kyllä niin pelottava ettei kyllä iltaisin tahdo uskaltaa nukkua. Mahtaisiko sinulla olla samasta kyse? Perehdyhän aiheeseen, unihalvaukseen liittyy usein tuo mainitsemasi tumma hahmo. Tuota oppii kyllä aikojen saatossa hieman hallitsemaan mutta eroon en siitä ole itsekään päässyt. Voimia sinulle kuitenkin.

Äänestä

Sulla on rankka menneisyys.

Mutta lastesi takia sun pitäisi LÄHTEÄ tuosta suhteesta nyt heti. Luuletko tosissasi, ettei lapset vaistoa ja koe masennustasi? Ei ne niin tyhmiä ole, että näkee/uskoo vain mitä niille sanotaan.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Pelokas äiti kirjoitti:

Kertokaas mielipiteitä... Kerron ensiksi hiukan taustaa...

Lapsena mua vanhemmat pahoinpitelivät... Sitten teininä ensimmäinen poikaystävä hakkasi useita vuosia ...
Nuorena naisena miesjoukko raiskasi minut. Sitten pitkä avioliitto, jossa elin alistettuna. Keskivaikea masennus ilmestyi tuolloin kuvioihin, josta kuitenkin paranin terapian ja lääkkeiden avulla.
Muutama vuosi " elämää etsien " ja nykyään elän uusioperheessä, missä suhde kiikun kaakun on enää elossa. Koen melkein päivittäin henkistä väkivaltaa.
Tuossa tiivistettynä..

Nyt olen alkanut näkemään jatkuvia painajaisunia. Pelottaa mennä öisin nukkumaan kun herään aina samaan uneen..Sydän hulluna hakkaillen...
Unessa ...nukun sängyssä ja tunnen uneni läpi että jokin lähestyy mua... Avaan silmät ja näen tumman hahmon kurottavan minua kohti. En näe onko se ihminen vai mikä, on vain tummaa... Ja juuri kun se hyökkää päälleni, herään.. ja se pelko mitä koen on niin elävää, että en pysty sitten muutamaan tuntiin nukkumaan... Valot päällä tutkin silmillä sängyssä maaten huonetta ja odotan että hengitys ja sydämen tykytys tasaantuu. Miettien samalla olenko sekoomassa. :-(

Mulla on 4 lasta ja olen uudelleen alkanut käymään terapiassa sillä tämä nykyinen suhde saa minut alakuloiseksi ja väsyneeksi joka päivä entistä enemmän..mietin jo eroa, vaikka miestä rakastankin, kaikesta huolimatta.

Sanokaas... Mikä mua vaivaa????? Pelko historiasta...tulevasta...mistä ???

Ai niin... Missään en juurikaan käy.. Olen " kotihiiri ". ( tai vanki...miten sen nyt ottaa... hmm...)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu