Tutkimus: Teini-ikäisenä huostaanotetut syrjäytymisvaarassa
6.9.2010 10:00 | Päivitetty: 6.9.2010 10:21
A A STT–HS
Huostaanotetuista lapsista suurimmassa syrjäytymisvaarassa ovat teini-iässä laitokseen sijoitetut pojat. Heistä peräti neljäsosa oli nuorina aikuisina työttömänä tai eläkkeellä, ilmenee Kelan tuoreesta tutkimuksesta.
Myös 13–17-vuotiaina laitoshoitoon sijoitetut tytöt ovat nuorina aikuisina heikosti koulutettuja. Parhaiten taas ovat selvinneet vauvana tai alle 12-vuotiaina huostaan otetut ja perhehoitoon sijoitetut naiset.
Syrjäytymisriskin vuoksi Kelan tutkimuksessa pidetäänkin erityisen huolestuttavana sitä, että 16–17-vuotiaiden huostaanotot ovat Suomessa lisääntyneet 2000-luvulla.
Tutkimus kertoo myös, että huostaanotto heikentää myös vanhempien tilannetta. Huostaanotettujen perheissä on toki jo ennen huostaanottoa yleensä enemmän köyhyyttä, sairautta ja työttömyyttä kuin perheissä keskimäärin. Huostaanoton jälkeen ongelmat kuitenkin yleensä lisääntyvät. Tutkimuksen tekijät esittävätkin, että pitäisi keksiä uusia tapoja tukea perhettä sekä ennen että jälkeen huostaanoton.
Vuonna 2008 kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna yli 16 500 lasta ja nuorta, joista valtaosa huostaan otettuna.
Kelan tutkimustulokset ovat peräisin yhdessä opetusministeriön kanssa julkaistusta Perhepiirissä-kirjasta.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tutkimus Teini-ikäisenä huostaanotetut syrjäytymisvaarassa/1135259928383
Osallistu keskusteluun
6.9.2010 10:00 | Päivitetty: 6.9.2010 10:21
A A STT–HS
Huostaanotetuista lapsista suurimmassa syrjäytymisvaarassa ovat teini-iässä laitokseen sijoitetut pojat. Heistä peräti neljäsosa oli nuorina aikuisina työttömänä tai eläkkeellä, ilmenee Kelan tuoreesta tutkimuksesta.
Myös 13–17-vuotiaina laitoshoitoon sijoitetut tytöt ovat nuorina aikuisina heikosti koulutettuja. Parhaiten taas ovat selvinneet vauvana tai alle 12-vuotiaina huostaan otetut ja perhehoitoon sijoitetut naiset.
Syrjäytymisriskin vuoksi Kelan tutkimuksessa pidetäänkin erityisen huolestuttavana sitä, että 16–17-vuotiaiden huostaanotot ovat Suomessa lisääntyneet 2000-luvulla.
Tutkimus kertoo myös, että huostaanotto heikentää myös vanhempien tilannetta. Huostaanotettujen perheissä on toki jo ennen huostaanottoa yleensä enemmän köyhyyttä, sairautta ja työttömyyttä kuin perheissä keskimäärin. Huostaanoton jälkeen ongelmat kuitenkin yleensä lisääntyvät. Tutkimuksen tekijät esittävätkin, että pitäisi keksiä uusia tapoja tukea perhettä sekä ennen että jälkeen huostaanoton.
Vuonna 2008 kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna yli 16 500 lasta ja nuorta, joista valtaosa huostaan otettuna.
Kelan tutkimustulokset ovat peräisin yhdessä opetusministeriön kanssa julkaistusta Perhepiirissä-kirjasta.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tutkimus Teini-ikäisenä huostaanotetut syrjäytymisvaarassa/1135259928383
Osallistu keskusteluun
Vastaukset 13
Vanhimmat
Oikeuskansleri kajosi lasten syrjäytymiseen
16.01.2009 11:17
Oikeuskansaleri Jaakko Jonkka tuntee syvää huolta lasten syrjäytymisestä. Perjantaina hän totesi asianajajapäivillä mm. että syrjäytymisen seurauksena syntyneet lieveilmiöt ovat kalliita.
- On laskettu, että jokaisesta syrjäytymisestä aiheutuu yhteiskunnalle 1-1,5 miljoonan euron kustannus. Tämän tiedon luulisi herättävän laskutikkuihmisetkin, Jonkka sanoi.
- Hälyttävän suuri osa lapsista ja nuorista on eri syistä syrjäytymisuhan alaisena, putoamassa totaalisesti kelkasta. On puhuttu 10 prosentista, joissakin puheenvuoroissa jopa 20:stä. Prosenttiluvut, jotka joidenkin erityisryhmien kohdalla ovat vielä suurempiakin, tuskin voivat olla tällaisissa määritelmäkysymyksissä tarkkoja, mutta suuntaa ne antavat.
- Kun mietimme, mistä saamme huomispäivän osaajat ja miten turvaamme jaksamisen, on lähdettävä kysymyksistä, millä keinoin onnistumme torjumaan syrjäytymiskehitystä ja miten varmistetaan se, että jokainen nuori löytää oman paikkansa yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä eikä jää väliinputoajaksi. Näillä kysymyksillä on luonnollisesti tärkeä merkitys yksilötasolla, mutta asialla on myös laajempi merkitys, totesi Jonkka.
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1634552&ref=lk_hs_ko_2
Urpilainen huolissaan nuorten eläköitymisestä
136 kommenttiaJulkaistu 28.08.2010 18:45 (päivitetty 20:16)
Oppositiopuolue sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen mielestä nuorten aikuisten varhainen eläköityminen syö hyvinvointivaltion perusteita. Keskustelu alle 35-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä on jäänyt Urpilaisen mukaan eläkeikäkeskustelun varjoon.
Urpilainen perustaa näkemyksensä työterveyslaitoksen laskelmiin. Vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle jää lähes 4 000 nuorta aikuista, mikä on 40 prosenttia enemmän kuin vuosikymmen sitten. Heidän työpanoksensa menetys maksaa lähes seitsemän miljardia euroa, ja hoitokulut päälle.
- Meillä on tällä hetkellä lähes 20 000 alle 35-vuotiasta nuorta työkyvyttömyyseläkeläistä ja tämä on myöskin suomalaisen hyvinvointivaltion kannalta iso ongelma.
MTV:n nettikolumnissa puheenjohtaja Urpilainen kirjoittaa, että nuorten eläkeläisten nopea lisääntyminen on hätkähdyttävä tieto, josta ei uskalleta puhua.
- Uskon, että me ehkä ollemme tällä hetkellä siinä tilanteessa, että meidän terveyspalvelumme ovat rapautuneet, kouluterveydenhuolto ja ennen kaikkea mielenterveyspalvelut. Tästä syystä nuoria siirretään työkyvyttömyyseläkkeelle ja heidän työpanoksensa yhteiskunnalta jää saamatta.
Sdp on nostanut nykyisen eläkeiän puolustamisen yhdeksi keskeiseksi vaaliteemakseen ensi kevään eduskuntavaaleihin. Keskustelu työuran alkupään ongelmista palvelee tätä asiaa. Paine eläkeiän nostoon on kuitenkin kova, ja puolueen omatkaan rivit eivät ole eläkekeskustelussa suorina.
Kansanedustaja Erkki Tuomioja ehti jo alkuviikosta ilmoittaa, että eläkeikä ei voi olla koskematon asia. Muuten joudutaan leikkauksiin tai veronkorotuksiin.
- Mekaanisella alaikärajan nostolla sitä työuraa ei pidennetä, Urpilainen huomauttaa.
Sdp:n kanssa samoilla linjoilla oleva vasemmistoliitto vaati tänään keskustalta ja kokoomukselta selkeitä eläkeikä-kannanottoja.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/08/1177300
Soita Pysäytä
Kela esittelee uusimpia käsityksiään huostaanotoista nettisivullaan:
http://www.sttinfo.fi/pressrelease/detail.do?pressId=32567&type=detail&subType=thisweek&searchKey=6e3d442b-b9a7-11df-8db5-d1924172474b&subSearchKey=b6d0eca9-b7d0-11df-8db5-d1924172474b&languageId=all&rubricId=null&themeId=null&attachmentTypeId=null&timeRangeId=null&pageIndex=1&firstCharOfName=null
(Herttinen, miten pitkä linkki!)
"Toisen artikkelin mukaan heikoimmin yhteiskuntaan näyttävät kiinnittyvän teini-iässä kodin ulkopuolelle sijoitetut pojat, jotka ovat olleet laitoshoidossa tai monessa sijoituspaikassa. Heistä 80 % oli vielä 23-24-vuotiaina vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta. Laitoshoitoon teininä sijoitetuista nuorista miehistä alle puolet työskentelee, opiskelee tai hoitaa kotonaan lapsiaan 23-24-vuotiaana, neljännes on joko työttömänä tai eläkkeellä ja lopun toiminnasta ei ole tietoa. Koulutus- ja työllistymistilanne on paras naisilla, jotka on otettu huostaan ja sijoitettu perhehoitoon alle 13-vuotiaina. Ylipäänsä perhehoito sijoituspaikkana, varhainen sijoitusikä (alle 13 v) ja sukupuoli (nainen) näyttäisivät edesauttavan kiinnittymistä työmarkkinoille ja opiskeluun."
Yleisradio kertoi juuri äsken lastensuojelun ja huostaanottojen aiheuttamista ongelmista VANHEMMILLE. Toimittaja Annu Passojan jutussa oli se mielenkiintoinen näkökulma, kuinka lasten huostaanottaminen sysää koko muu perheen syöksyyn. Vanhemmat alkavat voida sen jälkeen huonosti.
Passojan radiojutussa vaadittiin, että vanhemmille on tarjottava tukea myös huostaanoton jälkeen, mutta aivan erityisesti ennen kuin huostaanottoon asti päädytään!!! Hyvä, toimittaja Annu Passoja! Juttusi oli aivan mainio!
Passoja oli haastatellut ainakin professori Marketta Rajavaaraa, toisen haastatellun naisen nimi meni minulta ohi. Rajavaara puhuu ihan järkeviä.
http://www.kela.fi/in/internet/julkaisu.nsf/net/H_ZRV_SUO
Rajavaara paheksuu esimerkiksi sairastavien vanhempien jahtaamista lastensuojelun keinoin. Rajavaaran mukaan vanhempien sairaus ei voi olla ensisijaisesti lastensuojelun asia, vaan ihmisiä on autettava muilla keinoin. Juuri niin. Jos minä vanhempana sairastun johonkin, vaikkapa keuhkokuumeeseen, minulla on lupa olettaa, että minua auttaa terveyskeskus, ei kaupungin lastensuojelu.
tosissaankin tutkimaan. Toivottavasti myös järkeviä ratkaisujakin saadaan aikaiseksi.
Marketta Rajavaaran radiohaastattelusta onnistui bongaamaan jotain muistiinkin. (Onneksi istuin samaan aikaan tietokoneella.)
Toimittaja Annu Passojan juttu taisi olla Yleisradion Ajantasa-ohjelmassa.
http://yle.fi/radiosuomi/ohjelmat/2011/04/ajantasa_1584940.html
Rajavaara haluaa korostaa, että joka tapauksessa lapsi voi takuulla paremmin, jos hän tietää että vanhempansa voivat kohtuullisen hyvin. Rajavaara haluaa tuoda lastensuojeluun nyt uutuutena sen, että suomalaisen yhteiskunnan on alettava hoitaa myös vanhempia, muuten myös lapset kärsivät. Tähän saakkahan lastensuojelun on halunnut nähdä lapsen ja hänen vanhempiensa eli perheen välillä vain ristiriitaa. Perhettä ei ole haluttu tarkastella kokonaisena pakettina, toimivana ja itsenäisenä yksikkönä.
Rajavaara vaatii vanhemmille apua. Kaikkia "auttamistoimia" ei pidä kohdistaa vain lapseen. Rajavaaran puheesta voi vetää johtopäätöksen, että hän hämmästelee vanhempien unohtamista. Aivan kuin vanhempia ei olisi olemassakaan.
Rajavaaran mukaan vanhempia pitää auttaa huostaanoton jälkitilanteessa, ja silloin kun perhe on vielä koossa. Minusta vaikutti, että hän haluaa korostaa auttamistyön tärkeyttä nimenomaan ennen huostaanottoa.
Rajavaara vaikuttaa pöyristyneen esimerkiksi äidin väsymyksen tai äidin syöpäsairauden takia tehtyjen huostaanottojen takia. Todellakin. Ovathan ne ovat hillittömiä kertomuksia. Sellaista ei saa tapahtua kenellekään.
Ihmettelinkin jo 3-4 vuotta sitten että mihin sossut ovat vanhemmat unohtaneet kun tavallaan sossu jätti vanhemmat heitteille eli oman onnen nojaan selviämään tuosta kauheasta kohtalosta yksin ja lapset riistettyinä saamatta minkäänlaista apua ja oikeutta asiaan.
"Rajavaara vaatii vanhemmille apua. Kaikkia "auttamistoimia" ei pidä kohdistaa vain lapseen. Rajavaaran puheesta voi vetää johtopäätöksen, että hän hämmästelee vanhempien unohtamista. Aivan kuin vanhempia ei olisi olemassakaan."
On hyvä kun asia on tuotu esille vaan vielä parempi olisi ollut jos asia olisi tuotu jo 20vuotta sitten niin ei tilanne olisi päässyt riistäytymään näin pahaksi kuin se nyt on.
Parempi myöhään kuin ei...
professoritason ihmiset ovat vihdoinkin aukaisseet sanaisen arkkunsa
tässä mielettömässä huostahulluudessa
mitä tämän maan kouluttamaton lastensuojelun viranomaisväki
oikein kansalaistensa parissa huseeraa ja puuhastelee.
jahtaaminen kuulostaa melkeinpä samalta kuin vainoaminen jne
Perustuslain mukaan tässä maassa on olemassa tiettyjä vapauksia, oikeuksia jne
mutta sehän ei näitä huostahulluja soseukkosia koskekaan ....
lupa on vaikka ----- jos siltä sattuu soseukkosesta tuntumaan.
Kela maksaa lapsilisät yksinhuoltajakorotuksineen huostaan ottajalle tämän hakemuksesta. Kela ei kysy rahojen perään, siihen menevätkö lapsilisärahat sijoitetun tarpeeseen vai sijaisvanhempien siideriin. Ei kysy todellakaan, vaan maksaa mukisematta. Kela on se toimija, joka syrjäyttää näitä nuoria ja tekaisee nyt sitten ihan tutkimuksen ja kaikki hymistelevät tyytyväisinä. Kyllä minun pitää todeta tähän, että voi saatanan saatana tätä Kelankin kieroutta. Minä olen valittanut Kelaan ja vaatinut lapsilisän maksamisen sijoitetun tilille sen takia, että tämä ei saa tarvitsemaansa vaatetta ja ruokaa sijoituksessa ja nimenomaan on syrjäytymisvaarassa ja syrjäytyy. Sijoituspaikassa oli karvakäsien valmistamaa pitsaa ja muuta moskaa ruokana ja sijaisvanhemmilla siideriä ja muita juomia ja tiedotin Kelaan. Kela antoi valitukseeni vastauksen, että sijoittajan hakemuksesta lapsilisä maksetaan sijoittajalle. Joten tiedän täsmälleen miten Kela toimii, en tiedä mihin pyrkivät nyt hurskastelullaan. Vosiko olla siksi, että huostaan otoista puhutaan nyt niin ehkä valtiovallan uskottavuudenkin kannalta ehättivät propakandallaan lapsen asialle toivoen keskustelun vähitellen laantuvan. Muuhun minun on vaikea uskoa.
Kyllä olet oikeassa siinä, että tänä päivänä julkaistuja tutkimustuloksia voi tarkastella monestakin näkökulmasta.
Minulle tuli heti mieleeni, että radiouutisissa kerrottu tutkimuksen osuus, teininä huostaanotettujen syrjäytyminen, ajaa sitä asiaa, että lapset pitää huostaanottaa mahdollisimman nuorina. Nythän uutisoitiin, että muistaakseni alle 12-vuotiaina huostaanotetut tytöt selviytyvät kaikkein parhaiten. Tämä tarkoittaa, että seuraavaksi aletaan rummuttaa, että pikku lapsia pitää alkaa huostaanottaa.
Olenkin siksi yhä tyytyväisempi sen takia, että toimittaja Annu Passoja rajasi aiheen omassa jutussaan toisin. Hän osasi tarttua siihen näkökulmaan, mitä huostaanotto tarkoittaa lapsen oikeassa perheessä.
Mitä väärää siinä on että herkutellaan joskus karvakäsipizzalla ja siiderillä? Niin mekin tehdään ja moni muukin perhe.
sossulta niin saat sen jälkeen sanoa lapsellesi hyvästit ; D Ottavat mielellään tuo "huolen" aiheen mukaan huostaan
"Puolet huostaan otetuista nuorista ei suorita opintoja peruskoulun jälkeen
Tuoreen tutkimuksen mukaan puolet huostaan otetuista nuorista ei suorita tutkintoa peruskoulun jälkeen. Vaikka huostaanotot Suomessa lisääntyvät, niiden vaikutusta nuorten aikuisikään on tutkittu hyvin vähän."
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/09/puolet_huostaan_otetuista_nuorista_ei_suorita_opintoja_peruskoulun_jalkeen_1959412.html
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/09/puolet_huostaan_otetuista_nuorista_ei_suorita_opintoja_peruskoulun_jalkeen_1959412.html
Tuossa linkki Yleisradion eiliseen uutiseen. Lue myös kommenttiosasto, siellä on kiinnostava laitoksessa työskentelevän lähihoitajan näkemys asiaan. Parikymppiset pojat päätyvät usein itsemurhaan.
On tämä kova yhteiskunta. Mitä varten me tätä kaikkea rakennamme?