Hei kaikille ei narsisteille ja narsisteille!
Veljeni on niin huono pyytämään apua tai kysymään edes neuvoa,tyypillinen mies "kyllä minä tämän itse hoidan" tyyliin.Veljeni kyllä tietää että täältä neuvoa aion kysyä.
Eli miten toimia ex-vaimon kanssa ja yhteisen lapsen hyvinvoinnin takaamiseksi?
Ja onko ex-vaimo narsisti vai onko hänellä kenties jokin muu persoonallisuushäiriö?
-Äiti muiden ihmisten aikana ja silmissä paras äiti ja haluaa vain lapsen parasta,mutta kun ovi sulkeutuu niin omat tarpeet ovat etusijalla.-
-Veljeni joutuu usein kuulemaan lapseltaan että äiti näin ja näin,esim. lupaa että isä ostaa jotakin tiettyä ja ilmoittaa asiasta niin myöhään että kaupat eivät ole enään auki,tai jos on niin noin 100 km matkan päässä, ja kun lapsi siitä äidille harmittelee niin äiti tokaisee että isän olisi pitänyt lähteä tavara hakemaan.Äiti olis silloin samana päivänä päivällä hakea kyseinen tavara noin 1 km päästä.
-Kun äiti lähdössä viettämään iltaa, saattaa lapsi olla muutaman tunnin yksin ennen lapsenvahdin saapumista eikä vastaa lapsen puheluihin.
-Toisinaan asioille mennessään äiti kyllä pystyy jättämään lapsen 2-3 tunniksi yksin ja taas yhtäkkiä pistää lapsen soittamaan isälleen ettei halua asioille mukaan mutta ei saa jäädä yksin kotiin.
- Lapsen syntymäpäivillä ei ollut yhtäkään lasta ainoastaan äidin tuttavia (siis ne noin 2) ja sukulaisia.
- Lapsi on todella laiha,ei kuulemma äidin mukaan syö (on ronkeli),veljeni luona ollessaan kyllä syö
- Lapsen asioista ei ilmoittele, omistaan kyllä.
- äidillä ei ystäviä,paitsi sukulaiset, ei muuta sosiaalista elämää kuin baari-illat.
- Äiti kuljetti lasta autossa jossa ei ollut turvavöitä,veljeni siitä kuultuaan hieman kiukkuisesti kommentoi asiaa,mihin äiti totesi että ajaa kyllä hiljaa niin ei mitään tapahdu.
-Lapsi tarvitsi polkupyörään uudet kumit,niin äiti osti todella kalliin pölynimurin, ei kumeja.
- Kun veljeni hakee lapsen sovittuna aikana,saattaa olla etteivät ole paikalla,äiti unohtanut tai tyyliin " katsotaan jos me siihen mennessä ehdimme tulemaan kotiin".
Tässä nyt muutama ote,pahempia tapauksia en nyt viitsi kertoa.
Olisko jollakin neuvoa miten veljeni parhaiten (ei kuitenkaa alistumalla) ymmärtäisi lapsensa äitiä ja myös lastansa jossa vahva leima äidin mielipiteistä.
Veljeni on niin huono pyytämään apua tai kysymään edes neuvoa,tyypillinen mies "kyllä minä tämän itse hoidan" tyyliin.Veljeni kyllä tietää että täältä neuvoa aion kysyä.
Eli miten toimia ex-vaimon kanssa ja yhteisen lapsen hyvinvoinnin takaamiseksi?
Ja onko ex-vaimo narsisti vai onko hänellä kenties jokin muu persoonallisuushäiriö?
-Äiti muiden ihmisten aikana ja silmissä paras äiti ja haluaa vain lapsen parasta,mutta kun ovi sulkeutuu niin omat tarpeet ovat etusijalla.-
-Veljeni joutuu usein kuulemaan lapseltaan että äiti näin ja näin,esim. lupaa että isä ostaa jotakin tiettyä ja ilmoittaa asiasta niin myöhään että kaupat eivät ole enään auki,tai jos on niin noin 100 km matkan päässä, ja kun lapsi siitä äidille harmittelee niin äiti tokaisee että isän olisi pitänyt lähteä tavara hakemaan.Äiti olis silloin samana päivänä päivällä hakea kyseinen tavara noin 1 km päästä.
-Kun äiti lähdössä viettämään iltaa, saattaa lapsi olla muutaman tunnin yksin ennen lapsenvahdin saapumista eikä vastaa lapsen puheluihin.
-Toisinaan asioille mennessään äiti kyllä pystyy jättämään lapsen 2-3 tunniksi yksin ja taas yhtäkkiä pistää lapsen soittamaan isälleen ettei halua asioille mukaan mutta ei saa jäädä yksin kotiin.
- Lapsen syntymäpäivillä ei ollut yhtäkään lasta ainoastaan äidin tuttavia (siis ne noin 2) ja sukulaisia.
- Lapsi on todella laiha,ei kuulemma äidin mukaan syö (on ronkeli),veljeni luona ollessaan kyllä syö
- Lapsen asioista ei ilmoittele, omistaan kyllä.
- äidillä ei ystäviä,paitsi sukulaiset, ei muuta sosiaalista elämää kuin baari-illat.
- Äiti kuljetti lasta autossa jossa ei ollut turvavöitä,veljeni siitä kuultuaan hieman kiukkuisesti kommentoi asiaa,mihin äiti totesi että ajaa kyllä hiljaa niin ei mitään tapahdu.
-Lapsi tarvitsi polkupyörään uudet kumit,niin äiti osti todella kalliin pölynimurin, ei kumeja.
- Kun veljeni hakee lapsen sovittuna aikana,saattaa olla etteivät ole paikalla,äiti unohtanut tai tyyliin " katsotaan jos me siihen mennessä ehdimme tulemaan kotiin".
Tässä nyt muutama ote,pahempia tapauksia en nyt viitsi kertoa.
Olisko jollakin neuvoa miten veljeni parhaiten (ei kuitenkaa alistumalla) ymmärtäisi lapsensa äitiä ja myös lastansa jossa vahva leima äidin mielipiteistä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Henna...? Metalli-leidi ? Mitä mieltä olette?
En ole lastenkasvatusasiantuntija mutta...
Mitä tuohon nyt osais sanoa...Narsistiselta vaikuttaa, mutta onko narsisti, niin mene ja tiedä.
Aika paha kai sitä on mennä puuttumaan toisen lastenkasvatusmenetelmiin, oli äiti sitten narsisti tai ei. Ei kai tuossa tilanteessa voi kun tarkkailla sivusta, ja kehoittaa veljeäsi ilmoittamaan asiasta mahdollisesti eteenpäin jos vakavaa kaltoinkohtelua ilmenee, mutta se nyt pitäis olla se viimeinen keino.
Sinuna antaisin veljesi hoitaa asian, sillä heidän välinen ongelmahan tuo on, eikä siihen kannata ulkopuolisten paljon sekaantua...Jos nainen on narsisti, niin painostuksella voi saada asiat menemään vain paljon pahemmaksi, ja tämä lapsihan siinä tietenkin joutuisi sijaiskärsijäksi.
Minkä ikäisestä lapsesta on kyse?
Minusta tuo kuulostaa siltä, että äiti on itsekäs ja itsekeskeinen. Narsistit toki ovat itsekkäitä, mutta kaikki itsekkäät eivät ole narsisteja. En pelkästään itsekkään luonteen perusteella lähtisi leimaamaan äitiä narsistiksi.
Vaikuttaa aika holtittomalta käyttäytymiseltä, jos kyse on pienestä lapsesta. Naristiset piirteet tulevat kyllä hyvin esiin, mutta minusta voisi kysymyksessä olla ihan tavallinen itsekeskeinen tai sitten kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivä nainen.
Ymmärtää voi toki niin paljon kuin haluaa, mutta holtitonta käyttäytymistä ei voi sallia, ainakaan lapsen kustannuksella. Näyttää siltä, että lapsen etu ei naiselle ole se tärkein ja keskeisin juttu vaan hänen oma napansa.
Veljesi tehtävä on tukea lasta ja auttaa häntä mahdollisimman hyvin olemalla hänelle luotettava, turvallinen ja hyvä isä, joka ei kilpaile lapsen suosiosta äidin kanssa, eikä osta hänen rakkauttaan ja hyväksyntääsä ulkoisilla asioilla, vaan yrittää kasvattaa hänestä itsenäinen, vahva omalla järjellään ajattelva nuori. Lapsen äitiä kannattaa tukea samalla tavalla, olemalla hänelle avuksi, ei haukkumalla ja arvostelemalla vaan kannustamalla ja huomioimalla, jos hän on saanut jotain hyvää aikaan pojan hoidossa tai kasvatuksessa. Moittiminen ja arvostelu lannistaa, mutta kehuminen saa yrittämään kovemmin olemaan parempi äiti. Läpinäkyvä ei silti kannata olla, mt-potilaat ja luonnehäiriöiset kyllä aistivat teennäisyyden.
Narsistiset piirteet hänellä on olemassa, mutta kertomasi perusteella kyseessä ei ole mielestäni pelkkä narsisti.
Esimerkkikuvaustesi perusteella äiti toimii lastaan kohtaan väärin!
Mutta koska tässä on paljon negatiivista, niin vertailun vuoksi haluaisin kuulla mitä hyvää äiti on lapselleen antanut? Elämän lisäksi.
Usein on niin että katkera ihminen poimii niitä elämän negatiivisia puolia 'todisteeksi'. Hyvääkin on. Mitkä ne ovat?