Olen tosi ikävässä tilanteessa.. mieheni jäi kiinni pettämisestä tänä viikonloppuna... ja juu olen ihan rikki :,( no.. kirjotin tänne koska olen odottaja.. Ollan oltu yhdessä kohta kaksi vuotta ja mies on ollut raskausajan tosi outo ja paljon poissa.. sitä ei ole juurikaan kiinnostanut tämä perheen perustaminen, vielä, olis halunnut odottaa jonkin aikaa viel, mahollisesti vuodenkin tai jotain... mut kävi vahinko ja yhdessä sovittiin ettei mitään aborttia. En tiedä mitä sen ihmisen päässä oikein on liikkunut, mutta nyt näyttää siltä että ainakin katuu. Toisaalta, en tiedä onko aitoa katumusta.. en edes tiedä sitä onko tämä lopulta ollut ainoa kerta!!! ei ole antanut selitystä teolleen.. humalassakin toki oli mutta.... en haluaisi syyttää itseäni mutta tällähetkellä tuntuu että minä itse olen ajanut mieheni tuohon tilanteeseen :( olen lihonut, seksiä ei oo oikeestaan ollut enää... riitojakin liittyen omaan jaksamiseen, miehen menoihin, raskausjuttuihin jne... pystyy melkeinpä vaan itkeen.. en käsitä mitä tehdä nyt. en jaksa edes miettiä mitään muuta kuin että miten tämän voi koskaan unohtaa. mies ei oo kotona nyt vaan passitin jonnekin missä ikinä yönsä voi viettää. puhelin on kiinni, valot on pois. istun tietokoneella ihan hiljaa ja mietin miten elämä voi muuttua näin kamalaksi yhdessä yössä.
Petetty
Surua..
251537
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Muuta en osaa sanoa, kuin että älä missään tapauksessa syytä itseäsi asiasta! Sinä et ole syypää miehesi tekoihin. Mieti, voitko antaa anteeksi ja unohtaa, jos et, asia on vielä monta kertaa edessänne kun teille tulee riitaa. Koska jos antaa anteeksi, asiaa ei tule enää myöhemmin vetää esiin...tämä on minun mielipiteeni. Voimia sinulle, mitään ratkaisua ei tarvitse tehdä yhdessä yössä. Jos miehesi sinua rakastaa, hän kyllä odottaa. Muista pitää myös masusta huoli, siellä kasvaa kallein aarteesi :)
Minut petettiin 4kk sitten, ja jätettiin. Pian saan pienen käärön syliini, yksin mutta onnellisena :)
En osaa neuvoa mitenkään mutta kovasti voimia toivon sulle. Nimimerkki myös petetty kirjoitti kyllä hyvin, eiköhän asiat myös sinun kohdalla järjesty. Jaksamisia!
ont miehesi tainnut mennä. Tästä voi nyt tulla paljon kuraa silmille, mutta sanon silti: onko se pettäminen pahinta mitä sulle voi sattua? todella. tarkoitan tällä nyt vaan hyvää sinulle aloittaja..anna ajan näyttää mitä käy.vai mietitkö vielä abortin mahdollisuutta? pidä itsestäsi joka tapauksessa hyvä huoli:)
Raskauden tuomat riidat, vartalonmuutokset, seksielämän muutokset ja ihan mitkä vaan ei voi olla syitä pettämiseen. Vaikka olisit maailman kamalin noita-akka, se ei ole syy pettämiseen. Pettäminen on typeryyttä, kunnioituksen puutetta kumppania kohtaan. Rakastiko miehesi sinua sillä hetkellä kun pani toista naista?
Itse en IKINÄ antaisi anteeksi. Voiko kamalampaa ajatusta olla, kuin että pettäjä saisi anteeksi tekonsa? Näitä tapauksia tiedä muutaman, ja arvatkaapa jäikö pettäminen siihen yhteen kertaan. Kun on kerran saanut anteeksi ja menettänyt luottamuksen, kynnys teon uusintaan on hyvin, hyvin matala.
Minkä kuvan lapsi saa perheestään jos isä (tai äiti) hyppii vieraissa ja pahoittaa toisen mielen? Miltä kuulostaa kun äiti huutaa isälleen sunnuntai-aamuna toisista naisista?
Mieti tarkkaan mitä haluat elämältä ja mitä koet ansaitsevasi. Erityisesti, mitä vauvasi ansaitsee..
Asiat eivät koskaan ole noin mustavalkoisia... se on helppo ajatella nyt, että et ikinä antaisi anteeksi, mutta sitten kun itse on siinä tilanteessa niin se ei olekaan niin yksinkertaista. Pitkässä parisuhteessa syntyy tiivis side toiseen ihmiseen, eikä sitä suhdetta olekaan niin helppo sitten pistää poikki yhden mokan takia. Toki pettämisen jälkeen luottamuksen palautuminen saattaa viedä todella kauan, mutta se on mahdollista... vaatii paljon työtä, keskustelua ja keskustelua
Olen samaa mieltä. Exäni oli pettäjä ja kun sain sen tietää, panin suhteen kerrasta poikki. Joka pettää kerran, tekee sen toisenkin kerran. Niin ja kuulin myöhemmin, että oli pettänyt nykyistäkin tyttöystäväänsä. Onneksi jätin sen porsaan. En anna kohdella itseäni huonosti vaan lähdin suhteesta pois, heti.
"ei niin mustavalkoin" kirjoitti juuri sen mitä itsekin ajattelen. On helppo sanoa etukäteen, että se on sitten kerrasta poikki jos puolisoni pettää, mutta kun se tilanne omalle kohdalle osuu, saattaa tehdä täysin päinvastoin. Eikä se pidä paikkaansa että kerran petturi, aina petturi, luin aika tuoreesta tutkimuksestakin joka kumosi tämän uskomuksen. Se on hyvin tapauskohtaista. Siinäkin on eroa, onko kyseessä yhden illan syrjähyppy vai pidempiaikainen pettäminen - luulisin että jälkimmäisessä tapauksessa tilannetta onkaan enää vaikeampi korjata. Koska silloinhan se tarkoittaa että puoliso on jo pidemmän aikaa elänyt kaksoiselämää.
Se pettämisen anteeksianto on joka tapauksessa pitkä prosessi eikä kukaan voi tehdä sitä hätiköiden. On täysin mahdotonta sanoa pari päivää tai viikkoa petoksen jälkeen että "annan sinulle anteeksi". Mutta sen voi sanoa että "annan sinulle mahdollisuuden, katsotaan pääsemmekö tämän yli" ja katsoa sitten vaikka puoli vuotta tai vuoden miten asiat sujuvat, MIKÄLI puoliso edes jotenkin tuntuu ansaitsevan uuden mahdollisuuden ja osoittaa katumusta sekä halukkuutta asioiden korjaamiseen omalta puoleltaan. Yksinhän suhdetta on mahdoton korjata.
Tässä nyt ilmiselvästi kävi niin että mies ei olekaan valmis isäksi ja niin tiukasti sitoutumaan. Ja olette ehkä loitontuneet toisistanne..? Raskaana oleva, lihonut, ailahtelevainen ja hormonien heittelevä nainen voi hyvinkin usein tuntua miehestä ihan oudolta hirviöltä, ja se saa tekemään juuri tuollaista. Ei se tietenkään ole oikeutettua- mutta jotkut miehet ovat heikkoja. Valitettavasti tilanne pysyy pitkään samana, miehelle monesti raskaampana kuin naiselle- että elämä pyörii ensin raskauden pyörteissä, ja sitten maailmaan syntyy nyytti joka vie kaiken ajan ja energian- (varsinkin vaativa lapsi)
Ehkä petti siksikin, että siinä olisi syy erota..? Ei kehtaa jättää, mutta ajatteli että tavallaan pääsee helpommalla jos tyttöystävä jättää.. ei ole hän sitten se, joka jätti ja toinen raskaana.
Tilanteenne varmaan pahenee, kunhan lapsi syntyy.. lapsi on sellainen koetinkivi että aika monet eroavat. Ei ole aikaa toiselle jne.
Joka kerran pettää, tekee sen uudelleen.. kynnys madaltunut.
"Pitkässä parisuhteessa syntyy tiivis side toiseen ihmiseen, eikä sitä suhdetta olekaan niin helppo sitten pistää poikki yhden mokan takia."
Jos jompi kumpi pystyy pettämään niin tuskin se side on niin tiivis siihen toiseen ihmiseen. Itse en edes kykenisi koskemaan toiseen ihmiseen kuin puolisooni. Jos itse pettäisin, lähtisin varmaan itse kävelemään suhteesta, koska silloin suhde olisi jo kuollut. Jos pystyy pettämään, ei rakasta tarpeeksi.
"Jos itse pettäisin, lähtisin varmaan itse kävelemään suhteesta..."
Niin, tämä sana JOS osoittaa että puhutaan asiasta, josta ei ole omakohtaista kokemusta... Teoriassahan voi toki olla mitä mieltä tahansa, mutta tositilanteessa saattaa toimia ihan toisin. Onneksi ikä ja eletty elämä vähentää mustavalkoisuutta.
Ei ole omakohtaista kokemusta eikä tule. Ainakaan omalta kohdalta.. mutta tuskin toiseltakaan.
Potku vaan persuuksille. Jos joskus järkevöityy, voi tulla kehittämään uutta parempaa suhdetta kanssasi. Olen kahdesti kokenut elämäni romahduksen eli kumppani pettänyt. Onneksi en ole ollut raskaana! Molemmat näistä tyypeistä ovat jatkaneet pettämistä seuraavissa suhteissaan. Minulla on mies joka kestää riipparintani ja raskausläskini yms. ;) ja pitää minua silti seksikkäänä ja arvossa. Teille olisi varmasti tullut suuria ongelmia vauva-aikana koska se on niin rankkaa... todellakin. Ei huonoa miestä kannata pitää riippana ja itseään ahdistamassa.
Niin ja seksittömyys ei ole syy pettää! Mä en saanut harrastaa seksiä moneen kuukauteen komplikaatioiden vuoksi. Ja synnytyksen jälkeen meni pari kk että paikat parani... Ukkosi asettaa omat halunsa kaiken edelle ja ei ole sopiva perheenisäksi.
Miehen toiminta on täysin tuomittavaa, mutta toisaalta jos katsoo asioita pidemmällä tähtäimellä, niin näkisin, että nyt miehesi ei vielä näe itseään isänä, se on usein pitkä prosessi (varsinkin kun tulee yllärinä). Hän on vasta poikanen. Mutta saattaa muuttua täysin jo heti vauvan syntyessä - isyyshormoonit heräävät. Ja hänestä voi tulla loistava isä, joka panostaa perhe-elämään.
Jos nyt jätät miehen, hänen voi olla liian helppo lähteä - eihän hän tiedä vielä miten upeaa on saada ja kasvattaa oma lapsi. Ilman isää kasvaa varmasti kunnollisiakin lapsia, muttei se ole helppoa niin äidille kuin lapsellekaan.
Mielestäni kannattaa katsoa vähän vielä eteenpäin ennenkuin tekee lopullisia ratkaisuja.
omalla kohdalla kävi näin: kolmas lapsemme oli ihan vauva silloin, mieheni oli suudellut toista naista baarissa, joka vielä oli hyvä ystäväni.
en ollut uskoa että asia olisi jäänyt vain siihen, mutta mieheni vakuutti niin.
humalassa oli jne...
olisin laittanut miehen pihalle, vaan kovasti polvillaan itku silmässä rukoili anteeksi, niin annoin ja olemme yhä yhdessä, naimisissa oltu kohta 8 vuotta, tapauksesta aikaa 5 vuotta.
Sun täytyy miettiä nyt tarkkaan, pystytkö sää elämään asian kanssa, niin ettei siitä lapsen syntyessä tule riitaa sun ja miehes välille.
Pystyttekö jättämään tän asian taaksenne ja olemaan kuin sitä ei ois tapahtunu?
vaikeeta se tulee olemaan, enkä minäkään sänkyhommia ois antanu anteeksi toisen naisen kanssa.
tuntuu kuin itsestä tulisi narri siinä vaiheessa.
voihan mies olla raskaudessa ja synnytyksessä tukena vaikkette olisikaan yhdessä. näin hän pääsee lapselle olemaan isä välirikosta huolimatta, (sanon näin koska ite aikoinaan mietin näitä asioita)
mikäli päädytte asumaan samalle paikkakunnalle, voi hän käydä päivittäin auttamassa lapsen hoidossa ja lapsi alkaa olemaan isänsä luona, kunhan ikää tulee lisää (imetykset ym. ohi)
mutta älä missään nimessä pelkästään lapsen takia jää suhteeseen. nyt täytyy miettiä mihin pystyt omana itsenäis, et äitinä, et puolisona, vaan itsenäs. onko tuo mies sen arvonen että pääsette tästä asiasta yli? onko hän koskaan osoittanut olevansa huomiosi/rakkautesi arvoinen. onko sut otettu huomioon naisena. elä missään nimes alistu sanoon et sun syytäs tai mitäää muutakaan. jos rakkaus on aito, on se sen arvonen et asiat selvitetään.
aito rakkaus ei oo sitä et ei tuu riitoja ja ei tapella ja kaikki on ruusuil tannsimista, vaan sitä et ongelmat ja esteet pystytään selvittään yhdessä ilman että eroa pidetään pakoreittinä pois tilanteesta!!!!!!!
Olisit miettinyt sitä jo etukäteen vai oliko se nyt sen väärtiä?
Onko se niin vaikeaa antaa sitä seksiä miehelle, jos ei pillua halua antaa niin voihan sitä antaa suuseksiä,anaaliseksiä tai hyväile miehelle käsin orgasmi.
Mikä ihme siinä rakastelussa on niin vaikeaa?
Kuluuko se pillu käytössä vai mikä on?
Todella ikävä tilanne. En osaa muuta sanoa,kun että voimia
nimimerkki: Ruoho on vihreää...
Ei se "pillu" kulu. Koepa itse raskaus niin tiedät miltä tuntuu kun alapää tuntuu kuin olisi tulehdustilassa välillä ja joka paikkaa kolottaa. Pelkkä kävelykin voi sattua mielettömästi!
Mutta onko suusi kipeä, onko anaali kipeä ja ovatko kätesi myös kipeät, kun et halua miestäsi hyväillä?
Ei pillu ole pakollista kyllä miehen voi tyydyttää muillakin tavoilla...
mikäs teillä miehillä siinä omassa kädessä on vialla kun ei toimi, niin että pitää vieraisiin lähteä... hah
mitään muuta oo ku typerän poijanklopin "järjen" käyttöä!
varatut miehet, käyttäkää ennemmin omia käsiänne, älkää vieraita akkoja!
tiiä minkä tippurin tai kulkutaudin tuotte raskaana olevalle vaimollenne!
ihan hävettää sanoa että suomalainen mies käyttäytyy näin typerästi! ja puhuu vielä typerämmin!
kertaakaan en oo pihdannu raskaana tai ei,jos pillus on niin arka niin voiteitakin voi käyttää. Seki ei ole pelkkä pillu kumminkaan. Monet naiset pistää myös kaiken hellyden ja läheisyyden pannaan,paitsi itsensä passaamisen,ymmärtämisen ja raskausvivojen valittamsen.
"Anaali" on kipeä jos on peräpukamia ja jos on pahoinvointia, niin ei siinä kauheesti tee mieli mitään suuseksiä. Mihin te meidän kättä tarviitte kun teillä on omat? Ottakaa kaikessa huomioon että ite ootte meidät tähän tilaan saattaneet!
alkukeväästä olis vauvan määrä syntyä. Olen miettinyt jo pitkään lähtemistä suhteesta, mietin jo ennen raskautta. Luulin että raskaus muuttaisi kaiken mutta ei...viina virtaa ja jännitystä haetaan toisista naisista. Samallatavoin meidänkin suhteemme aikojen alussa alkoi. Sen verran kurjan lapsuuden koin itse alkkis-isän huomassa että rulevalle lapselleni en samaa tahdo. Nyt siis etsinnässä oma koti. Pelottaa tehdä tämä yksin, mutta onneksi on ystäviä joihin turvautua. Kyllä mä tähän pystyn ja olen tämän valmis tekemään tulevan lapsen hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta. En halua lasta riidan ja vihamielisyyden keskelle.
Jos pystyt, niin anna anteeksi ja jatkakaa elämää. Ukkos pitäis kertoa mikä hänellä on. Ehkä pelottaa... Luulisin. Ehkä risoo. Monikin asia. Sellaisia, joita hän ei voisi normaalisti kertoa sinulle koska suuttuisit? Ei voi olla niin herkkis, ettei voisi puhua jostain aiheesta. Varsinkin itseen kohdistuvaa kritiikkiä pitää pystyä ottamaan vastaan ja arvioimaan, vaikka se on kaikkein vaikeinta koska se kohdistuu siihen mitä olemme. Ja tuskin oli ensimmäinen kerta.... Mutta sillä tuskin on asian kannalta väliä. Riippumatta siitä mitä teette, niin puhukaa molemmat suunne puhtaaksi ennen päätätte mitään.
todellisuuteen. Niin siinä voi käydä jos "pakottaa" miehen. Sopivasti sattui sitten "vahinko"??? Moni mies pettää jos ei saa kotona seksiä ja jos vaimoke antaa itsensä rupsahtaa. Kusipäinen äijä,tietysti,mutta parisuhdehan on aina kahden kauppa vai mitä? Itse olen kokenut niin paljon paskaa muutaman miehen kohdalla tässä elämässä että olen oppinut,ettei a) kannata pakottaa isäksi b) pihdata,vaikka kuinka väsyttäis c) antaa itsensä rupsahtaa. Puhukoot muut mitä puhuu. Miehet on...sikoja,ihan jokainen " kunnollinen" perheenisäkin,kunhan tilaisuus koittaa. Tilanteenne ei ainakaan parane lapsen synnyttyä.
viime syyskuulta...