Kun epäillään henkirikoksesta ja epäilty lähtee mielentilatutkimuksiin, niin kauanko tutkimukset kestää? Vähennetäänkö mahdollisesta tuomiosta aika Niuvalla? Saako siellä olevat pitää yhteyttä ulkomaailmaan? Jos on muita tuomioita jäljellä, istutaanko ne ennen mielentilatutkimuksia?
Kysymyksiä...
Kiitos vastauksista!
9292
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Saattaa löytyä mielenkiintoista tekstiä ja tyhjentäviä vastauksia. Itse mielentilatutkimuksen läpikäyneenä pystyn puhumaan vain omasta puolestani. Muilla se kesti 6-8 viikkoa. Minua pitivät pelkästään 3 viikkoa. Psykiatrin hermo ei kestänyt huumoriani. Samaan aikaan minulla oli alla hovista tullut juttu. Se tuli voimaan vasta mtt:n jälkeen, ei kesken kaiken.
Mitä luulet, jos on muita tuomioita jäljellä, lusitaanko ne ensin? Entä jos kaipparilla onkin muita tuomioita 6-8 vuotta. Meinaatko, että mielentilatutkimus odottaa sen ajan? Ei odota. Mielentila on tutkittava mahdollisimman tuoreeltaan sattuneeseen tapaukseen nähden, ei jälkikäteen 5-10 vuoden kuluttua.
Kysy mitä vain, minä tiedän kaiken!
tärkeään kysymykseesi.....sorry....."vähennetäänkö mahdollisesta tuomiosta aika Niuvalla?" (Hyvä huomio, olet tietoinen jo paikastakin, Niuva!) Tottakai. Nyt ei eletä menneessä. Sekä tutkintavankeusaika ja tutkimusaika miinustetaan tulevasta tuomiosta, jos tutkittava katsotaan normaaliksi tai varttihulluksi. Mutta jos vastaus on ymmärrystä vailla (syyntakeeton), silloin time ja päivyri raksuttavat päättymätöntä aikaa. Enää ei tiedä, pääseekö ulos? Tai pääsee, mutta arkussa vai elävänä zombiena joskus.
Kysy mitä vain, minä tiedän kaiken!
Mistä saan tiedon koska tämä henkilö mahdollisesti lähtee istumaan ja minne?
sitä tietoa melkein mistään. Ainoastaan käräjäoikeuden kansliasta tuomiomääritelmistä, onko hänet tuomittu ja vangittu saman tien. Oikeudesta vangittu henkilö passitetaan lähimpään lääninvankilaan, sen jälkeisistä siirroista et saa tietoa, etenkin kun ja jos olet yksityishenkilö ja et ole vangitun lähisukulainen.
Alkuperäinen aloitushan oli; epäillään henkirikoksesta. Ok. Jo sen vuoksi epäilty on vangittu. Oikeudessa määritellään, onko henkilö mielentilatutkimuksen tarpeessa. Ok. Usein määritellään että on. Sen jälkeen vangittu passitetaan takaisin lääninvankilaan. Kestää usein useampia kuukausia, ennen kuin henkilö siirretään mielentilatutkimukseen. Tässä tapauksessa Niuvaan. Ok. Hän joutuu sinne todennäköisesti marras-joulukuussa. Ok. Tutkimus kestää 6-8 viikkoa. Ehkä tammikuun loppuun. Sen jälkeen alkaa raksuttamaan aika mielentilatutkimuksen valmistumisesta. Ok. Se kestää 2-3 kuukautta ja menee oikeusturvakeskuksen tai jonkun muun käsiteltäväksi lausuntoa varten. Lausunto lähetetään käräjäoikeudelle, joka päättää uuden käsittelypäivän. Aletaan olla jo huhti-toukokuussa 2011 ennen kuin käräjäoikeus antaa päätöksen. Ok. Tuomittu valittaa hoviin. Ja jää tutkintavankeuteen paikalliseen lääninvankilaan. Hovioikeus ottaa jutun käsittelyyn elo-syyskuussa 2011 ja vasta sen päätöksen jälkeen tuomio on lainvoimainen ja kyseinen henkilö lähtee lusimaan johonkin päin suomea. Todennäköisesti Sukevalle. Ok?
Kiitoksia oikein paljon vastauksista ja tiedoista joita en aiemmin keltään saanut vaikka kuinka kyselin. Sulta saa varmaan jatkossa kysellä? Ainakin tunnut tietävän paljon ja asiallisesti vastailet, kiitos siitäkin. En varmaan sitten saa mitään tietoja henkilöstä, koskaan, koska olen vain entinen tyttöystävä.
asiallisiin asioihin (olipa mielenkiintoinen lause meikältä) mutta saatan heittää feikkiäkin tarvittaessa.
Olen kuitenkin vanhanajan venkula joten nykysysteemit ei ole päivitetyt päässäni. Jonkin verran on muuttunut vankeinhoito. (Vankein säilöntä).
Mitä tulee tuohon "vain entinen tyttöystävä" niin tietoja suljetusta maailmasta ei taida paljon herua, etenkään jos kohde itse ei niitä anna - siis miksi et kirjoita hänelle ja kysy suoraan, missä mennään. Toinen vaihtoehto, anna ajan kulua ja pyri seuraamaan lehdistä, uutisoivatko asiasta sitten myöhemmin?
Ajaako sinua tässä asiassa pelkkä uteliaisuus, vahingonilo, vai mikä? Sorry suora kysymys.
Niinpä, samaa tässä miettinyt... Ei tässä niin tietokoneajassa vielä täydellisesti eletä että kyllähän toi etanapostikin kulkee, ihan jopa päivässä. ;)
Satun vaan exästä edelleen välittämään. Olosuhteiden pakosta erottiin (jätkää vietiin laitoksesta toiseen ja oli aina aika sekaisin) ja ehkä parempikin ettei olla yhteyksissä ennenkuin pääsee kuiville...
Ajattelinkin että annan ajan kulua. Eipä se sieltä ihan vähään aikaan mihinkään karkaa. Ehkä sitte myöhemmin otan häneen yhteyttä...
Periaatteiltani olen mies joka ei neuvojaan jakele eikä ketään opastele koska ne tahtovat mennä tyhjille seinille. Lähden siitä että jokaisen on pohjansa käytävä, tässä tapauksessa exäsi on koukannut tosi monttuun, ja että jokaisen on polkunsa opittava kantapäidensä kautta.
Nyt teen poikkeuksen, kun sanon, jospa avaisit silmäsi ja alkaisit elämään vihdoinkin omaa elämää. Lienet varsin nuori joten sinulla saattaa olla ne kuuluisat piilevät äidinvaistot jossa olet kuvitellut, että pystyt muuttamaan toisen. Et pystynyt.
Vuoden-kahden kuluttua saattaisit havaita, että muutakin elämää on ja että aiemmin olet välittänyt vain exäsi sairaudesta ja päihdeongelmista. Jos niitä ei saanut laitokset pysäytetyksi, miksi teet itsestäsi isomman kuin mihin kykenet. Et kykenekään. Saattaahan exäsi olla vankeusajan selvä kun on ns pakkoraittius päällä, vaan haluaako se itse olla selvä jatkossakin?
Elämä on asettanut sinulle suuret kysymysmerkit. Suosittelen niiden kaatamista ja elämän ottamista omaan haltuusi uusin ja puhtain päiväkirjoin. Välittäminen ei ole sama kuin rakkaus ja lienet rakastanut väärällä tavalla. Eipä näy exäsikään rakastaneen sinua vaan aineita, ja se päättyi noinkin rankasti mitä olet kuvaillut.