Yhden turva ja
Vaiheen hurma,
Joku kuolee turhaan
Tunteeton surma
Ei ole murha
Kaunein kauris, kaunein kauris
Aivan yksin
Jäi kynsiin petoeläimen
Lupasi peto, ettei hetkeäkään riistä
Vain tahtoi sylissä pidellä
Yhden turva ja
Vaiheen hurma,
Joku kuolee turhaan
Tunteeton surma
Ei ole murha
Tätä on turha surra
Surra
Peto rakasti sinua
Sinä kaipaat häntä niin
Sinä rakastit petoa
Ja sinä kaipaat häntä
Kaunein kauris, kaunein kauris
Irrotti otteen
Ja hävisi ruohikkoon
Peto nuoli, nuoli veristä vanaa,
Tahtoi löytää rakkautensa
Yhden turva ja
Vaiheen hurma,
Joku kuolee turhaan
Kuolee turhaan
Tunteeton surma
Ei ole murha
Vaiheen hurma,
Joku kuolee turhaan
Tunteeton surma
Ei ole murha
Kaunein kauris, kaunein kauris
Aivan yksin
Jäi kynsiin petoeläimen
Lupasi peto, ettei hetkeäkään riistä
Vain tahtoi sylissä pidellä
Yhden turva ja
Vaiheen hurma,
Joku kuolee turhaan
Tunteeton surma
Ei ole murha
Tätä on turha surra
Surra
Peto rakasti sinua
Sinä kaipaat häntä niin
Sinä rakastit petoa
Ja sinä kaipaat häntä
Kaunein kauris, kaunein kauris
Irrotti otteen
Ja hävisi ruohikkoon
Peto nuoli, nuoli veristä vanaa,
Tahtoi löytää rakkautensa
Yhden turva ja
Vaiheen hurma,
Joku kuolee turhaan
Kuolee turhaan
Tunteeton surma
Ei ole murha
Vastaukset 12
Vanhimmat
Miten Ihana runo ja tarina........!!!!!!!!
en tähän mitää vastaa, nautin vain kuvasta
Peto vaan ei ole rakas eikä toisinpäin.
Eikö seurakunta aio puuttua tähän?
hyvä toi huumorintaju ;))
Niin.. peto, tunteeton surma, murha...
Olisi voinut olettaa että puuttuu...
Ihan sairas runo, sori mut ei uponnu.
En todellakaan pelottele. Ei tämä runo mun tekele ole. Eikä uponnut muhunkaan. Aloittaja voisi kommentoida, mitä oli mielessä.
ymmärrsin tuon runon ja TYKKÄÄN SIITÄ!! mutta jos se ei teihin uponnut
niin eihän sille mitään voi
se on maku- ja ymmärrysasia
se meille muille miten sen ymmärsit?
Minusta se oli tosi himmee, eikä avautunut ja mistään en löytänyt mitään viitteitä intohimoon, liekö aloittaja erehtynyt pahasti palstasta?!
en jaksa ryhtyä kirjoittamaan pitkää analyysia
mutta kyseisessä runossa,se miten minä sen koen,on hallitsematon/täytymätön intohimo ja rakkaus
joka voi viedä itsen ja toisen jopa tuhoon
täytymätön intohimo, haave jonka kokija (itseltään) surmaa "jääden nuolemaan veristä vanaa"
rakkausajatusta jonka on itsestään tuhonnut ehkä säälien itseään....jää nuolemaan mitä?! haavojaan? surmattua intohimoaa? mitä?
Runossa on voimakas tunnelataus jota on turha lähteä selittämään
sen vain tuntee runon rytmissä ja on piiloitettu sanojen alle ?!
574m1n4
:)
Siitä onkin jo vuosia kun laitoit tuon minulle kuvailemaan meidän suhdetta. En edelleenkään ole mikään ahven vaikka se mato houkuttelevalta näyttääkin. Jos ihan rehellisiä ollaan niin tuskin tuo on se ketä kuvittelen tai edes minulle mutta kyllä aika mielenkiintoinen yhteensattuma.