Onko tämä normaalia ja tarviiko puuttua tilanteeseen?
Uros Pentu on 7 vkoa vanha ja uros aikuinen 8 vuotias. Pentu on kovin tarmokas ja haluaa leikkiä ison kanssa ja juoksee sen perässä ja hyppii vähäsen vasten yrittäen saada sen leikkimään hänen kanssaan. Vanhempi taas hermostuu siitä että se pakotetaa leikkimään ja menee pakoon ja saattaa ärjähtää pikkuiselle jos se on liian tungetteleva. Vanhemmalla korvat vähän luimussa ja häntä alhaalla, pelkääkö se/hämmästynytkö? Pitäisikö tällaiseen käyttäytymiseen puuttua vai antaa olla ja katsoa miten käy loppupeleissä (kunhan isompi koira ei satuta pienempää merkittävästi).
Saako tämä nuorempi koira pomottaa vanhemmalle?
Mitä jos tämä vanhempi kokee muutenkin olonsa ei -niin -arvostetuksi kun kissa on myös perheessä ja se on monen perheenjäsenen suosikkina?
Neuvoja ja vinkkejä kehiin ne tulevat oikeasti tarpeeseen!
Uros Pentu on 7 vkoa vanha ja uros aikuinen 8 vuotias. Pentu on kovin tarmokas ja haluaa leikkiä ison kanssa ja juoksee sen perässä ja hyppii vähäsen vasten yrittäen saada sen leikkimään hänen kanssaan. Vanhempi taas hermostuu siitä että se pakotetaa leikkimään ja menee pakoon ja saattaa ärjähtää pikkuiselle jos se on liian tungetteleva. Vanhemmalla korvat vähän luimussa ja häntä alhaalla, pelkääkö se/hämmästynytkö? Pitäisikö tällaiseen käyttäytymiseen puuttua vai antaa olla ja katsoa miten käy loppupeleissä (kunhan isompi koira ei satuta pienempää merkittävästi).
Saako tämä nuorempi koira pomottaa vanhemmalle?
Mitä jos tämä vanhempi kokee muutenkin olonsa ei -niin -arvostetuksi kun kissa on myös perheessä ja se on monen perheenjäsenen suosikkina?
Neuvoja ja vinkkejä kehiin ne tulevat oikeasti tarpeeseen!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Pentupoika 9 vk ja aikuinen narttu (leikattu) 6 vuotta. Juuri kuvailemasi kaltainen tilanne myös meillä. Pienempi ei pääse sohvalle ja nojatuolille ja sinne tämä vanhempi aina menee karkuun. Pienempi on myös ominut kaikki lattialla olevat koirankorit ja tyynyt. Jos vanhempi menee koriin haukkuu pentu vieressä niin, että vanhempi väistyy. Ja välillä vanhempi ärähtää pennulle, joka häröilee sen ympärillä koko ajan.
En ole tuosta ärähtelystä huolissani, sillä se kuuluu tähän alkuvaiheeseen. En usko, että aikuinen koira pentua satuttaa, saattaa kyllä pentua pöllyttää mutta se kuuluu asiaan, tuskin kuitenkaan vakavasti satuttaa. Jokaiseen välien selvittelyyn ja ärähdykseen ei kannata puuttua, koska silloin aikuinen koira ei saa tilaisuutta näyttää pennulle kuka on kuka. Toivottavasti joku jo tällaisen tilanteen kunnialla ohittanut pystyy neuvomaan.
Itse ajattelin, että vanhempaa koiraa tulee aina huomioida ensin: syöttää ensin, leikkiä ensin, palkita ensin... jne. Mutta ei tunnu meillä riittävän pelkästään tämä vahvistamaan vanhemman koiran asemaa.
Antakaa aikaa siitä se tasoittuu. Totta kai kaikki uusi ja sen tuoma muutos kaikille vie aikaa kunnes asettuu.
Kyllä tervepäinen vanhempi koira ärähtää pennun tiehensä, kun saa tarpeekseen. Paras että se tekeekin sen itse, sillä jos ihminen yrittää komentaa, niin oppi ei niin vain mene pennulle perille. Kun vanhempi koira kunnolla ärähtää pennulle, niin pentu oppii yleensä kerrasta. Antaisin siis olla. Vanhemmalle pitää toki tarjota mahollisuus rauhoittua, paikka minne pentu ei pääse ja vanhempi huomioidaan aina ensin. Jos vanhempi alkaa kiusaamaan pentua, niin tietysti silloin puututtuva. Mutta ei muuten, vanhemmalla on oikeus komentaa pentua ja se saattaa näyttää raisultakin, mutta jos vanhempi on tervepäinen, niin ei se pentua tapa eikä haavoita. Tarkkailkaa mutta niin, ettei koirat huomaa, jos tuijotatte jännittyneenä ja seuraatte, niin ne huomaavat sen ja alkavat epäröidä toisiaan.