nopea vene

Matkanopeus on tietysti huonosti määritelty, mutta moni nykyaikainen ~10 m vene kulkee kaasu pohjassa n. 8 kn eli jollekin matkanopeus voi hyvin olla 7 kn, vaikka 6,5 olisi varmasti järkevämpää aaltojen, melun ja polttoaineenkulutuksen kannalta.

80 000 eurolla saa monia tuollaisia sekä tietysti myös 80-luvun pitkiä ja kapeita veneitä kuten Sirena 38, Lancing 42 ja Cayenne. Noilla on vesilinja n. 10 m, joten hiukan yli 7 kn on ihan hyvä matkanopeus.

Joakim_ kirjoitti:

Matkanopeus on tietysti huonosti määritelty, mutta moni nykyaikainen ~10 m vene kulkee kaasu pohjassa n. 8 kn eli jollekin matkanopeus voi hyvin olla 7 kn, vaikka 6,5 olisi varmasti järkevämpää aaltojen, melun ja polttoaineenkulutuksen kannalta.

80 000 eurolla saa monia tuollaisia sekä tietysti myös 80-luvun pitkiä ja kapeita veneitä kuten Sirena 38, Lancing 42 ja Cayenne. Noilla on vesilinja n. 10 m, joten hiukan yli 7 kn on ihan hyvä matkanopeus.

Lue lisää

VL ole kun 9,2m.... saman verran löytyy vaikka Avance36 sta.
Suorakeula antaa ehkä max½solmua lisää.
Mikä kymmen metrinen ei kulje järkevästi 8solmua..6 on lähempänä max matkanopeus.

20+9 kirjoitti:

VL ole kun 9,2m.... saman verran löytyy vaikka Avance36 sta.
Suorakeula antaa ehkä max½solmua lisää.
Mikä kymmen metrinen ei kulje järkevästi 8solmua..6 on lähempänä max matkanopeus.

Lue lisää

Esittetieto on tosiaan 9,2 m, mutta käytännössä vesilinja on lähes 10 m, varmaankin ylipainosta johtuen. Avance 36:n vesilinja taas on mitattuna alle 9 m eli aika tarkasti metrin vähemmän.

Kaasu pohjassa ei tietysti ole järkevästi, mutta lähes kaikki 32-34 jalkaiset uudet C/R-veneet kulkevat sillä 18-30 hv vakiomoottorillaan n. 8 kn, varsin mukavasti 6,5 kn ja hiukan puskien 7 kn. Oma veneeni on 28-jalkainen (vesilinja 7,5 m) ja kulkee 5,7 kn 1 l/h kulutuksella tekemättä juuri lainkaan aaltoja ja 10 hv koneella kaasu pohjassa 6,4 kn (runkonopeus 6,6 kn).

Joakim_ kirjoitti:

Esittetieto on tosiaan 9,2 m, mutta käytännössä vesilinja on lähes 10 m, varmaankin ylipainosta johtuen. Avance 36:n vesilinja taas on mitattuna alle 9 m eli aika tarkasti metrin vähemmän.

Kaasu pohjassa ei tietysti ole järkevästi, mutta lähes kaikki 32-34 jalkaiset uudet C/R-veneet kulkevat sillä 18-30 hv vakiomoottorillaan n. 8 kn, varsin mukavasti 6,5 kn ja hiukan puskien 7 kn. Oma veneeni on 28-jalkainen (vesilinja 7,5 m) ja kulkee 5,7 kn 1 l/h kulutuksella tekemättä juuri lainkaan aaltoja ja 10 hv koneella kaasu pohjassa 6,4 kn (runkonopeus 6,6 kn).

Lue lisää

Oikeastikko oot mitannut? vähemmän kuin suunnittelija P.Norlin on laskenut...
no etsipä alle 5tonnin suunnittelupainon omaavaa A36:sta jos ylipaino oikeasti nostaisi nopeutta..6tonnia lienee lähempänä totuutta.

Eivät 32jalkaset kyllä kulje 8solmua. Uppomua 5tonnin veneessä lopettaa vauhdin 7solmuun kuin seinään 18hp:ssä -> 30hp antaa max. 7.5.

Sirena36 kirjoitti:

Oikeastikko oot mitannut? vähemmän kuin suunnittelija P.Norlin on laskenut...
no etsipä alle 5tonnin suunnittelupainon omaavaa A36:sta jos ylipaino oikeasti nostaisi nopeutta..6tonnia lienee lähempänä totuutta.

Eivät 32jalkaset kyllä kulje 8solmua. Uppomua 5tonnin veneessä lopettaa vauhdin 7solmuun kuin seinään 18hp:ssä -> 30hp antaa max. 7.5.

Lue lisää

Itse en ole vesilinjoja mitannut, mutta mittaustulokset ovat edessäni. 8 eri Avance 36(5):sta LWL 8,6-8,8 m ja sattumoisin myöskin 8 Sirena 38(5):sta LWL 9,6-9,9 m. Esitteissä oleva LWL on tyypillisesti hyvin epäluotettava arvo.

Harvemmat 32-jalkaiset painavat 5 tonnia, toki niitäkin on, samoin alle 3 tonnia painavia. Vene-lehdestä poimittua:
Finn Flyer 33 7,8 kn MD2020
Finn Flyer 32 7,3 kn D1-20
Hanse 350 7,6 kn 3YM20
EF34 7,9 kn MD2030
FG33 7,8 kn MD2030
X-332 7,2 kn 2GM
Elan 31 7,3 kn 2020

Eipä löytynyt aivan 8 kn, mutta hyvin lähelle ja 7,5 kn ylittyi parissa kohtaa jo 20:llä.

11 solmun nopeus 20 metrisellä köliveneellä vaatii enemmän tehopja kuin 12 metrisellä köliveneellä !!!
Tämä siitäkin huolimatta, että 12 metrisellä runkonopeuden joutuu ylittämään, mutta 20 metrisellä ei joudu.
Tehon tarve riippuu frouden luvun ja runkomuodon lisäksi myös ~suunnilleen~ lineaarisesti painosta. Tarkalleen näin ei ihan ole, sillä tuo pätee vain aallonmuodostusvastuksen osalta ja märkäpinnasta johtuva viskoosivastus kasvaa hitaammin.

20 metrinen on huomattavasti painavampi kuin 12 metrinen, ja tämä on määräävänä tekijänä tehontarpeen määrittelyssä. Siis 12 metrisellä 11 solmua on taloudellisempaa kuin 20 metrisellä.

Väite taloudellisen nopeuden vaativan 20 metristä vesilinjaa on siis täysin virheellinen.

Ero kapeavesilinjaisen catin ja yksirunkoisen välillä on näillä frouden luvuilla jo huomattava suhteessa painoon ; vastuksien suhde suhteessa painoon vähintäänkin 1 : 2 monirungon eduksi.

Siksi jos tällä budjetilla täytyy 11 solmun koneella ajo nopeuteen päästä, kannattaisi vakavasti harkita cattia ihan jo polttoaine talouden takia. Ja niitä saa kyllä tässä 80k egen annetussa budjetissa _käytettyinä_ riittävässä kokoluokassa 5 hengen nukkumisen mahdollistaen lomaillessakin, eikä vain kisaajien minimivaatimuksilla ...

Kymmenmetrisen veneen runkonopeus ei ole kymmenen solmua, kuusimetrisen vesilinjan omaavan veneen runkonopeus on n. 6 solmua. 200 -metrisen laivan runkonopeus on jossain 30 - 40 solmun välillä.

09887655409876765543 kirjoitti:

Kymmenmetrisen veneen runkonopeus ei ole kymmenen solmua, kuusimetrisen vesilinjan omaavan veneen runkonopeus on n. 6 solmua. 200 -metrisen laivan runkonopeus on jossain 30 - 40 solmun välillä.

Lue lisää

veneen runkonopeus voi olla 9 solmua, siis vesilinja on tällöin 9 metriä. Kaava toimii melko hyvin purjeveneille.

csdf3567 kirjoitti:

veneen runkonopeus voi olla 9 solmua, siis vesilinja on tällöin 9 metriä. Kaava toimii melko hyvin purjeveneille.

Runkonopeus riippuu vesilinjan neliöjuuresta! 9 m vesilinjalla runkonopeus on 7,3 kn ja 6 m vesilinjalla 6,0 kn.

09887655409876765543 kirjoitti:

Kymmenmetrisen veneen runkonopeus ei ole kymmenen solmua, kuusimetrisen vesilinjan omaavan veneen runkonopeus on n. 6 solmua. 200 -metrisen laivan runkonopeus on jossain 30 - 40 solmun välillä.

Lue lisää

Ei jodlaaja tällä kertaa aivan umpimetsässä ollut ja sanoikin, että runkonopeus on suunnilleen sama kuin vesilinja metreinä. Nyrkkisääntö pätee siis tavallisimpien veneiden kokoluokassa. Uusissa konstruktioissa veslinja ei poikkea oleellisesti veneen pituudesta. Itse ajelen koneella aika tarkkaan kuutta solmua vesilinjan ollessa kyllä lähempänä kahdeksaa metriä. Hämmästyttävän usein pienemmätkin pöristävät moottorilla ohi.

Nopeusarvioita tehdessä on hyvä muistaa, että ensinnäkin runkonopeus on epämääräinen käsite ja yleensä sillä ymmärretään nopeutta, jossa kulkuvastus on jo merkittävästi kasvanut. Se vain kasvaisi siitä eteenpäin yhä jyrkemmin. Purjeista sen lisääntyneen tehontarpeen saa useinkin, mutta melkoista moottorin huudatusta jo vaatii päästä siihen runkonopeuteenkaan. Eli minä pääsen hirveästi prässäämättä spinnulla tai sivutuuleen sen kahdeksan solmua, täydellä kaasulla moottorilla melkein 7,5. Ja vertailun vuoksi kysyjälle, LYS-luku on 1,18.

Joakim_ kirjoitti:

Runkonopeus riippuu vesilinjan neliöjuuresta! 9 m vesilinjalla runkonopeus on 7,3 kn ja 6 m vesilinjalla 6,0 kn.

polaareilla tuokin väite voidaan osoittaa vääräksi:

http://www1.ft10class.info/boat/Rating/FTpolars.jpg

4687 kirjoitti:

polaareilla tuokin väite voidaan osoittaa vääräksi:

http://www1.ft10class.info/boat/Rating/FTpolars.jpg

Lue lisää

Miten noi polaarit osoittavat runkonopeuden kaavan vääräksi? Se, että kaikilla veneillä, erityisesti kevyillä ja/tai "puoliliukuviksi" suunnitelluilla, voi helposti ylittää runkonopeuden on toinen juttu.

Omasta mielestäni sopiva matkanopeus on sama kuin optimi kryssivauhti keskituulessa. Tämä on 10-20% alle runkonopeuden. Noilla polaareilla siis n. 6,5 kn, mikä on reilut 10% alle runkonopeuden.

17 kirjoitti:

Ei jodlaaja tällä kertaa aivan umpimetsässä ollut ja sanoikin, että runkonopeus on suunnilleen sama kuin vesilinja metreinä. Nyrkkisääntö pätee siis tavallisimpien veneiden kokoluokassa. Uusissa konstruktioissa veslinja ei poikkea oleellisesti veneen pituudesta. Itse ajelen koneella aika tarkkaan kuutta solmua vesilinjan ollessa kyllä lähempänä kahdeksaa metriä. Hämmästyttävän usein pienemmätkin pöristävät moottorilla ohi.

Nopeusarvioita tehdessä on hyvä muistaa, että ensinnäkin runkonopeus on epämääräinen käsite ja yleensä sillä ymmärretään nopeutta, jossa kulkuvastus on jo merkittävästi kasvanut. Se vain kasvaisi siitä eteenpäin yhä jyrkemmin. Purjeista sen lisääntyneen tehontarpeen saa useinkin, mutta melkoista moottorin huudatusta jo vaatii päästä siihen runkonopeuteenkaan. Eli minä pääsen hirveästi prässäämättä spinnulla tai sivutuuleen sen kahdeksan solmua, täydellä kaasulla moottorilla melkein 7,5. Ja vertailun vuoksi kysyjälle, LYS-luku on 1,18.

Lue lisää

Runkonopeus on aivan tieteellisesti määritetty tarkka nopeus! Solmuissa 2,43*SRQT(LWL), missä LWL metreissä. Tällöin veneen oma aalto on veneen pituinen ja kovempaa yritettäessä perä alkaa upota omaan keula-aaltoon.

Jos mielestäsi 9 m vesilinjan 7,3 kn on suunnilleen sama kuin 9 kn, ole hyvä vaan. Nykyään ei enää ole tavatonta 11 m vesilinjatkaan eli ilmeisesti mielestäsi 8,0 kn on suunnilleen sama kuin 11 kn?

Toki myös Optarin 2 m vesilinjan tuoma 3,4 kn runkonopeus on sitten sama kuin 2 kn? Eihän 3,4 kn ole sentään kuin 70% enemmän joten mitä pienistä.

Joakim_ kirjoitti:

Miten noi polaarit osoittavat runkonopeuden kaavan vääräksi? Se, että kaikilla veneillä, erityisesti kevyillä ja/tai "puoliliukuviksi" suunnitelluilla, voi helposti ylittää runkonopeuden on toinen juttu.

Omasta mielestäni sopiva matkanopeus on sama kuin optimi kryssivauhti keskituulessa. Tämä on 10-20% alle runkonopeuden. Noilla polaareilla siis n. 6,5 kn, mikä on reilut 10% alle runkonopeuden.

Lue lisää

Runkonopeutta ei ole ylitetty, jos vene on puoliliukuvassa tilassa. Puoliliukuva nopeusalue noin kymmenmetrisissä purjeveneissä on parisen solmua, joten 9 solmua on mahdollista saavuttaa ilman plaanaamista.

BVHGFYUKK kirjoitti:

Runkonopeutta ei ole ylitetty, jos vene on puoliliukuvassa tilassa. Puoliliukuva nopeusalue noin kymmenmetrisissä purjeveneissä on parisen solmua, joten 9 solmua on mahdollista saavuttaa ilman plaanaamista.

Lue lisää

Runkonopeus ylitetään heti kun vene menee kovempaa kuin runkonopeuden kaava antaa. 10 m veneellä puoliliukuva alue jatkuu jonnekin 18-20 kn saakka, joten plaanaamisesta ei ole tuollakaan pelkoa ennen ~30 kn tuulia.

Joakim_ kirjoitti:

Runkonopeus ylitetään heti kun vene menee kovempaa kuin runkonopeuden kaava antaa. 10 m veneellä puoliliukuva alue jatkuu jonnekin 18-20 kn saakka, joten plaanaamisesta ei ole tuollakaan pelkoa ennen ~30 kn tuulia.

Lue lisää

Jollain sirena 38:lla voi ollakin näin, mutta monella keveämällä purjevenemallilla plaanataan selvästi jo esim 12 solmussa.

plaanaa kirjoitti:

Jollain sirena 38:lla voi ollakin näin, mutta monella keveämällä purjevenemallilla plaanataan selvästi jo esim 12 solmussa.

Katso, mitä runkonopeudella tarkoitetaan:
http://en.wikipedia.org/wiki/Hull_speed

pappasailor kirjoitti:

Katso, mitä runkonopeudella tarkoitetaan:
http://en.wikipedia.org/wiki/Hull_speed

Lue lisää

lue , mitä siellä sanotaan:"It is only ever an approximation and only applies where the hull is a fairly traditional displacement design"

plaanaa kirjoitti:

Jollain sirena 38:lla voi ollakin näin, mutta monella keveämällä purjevenemallilla plaanataan selvästi jo esim 12 solmussa.

Mikään 10 m vesilinjainen vekotin ei plaanaa 12 kn vauhdissa, ainakaan ilman kantosiipiä.

Plaanaaminen vaatii paljon suuremman nopeuden. Se, että peräaalto irtoaa peräpeilistä ja vene menee "tosi kovaa" ei vielä tarkoita plaanaamista.

Joakim_ kirjoitti:

Runkonopeus on aivan tieteellisesti määritetty tarkka nopeus! Solmuissa 2,43*SRQT(LWL), missä LWL metreissä. Tällöin veneen oma aalto on veneen pituinen ja kovempaa yritettäessä perä alkaa upota omaan keula-aaltoon.

Jos mielestäsi 9 m vesilinjan 7,3 kn on suunnilleen sama kuin 9 kn, ole hyvä vaan. Nykyään ei enää ole tavatonta 11 m vesilinjatkaan eli ilmeisesti mielestäsi 8,0 kn on suunnilleen sama kuin 11 kn?

Toki myös Optarin 2 m vesilinjan tuoma 3,4 kn runkonopeus on sitten sama kuin 2 kn? Eihän 3,4 kn ole sentään kuin 70% enemmän joten mitä pienistä.

Lue lisää

Eiköhän tässä sentään ajateltu jotain matkaveneeksi jotenkin tituleerattavaa venettä. Toki optari noin lukumäärältään on tavallisista tavallisin vene. Toisaalta sen runkonopeudella ei ole suurta merkitystä, kun sen tasapohja kuitenkin nousee helposti plaaniin.

Onko muuten oikein sanoa, että runkonopeus olisi tieteellisesti määritetty, jos on sovittu tuo määritelmä?

19 kirjoitti:

Eiköhän tässä sentään ajateltu jotain matkaveneeksi jotenkin tituleerattavaa venettä. Toki optari noin lukumäärältään on tavallisista tavallisin vene. Toisaalta sen runkonopeudella ei ole suurta merkitystä, kun sen tasapohja kuitenkin nousee helposti plaaniin.

Onko muuten oikein sanoa, että runkonopeus olisi tieteellisesti määritetty, jos on sovittu tuo määritelmä?

Lue lisää

Tuo kerroin 2,43 ja riippuvuus neliöjuuresta tulee aaltoteoriasta. Ei ole mikään sovittu juttu, vaan teoreettisesti laskettu tulos. Tuolla nopeudella LWL-mittaisen kappaleen tekemä aalto on LWL-pituinen.

Matkaveneeksi tituleerettavien veneiden vesilinjapituus alkanee reilusta 4 metristä ja nykyään taidetaan jo tehdä 50 m vesilinaisiakin. Aivan naurettavaa väittää, että runkonopeus olisi sama kuin vesilinja.

Joakim_ kirjoitti:

Mikään 10 m vesilinjainen vekotin ei plaanaa 12 kn vauhdissa, ainakaan ilman kantosiipiä.

Plaanaaminen vaatii paljon suuremman nopeuden. Se, että peräaalto irtoaa peräpeilistä ja vene menee "tosi kovaa" ei vielä tarkoita plaanaamista.

Lue lisää

..puoliplaanaus kun kyseessä on purjevene?
Omat kokemukset vaikkapa tuosta Mean Marine 32 -veneestä kun on sellaset, että kryssissä vene kulkee sen seitsemän solmua, mutta slöörille käänettäessä sopivassa tuulessa vene kiihtyy muutamassa sekunnissa sinne 15-16 solmun vauhtiin. Mitään puoliplaanaamista ei esiinny. Ollaan joko runko nopeudessa tai selkeästi (mielestäni) plaanissa. Kun vene putoaa plaanista, niin nopeus on jälleen siellä runkonopeuden tuntumassa...

Vastaava ilmiö esiintyy omassa veneessäni myös, joskaan ei ihan niin selvänä. Siis se ilmiö, että runkonopeuden ylittämisen jälkeen vene kiihtyy hetkessä jopa kasinkertaiseen nopeuteen.

-Mika- kirjoitti:

..puoliplaanaus kun kyseessä on purjevene?
Omat kokemukset vaikkapa tuosta Mean Marine 32 -veneestä kun on sellaset, että kryssissä vene kulkee sen seitsemän solmua, mutta slöörille käänettäessä sopivassa tuulessa vene kiihtyy muutamassa sekunnissa sinne 15-16 solmun vauhtiin. Mitään puoliplaanaamista ei esiinny. Ollaan joko runko nopeudessa tai selkeästi (mielestäni) plaanissa. Kun vene putoaa plaanista, niin nopeus on jälleen siellä runkonopeuden tuntumassa...

Vastaava ilmiö esiintyy omassa veneessäni myös, joskaan ei ihan niin selvänä. Siis se ilmiö, että runkonopeuden ylittämisen jälkeen vene kiihtyy hetkessä jopa kasinkertaiseen nopeuteen.

Lue lisää

Lähes kaikki nykyaikaiset purjeveneet ovat runkomuodoltaan puoliplaanareita. Niille on tyypillistä, että selkeää liukukynnystä ei ole ja kuvaamaasi ei tapahdu. Kyllä Mean Marine 32 ja kaikki vastaavat liikkuvat paljon usemmain 8-12 kn kuin 15-16 kn. 10 kn ylitykseen vaaditaan 20 kn tuulta ja/tai aalto. Kryssilläkin vauhti on sentään vain 6,5 kn.

Plaanaava vene nousee merkittävästi ylemmäs (veneen paino ei enää ole sama kuin uppouma, vaan dynaaminen paine kannattaa pääosan painosta), märkäpinta-ala pienenee jne. Näin tapahtuu vasta selvästi yli 2-kertaisella runkonopeudella.

Joakim_ kirjoitti:

Tuo kerroin 2,43 ja riippuvuus neliöjuuresta tulee aaltoteoriasta. Ei ole mikään sovittu juttu, vaan teoreettisesti laskettu tulos. Tuolla nopeudella LWL-mittaisen kappaleen tekemä aalto on LWL-pituinen.

Matkaveneeksi tituleerettavien veneiden vesilinjapituus alkanee reilusta 4 metristä ja nykyään taidetaan jo tehdä 50 m vesilinaisiakin. Aivan naurettavaa väittää, että runkonopeus olisi sama kuin vesilinja.

Lue lisää

Juu, ja kuten tuossa aiemmin todettiin, on 200 metrisen laivan runkonopeus on melkoisesti alle 200 solmua. Silti satamia katsellessa voi todeta, että valtaosa kalustosta on siinä kokoluokassa, että tuollainen hyvin karkea nyrkkisääntö toimii. Kuvissa olen sellaisia 50-metrisiäkin nähnyt. Vähän samanlainen sääntö on sanoa tuulen nopeuden metreissä vastaavan veneen nopeutta solmuissa. Kaikkea muuta kuin sääntö, mutta toimii silti aika usein.

Itse antamiasi linkkejä olen usempaan otteeseen seuraillut johtaen mm. vastus/nopeus-käyrille. Niissä runkonopeuden kohdalla on toki selvästi ympäristöään jyrkempi mutka, mutta eihän siinä silti leikkauspistettä ole.

Joakim_ kirjoitti:

Lähes kaikki nykyaikaiset purjeveneet ovat runkomuodoltaan puoliplaanareita. Niille on tyypillistä, että selkeää liukukynnystä ei ole ja kuvaamaasi ei tapahdu. Kyllä Mean Marine 32 ja kaikki vastaavat liikkuvat paljon usemmain 8-12 kn kuin 15-16 kn. 10 kn ylitykseen vaaditaan 20 kn tuulta ja/tai aalto. Kryssilläkin vauhti on sentään vain 6,5 kn.

Plaanaava vene nousee merkittävästi ylemmäs (veneen paino ei enää ole sama kuin uppouma, vaan dynaaminen paine kannattaa pääosan painosta), märkäpinta-ala pienenee jne. Näin tapahtuu vasta selvästi yli 2-kertaisella runkonopeudella.

Lue lisää

Näyttävät plaanaavilta:
http://www.owenclarkedesign.com/siteimages/large/TEMENOS_10.jpg
http://eng.chncup.com/uploadfile/470.jpg
http://incisivestrategies.com/images/gallery/img18.jpg

Näyttävät puoliplaanaavilta:
http://www.sailkids.com/images/sailj80spin.jpg
http://www.spinnaker-sailing.com/images/U24PeterLyonsbig.jpg
http://s1.hubimg.com/u/300_f260.jpg
http://sevenstar.rorc.org/downloads/JM_II__Tonnerre_at_start.jpg
http://www.sailhack.net/wp-content/gallery/viper_640_na/yellow_kite_plane.jpg
http://www1.ft10class.info/images/IMG_2998 S_small.jpg
http://www.jboats.com/j90/images/j90web2.jpg

Joakim_ kirjoitti:

Mikään 10 m vesilinjainen vekotin ei plaanaa 12 kn vauhdissa, ainakaan ilman kantosiipiä.

Plaanaaminen vaatii paljon suuremman nopeuden. Se, että peräaalto irtoaa peräpeilistä ja vene menee "tosi kovaa" ei vielä tarkoita plaanaamista.

Lue lisää

no joo, mutta foiliveneet ei plaanaa. kuten eivät kanootitkaan.

-Mika- kirjoitti:

..puoliplaanaus kun kyseessä on purjevene?
Omat kokemukset vaikkapa tuosta Mean Marine 32 -veneestä kun on sellaset, että kryssissä vene kulkee sen seitsemän solmua, mutta slöörille käänettäessä sopivassa tuulessa vene kiihtyy muutamassa sekunnissa sinne 15-16 solmun vauhtiin. Mitään puoliplaanaamista ei esiinny. Ollaan joko runko nopeudessa tai selkeästi (mielestäni) plaanissa. Kun vene putoaa plaanista, niin nopeus on jälleen siellä runkonopeuden tuntumassa...

Vastaava ilmiö esiintyy omassa veneessäni myös, joskaan ei ihan niin selvänä. Siis se ilmiö, että runkonopeuden ylittämisen jälkeen vene kiihtyy hetkessä jopa kasinkertaiseen nopeuteen.

Lue lisää

kyllä 'puoliplaanaavatkin' plaanaavat ja plaanikynnys on selkeästi tunnistettavissa. Normaalilla avomeriveneellä tosin plaanataan puhtaasti todella harvoin. Hyvän arvion plaanikynnyksestä antaa infamous Frouden luku, jos kyseinen luku on yli 1 niin ollaan kutakuinkin plaanissa
http://en.wikipedia.org/wiki/Planing_(sailing)
http://en.wikipedia.org/wiki/Froude_number
9 m vesilinjalla se tarkoittaa n. 18.5 solmua. Vene kyllä saattaa alkaa 'keventyä' jo aikaisemminkin dynaamisten voimien takia, mutta varsinaista liukuunlähtöä ei voi olla huomaamatta.

Kyseisellä nopeudella uppoumarunkoinen (kaikki köliveneet ovat käytännössä uppoumarunkoisia) vene siirtyy aiheuttamansa häiriön eli oman aaltosysteeminsä etupuolelle. loppu onkin sitten legendaa, koska kun plaanikynnys on ylitetty aaltovastus pienenee dramaattisesti ja nopeus vain kasvaa plaanikynnyksen jälkeen. kevytveneissä pumppu päälle, märkäpinta pieneksi ja vauhtia lisää kunnes foilit stallaa

19 kirjoitti:

Juu, ja kuten tuossa aiemmin todettiin, on 200 metrisen laivan runkonopeus on melkoisesti alle 200 solmua. Silti satamia katsellessa voi todeta, että valtaosa kalustosta on siinä kokoluokassa, että tuollainen hyvin karkea nyrkkisääntö toimii. Kuvissa olen sellaisia 50-metrisiäkin nähnyt. Vähän samanlainen sääntö on sanoa tuulen nopeuden metreissä vastaavan veneen nopeutta solmuissa. Kaikkea muuta kuin sääntö, mutta toimii silti aika usein.

Itse antamiasi linkkejä olen usempaan otteeseen seuraillut johtaen mm. vastus/nopeus-käyrille. Niissä runkonopeuden kohdalla on toki selvästi ympäristöään jyrkempi mutka, mutta eihän siinä silti leikkauspistettä ole.

Lue lisää

Eikös se ole ihan sama kulkeeko purjevene (purjeilla tai moottorilla) 6 ta 8 solmua. Ei kai tolla ehtimisen kannalta (rentoutumassa kun ollaan) ole mitään merkitystä. Varsinkaan kun juuri kukaan ei matkaveneillä enää kisaa. Ainoastaan sama pieni jengi kiertää kilpailuja. Edes viikkokisat ei kiinosta. Kopun tiistiksienkin osanottomäärä on on kuihtunut puoleen siitä mitä vielä muutama vuosi sitten oli.Miksi siis ostoaikeissa oleva edes miettii koko asiaa. Eikö muut seikat kuten hinta/laatusuhde, tilat tarpeisiin nähden oikeat, käsiteltävyys (ei liian iso pienelle porukelle) Käytetyissä veneen kunto ja siiseys.Mitä sillä nopeudella on väliä, sitäpaitsi jos haluaa kisata, niin onhan sitä varten keksitty tasoitusluvut kaikille venetyypeille. Millä tahansa veneellä voi voittaa, jopa Bavarialla.

sillä sitten on kirjoitti:

Eikös se ole ihan sama kulkeeko purjevene (purjeilla tai moottorilla) 6 ta 8 solmua. Ei kai tolla ehtimisen kannalta (rentoutumassa kun ollaan) ole mitään merkitystä. Varsinkaan kun juuri kukaan ei matkaveneillä enää kisaa. Ainoastaan sama pieni jengi kiertää kilpailuja. Edes viikkokisat ei kiinosta. Kopun tiistiksienkin osanottomäärä on on kuihtunut puoleen siitä mitä vielä muutama vuosi sitten oli.Miksi siis ostoaikeissa oleva edes miettii koko asiaa. Eikö muut seikat kuten hinta/laatusuhde, tilat tarpeisiin nähden oikeat, käsiteltävyys (ei liian iso pienelle porukelle) Käytetyissä veneen kunto ja siiseys.Mitä sillä nopeudella on väliä, sitäpaitsi jos haluaa kisata, niin onhan sitä varten keksitty tasoitusluvut kaikille venetyypeille. Millä tahansa veneellä voi voittaa, jopa Bavarialla.

Lue lisää

Kyselijä sanoi olevansa perheellinen ja kiire on, kai rantaan. Ei ole perehtynyt purjehdukseen ja voi olla kokemuksia vain moottoriveneistä, joilla on aina kiire rantaan.

Joakim_ kirjoitti:

Mikään 10 m vesilinjainen vekotin ei plaanaa 12 kn vauhdissa, ainakaan ilman kantosiipiä.

Plaanaaminen vaatii paljon suuremman nopeuden. Se, että peräaalto irtoaa peräpeilistä ja vene menee "tosi kovaa" ei vielä tarkoita plaanaamista.

Lue lisää

sulla ei selvästi ole kokemusta esmes x-99:llä plaanaamisesta, joten kantsis kokeilla ennenkuin moisia väität.

jk kirjoitti:

sulla ei selvästi ole kokemusta esmes x-99:llä plaanaamisesta, joten kantsis kokeilla ennenkuin moisia väität.

plaanaavaa X-99 ei ole vielä edes tehty. kyse on pitkistä surffeista ja puoliplaanista

hirveä kiire kirjoitti:

Kyselijä sanoi olevansa perheellinen ja kiire on, kai rantaan. Ei ole perehtynyt purjehdukseen ja voi olla kokemuksia vain moottoriveneistä, joilla on aina kiire rantaan.

Kysyjällä on kokemusta purjehduksesta paljonkin. Kiirekin on välillä rantaan, toivottavasti se ei ketään haittaa. Jos oikein alan ymmärtää ei haluaamani venettä ole olemassa?

kiiirehtijä kirjoitti:

Kysyjällä on kokemusta purjehduksesta paljonkin. Kiirekin on välillä rantaan, toivottavasti se ei ketään haittaa. Jos oikein alan ymmärtää ei haluaamani venettä ole olemassa?

Lue lisää

Mitä jos asennat muuten sopivaksi katsomaasi veneeseen trimmitasot ja ison koneen. Esim. tuo ketjussa mainittu Sirena 38 varmaan sopisi budjettiisikin kaikkine muutoksineen. Varmaan jotain tämmöistä pitää alkaa suunnitella jos on todellinen tarve ajaa koneella 11 kn.

kiiirehtijä kirjoitti:

Kysyjällä on kokemusta purjehduksesta paljonkin. Kiirekin on välillä rantaan, toivottavasti se ei ketään haittaa. Jos oikein alan ymmärtää ei haluaamani venettä ole olemassa?

Lue lisää

Jos sinulla oikeasti on kokemusta purjehtimisesta, tiedät hyvin koneajovauhdistakin. Aika harva 80.000 euron pursi ylläpitää 11 solmun matkavauhtia koneella! Eihän matkavauhti ole sama kuin paahtaminen maksimikierroksilla tai hetkittäiset surffit kovan tuulen purjehduksessa. Monista vastauksista ehkä ymmärrät, että 7 solmun koneajovauhti on aivan eri asia kuin yli kymmenen solmua. Niitä veneitä kyllä löytyy, samoin löytyy LYS-kriteerisi täyttäviä. Mitä, jos panisit toimeksi ja alkaisit etsiä! Aloita vaikkapa LYS-taulukon selaamisella.
Jospa hankkisit perheellesi sopivan veneen, mutta pysyisitkin sen verran lähellä rantaa, ettei 5-7 solmun koneajovauhdillakaan tule kiirettä? ;-)

kysymyksestä???? kirjoitti:

Jos sinulla oikeasti on kokemusta purjehtimisesta, tiedät hyvin koneajovauhdistakin. Aika harva 80.000 euron pursi ylläpitää 11 solmun matkavauhtia koneella! Eihän matkavauhti ole sama kuin paahtaminen maksimikierroksilla tai hetkittäiset surffit kovan tuulen purjehduksessa. Monista vastauksista ehkä ymmärrät, että 7 solmun koneajovauhti on aivan eri asia kuin yli kymmenen solmua. Niitä veneitä kyllä löytyy, samoin löytyy LYS-kriteerisi täyttäviä. Mitä, jos panisit toimeksi ja alkaisit etsiä! Aloita vaikkapa LYS-taulukon selaamisella.
Jospa hankkisit perheellesi sopivan veneen, mutta pysyisitkin sen verran lähellä rantaa, ettei 5-7 solmun koneajovauhdillakaan tule kiirettä? ;-)

Lue lisää

No niin taas viisatelijat heräävät nyt kysyttiin onko tällaista venettä, löytyykö 7-11 solmua?

No ilmeisesti EI

hirveä kiire kirjoitti:

Kyselijä sanoi olevansa perheellinen ja kiire on, kai rantaan. Ei ole perehtynyt purjehdukseen ja voi olla kokemuksia vain moottoriveneistä, joilla on aina kiire rantaan.

tuntuu, että palstalle kirjoittavat ovat lähes järkiään joko eläkeläisiä, työttömiä tai jollain muulla konstilla vapaaherroina, kun ei sitten millään ymmärretä sitä, että ihmisillä on toisinaan muutakin tekemistä kuin merelläolo ja veneily pitää sovittaa sen muun tekemisen lomaan. Eli joskus olisi tosiaan ihan mukava, jos sillä samalla veneellä, jolla on mukava purjehtia, pääsisi sitten tarvittaessa eteenpäin 10-15 solmua tai vaikka vähän kovempaakin. Käytännössä se vain ei onnistu.

7-11 kirjoitti:

No niin taas viisatelijat heräävät nyt kysyttiin onko tällaista venettä, löytyykö 7-11 solmua?

No ilmeisesti EI

Vaatimuksesi 11 kn moottorinopeudesta on niin poikkeuksellinen ettei sellaista purjevenettä tuossa hintaluokassa löydy vakiona. Mutta pienillä, budjettiisi mahtuvilla muutoksilla sellaisen saat tehdyksi tavallisesta purjeveneestä. Esim FNM:n 1.3 litrainen 80hv turbodiesel maksaa reilut 15 tuhatta ja painoa sillä on vain 190 kg. Ja jos haluaa näperrellä, niin vielä halvemmalla koneen saa kun ostaa uuden Fiat Punton (autoveroton hinta alle 15 tuhatta) ja myy loput autosta varaosina. Tässä http://annahelena.blogit.fi/pellingeformen/ vielä vähän juttua runkonopeudesta ja sen ylittämisestä. Avainsanahan tuossa on teho.

17 kirjoitti:

tuntuu, että palstalle kirjoittavat ovat lähes järkiään joko eläkeläisiä, työttömiä tai jollain muulla konstilla vapaaherroina, kun ei sitten millään ymmärretä sitä, että ihmisillä on toisinaan muutakin tekemistä kuin merelläolo ja veneily pitää sovittaa sen muun tekemisen lomaan. Eli joskus olisi tosiaan ihan mukava, jos sillä samalla veneellä, jolla on mukava purjehtia, pääsisi sitten tarvittaessa eteenpäin 10-15 solmua tai vaikka vähän kovempaakin. Käytännössä se vain ei onnistu.

Lue lisää

Siinä vastaus! Siis ihan oikeasti! Joku sutjakka moottoripursi, niin sillä kyllä pääsee koneella sen 10kn.

17 kirjoitti:

tuntuu, että palstalle kirjoittavat ovat lähes järkiään joko eläkeläisiä, työttömiä tai jollain muulla konstilla vapaaherroina, kun ei sitten millään ymmärretä sitä, että ihmisillä on toisinaan muutakin tekemistä kuin merelläolo ja veneily pitää sovittaa sen muun tekemisen lomaan. Eli joskus olisi tosiaan ihan mukava, jos sillä samalla veneellä, jolla on mukava purjehtia, pääsisi sitten tarvittaessa eteenpäin 10-15 solmua tai vaikka vähän kovempaakin. Käytännössä se vain ei onnistu.

Lue lisää

Leimataan "viisatelijaksi", työttömäksi tai eläkeläiseksi, jos ehdottaa tai kysyy jotain. Kysyn silti. Miksi sinun pitää päästä noin huimaa koneajovauhtia? Etkö vaihtoehtoisesti voisi ajatella "normaalia" koneajovauhtia ja suunnitella purjehdusreittejäsi omien aikataulujesi mukaiseksí? Kova koneajovauhti merkitsee joka tapauksessa sitäkin, että tarvitaan huomattava koneteho. Sen seuraus -> polttoaineen kulutus -> riittääkö tankkitilavuus? Jos sinun pitää viikonloppuna ehtiä vaikka Visbystä kotiin, laske paljonko tarvitset polttoainetta. Kaikissa hintaluokkasi veneissä ei ole riittävän isoja tankkeja, jos asentaisit tehokkamman koneen ja vesilinjan pituus olisi sinun tarpeisiisi riittävä.
Minullakin on ollut hyvin niukasti vapaa-aikaa, mutta silti olen nauttinut kiireettömästä purjehduksesta ja myös avomerikisoihin osallistumisesta. En usko, että asenteesi on ainakaan kovin stressivapaa.

sillä sitten on kirjoitti:

Eikös se ole ihan sama kulkeeko purjevene (purjeilla tai moottorilla) 6 ta 8 solmua. Ei kai tolla ehtimisen kannalta (rentoutumassa kun ollaan) ole mitään merkitystä. Varsinkaan kun juuri kukaan ei matkaveneillä enää kisaa. Ainoastaan sama pieni jengi kiertää kilpailuja. Edes viikkokisat ei kiinosta. Kopun tiistiksienkin osanottomäärä on on kuihtunut puoleen siitä mitä vielä muutama vuosi sitten oli.Miksi siis ostoaikeissa oleva edes miettii koko asiaa. Eikö muut seikat kuten hinta/laatusuhde, tilat tarpeisiin nähden oikeat, käsiteltävyys (ei liian iso pienelle porukelle) Käytetyissä veneen kunto ja siiseys.Mitä sillä nopeudella on väliä, sitäpaitsi jos haluaa kisata, niin onhan sitä varten keksitty tasoitusluvut kaikille venetyypeille. Millä tahansa veneellä voi voittaa, jopa Bavarialla.

Lue lisää

Nopealla veneellä vain on hauskempi purjehtia, vaikkei kilpailisikaan. Vene, joka ei reagoi miehistön tekemisiin, on tylsä, vain hieman moottorivenettä mukavampi hiljaisuutensa takia. Miten voi nauttia menosta, jos ei ole mitään tekemistä? Ja se kilpailuvietti on aina ollut olemassa, lukekaa vaikka Danan "Kaksi vuotta keulanpuolella" vuodelta 1840.

olleenkaan sama kirjoitti:

Nopealla veneellä vain on hauskempi purjehtia, vaikkei kilpailisikaan. Vene, joka ei reagoi miehistön tekemisiin, on tylsä, vain hieman moottorivenettä mukavampi hiljaisuutensa takia. Miten voi nauttia menosta, jos ei ole mitään tekemistä? Ja se kilpailuvietti on aina ollut olemassa, lukekaa vaikka Danan "Kaksi vuotta keulanpuolella" vuodelta 1840.

Lue lisää

Ei sellaista venettä ole olemassakaan, joka ei reagoi miehistön tekemisiin,ihan pienellä 20 jalkaisella voi voittaa suorassa ajassa 15 jalkaa pidemmän(minkä merkin tahansa) veneen kryssillä, ja myötäislläkin kun käyttää spinnua. Spinnun käyttökynnys pienellä äveneellä on esim perhemiehistöllä matalampi kuin jollain 40 jalkaisella.Paras kokoluokka on 30-33 jalkaa, sinne mahtuu hyvin, ja on kätevä käsitellä.

7-11 kirjoitti:

No niin taas viisatelijat heräävät nyt kysyttiin onko tällaista venettä, löytyykö 7-11 solmua?

No ilmeisesti EI

http://www.oikosuora.fi/index.php?option=com_content&view=category&layout=blog&id=47&Itemid=89&lang=fi

MacGregor 26 ylittää tarvitsemasi nopeuden. LYS on tosin vain 1,08 ja sisätilat pienehköt.

30 kirjoitti:

plaanaavaa X-99 ei ole vielä edes tehty. kyse on pitkistä surffeista ja puoliplaanista

puoliplaani, enpä ole kuullutkaan moista termiä;-)

Miten esim 49er saadaan puoliplaanamaan???

7635237 kirjoitti:

puoliplaani, enpä ole kuullutkaan moista termiä;-)

Miten esim 49er saadaan puoliplaanamaan???

taidat vasta X-99 koskevaan viestiin. Miksi ihmeessä sotket 49er tähän keskusteluun. X-99 ja 49er kun eivät miltään osin ole keskenään vertailukelpoisia

25 kirjoitti:

taidat vasta X-99 koskevaan viestiin. Miksi ihmeessä sotket 49er tähän keskusteluun. X-99 ja 49er kun eivät miltään osin ole keskenään vertailukelpoisia

kerro nyt mitä tarkoittaa puoliplaani, äläkä saivartele ja rajoita sananvapautta. Kukaan ei kiellä vertaamasta vaikka optaria VOR 70 veneeseen. Esmes Thomas Johannsonilla on kokemusta kummastakin, eikä optaritaustasta varmasti ole ollut haittaa hänen purjehdusurallaan.

7-11 kirjoitti:

No niin taas viisatelijat heräävät nyt kysyttiin onko tällaista venettä, löytyykö 7-11 solmua?

No ilmeisesti EI

heitä toinen 80 keur tai enemmän kehiin ja hommaa vaikka DragonFly 35:

http://www.youtube.com/watch?v=oh4q2bt61EY

Toisaalta hintaerolla yksirunkoiseen tilaa vaikka helikoterin hakemaan monta kertaa kotiin. Yleensä huvimerimatkan suunnittelu lähtee säästä ja on aivan helppoa suunnitella etapit siten, että on sopivasti perillä.

764478899 kirjoitti:

kerro nyt mitä tarkoittaa puoliplaani, äläkä saivartele ja rajoita sananvapautta. Kukaan ei kiellä vertaamasta vaikka optaria VOR 70 veneeseen. Esmes Thomas Johannsonilla on kokemusta kummastakin, eikä optaritaustasta varmasti ole ollut haittaa hänen purjehdusurallaan.

Lue lisää

Mitä Johanson tähän kuuluu?

7635237 kirjoitti:

puoliplaani, enpä ole kuullutkaan moista termiä;-)

Miten esim 49er saadaan puoliplaanamaan???

49er ja kaikki muutkin helposti runkonopeuden ylittävät vehkeet kulkevat pääosin puoliplaanissa, johon ne on optimoitu. Niin harvoin on sellainen keli, että puhtaasti plaanaavaksi suunniteltu runko plaanaisi. Yleensä myös kryssiominaisuudet ovat hyvin tärkeitä ja kryssillä edes 49er ei taida koskaan plaanata.

Puoliplaanialueella peräaalto irtoaa peräpeilistä ja dynaamisella nosteella alkaa olla jo vaikutusta. Märkäpinta-ala ei kuitenkaan vielä oleellisesti pienene, vesilinjan lyhenemisestä puhumattakaan. Puoliplaanari on runkomuodoltaan U-mainen ilman roiske/nousulistoja tai teräviä palteita, jotka taas kuuluvat plaanaavien runkomuotojen piirteisiin. Runkolinja on puoliplaanareissa enemmän tai vähemmän nouseva eli perälauta ei ole, ainakaan paljoa, upoksissa veneen ollessa paikallaan tai hiljaisessa vauhdissa. Runko on, ainakin vesilinjastaan, kapea, toisin kuin plaanaavillla, joissa peräpeilissä on vesilinjan levein kohta.Tällainen runkomuodon vastuskäyrä on loiva eli selkeää liukukynnystä ei ole. Vastus on puoliplaanausalueella huomattavasti alempi kuin puhtaan plaanaavan tai uppoumarunkoisen, mutta samalla vastus on suurempi kuin uppoumarunkoisen uppouma-alueella ja plaanaavan plaanaavalla alueella.

Puhtaasti plaanaavaksi suunniteltuja purjehärveleitä ei heti tule mieleen muita kuin purjelaudat ja niistäkin vain Formula-tyyppiset ja vanhat Fun-laudat, joilla ei edes yritetty kryssiä. Toki VOR- ja Open-veneissä on joitain plaanaavia piirteitä, mutta lähinnä kuitenkin puoliplaanareita.

12 kirjoitti:

Mitä Johanson tähän kuuluu?

lue vaikka tästä:

http://www.teos.fi/fi/kirjat/index.php?sub=2&id=296

Josko valaisisit nyt suomen kansaa, mitä tarkoittaa puoliplaanaminen?

Joakim_ kirjoitti:

49er ja kaikki muutkin helposti runkonopeuden ylittävät vehkeet kulkevat pääosin puoliplaanissa, johon ne on optimoitu. Niin harvoin on sellainen keli, että puhtaasti plaanaavaksi suunniteltu runko plaanaisi. Yleensä myös kryssiominaisuudet ovat hyvin tärkeitä ja kryssillä edes 49er ei taida koskaan plaanata.

Puoliplaanialueella peräaalto irtoaa peräpeilistä ja dynaamisella nosteella alkaa olla jo vaikutusta. Märkäpinta-ala ei kuitenkaan vielä oleellisesti pienene, vesilinjan lyhenemisestä puhumattakaan. Puoliplaanari on runkomuodoltaan U-mainen ilman roiske/nousulistoja tai teräviä palteita, jotka taas kuuluvat plaanaavien runkomuotojen piirteisiin. Runkolinja on puoliplaanareissa enemmän tai vähemmän nouseva eli perälauta ei ole, ainakaan paljoa, upoksissa veneen ollessa paikallaan tai hiljaisessa vauhdissa. Runko on, ainakin vesilinjastaan, kapea, toisin kuin plaanaavillla, joissa peräpeilissä on vesilinjan levein kohta.Tällainen runkomuodon vastuskäyrä on loiva eli selkeää liukukynnystä ei ole. Vastus on puoliplaanausalueella huomattavasti alempi kuin puhtaan plaanaavan tai uppoumarunkoisen, mutta samalla vastus on suurempi kuin uppoumarunkoisen uppouma-alueella ja plaanaavan plaanaavalla alueella.

Puhtaasti plaanaavaksi suunniteltuja purjehärveleitä ei heti tule mieleen muita kuin purjelaudat ja niistäkin vain Formula-tyyppiset ja vanhat Fun-laudat, joilla ei edes yritetty kryssiä. Toki VOR- ja Open-veneissä on joitain plaanaavia piirteitä, mutta lähinnä kuitenkin puoliplaanareita.

Lue lisää

ahha, jos siis venesuunnitelija purjeveneen esitteesä tarinoi "this design makes possible early planning", kyse ei ole plaanaamisesta vaan puoliplaanaamisesta. Kyllä suomi24 on viisaampi kuin ammattilainen venesuunnittelija.

Joakimin kantis nyt kierellä jollakisoja ja masentaa suut plaanamisesta messingillä olevia purjehtijoita sanomalla, että ette te mitään plaanaa;-)

Joakim_ kirjoitti:

49er ja kaikki muutkin helposti runkonopeuden ylittävät vehkeet kulkevat pääosin puoliplaanissa, johon ne on optimoitu. Niin harvoin on sellainen keli, että puhtaasti plaanaavaksi suunniteltu runko plaanaisi. Yleensä myös kryssiominaisuudet ovat hyvin tärkeitä ja kryssillä edes 49er ei taida koskaan plaanata.

Puoliplaanialueella peräaalto irtoaa peräpeilistä ja dynaamisella nosteella alkaa olla jo vaikutusta. Märkäpinta-ala ei kuitenkaan vielä oleellisesti pienene, vesilinjan lyhenemisestä puhumattakaan. Puoliplaanari on runkomuodoltaan U-mainen ilman roiske/nousulistoja tai teräviä palteita, jotka taas kuuluvat plaanaavien runkomuotojen piirteisiin. Runkolinja on puoliplaanareissa enemmän tai vähemmän nouseva eli perälauta ei ole, ainakaan paljoa, upoksissa veneen ollessa paikallaan tai hiljaisessa vauhdissa. Runko on, ainakin vesilinjastaan, kapea, toisin kuin plaanaavillla, joissa peräpeilissä on vesilinjan levein kohta.Tällainen runkomuodon vastuskäyrä on loiva eli selkeää liukukynnystä ei ole. Vastus on puoliplaanausalueella huomattavasti alempi kuin puhtaan plaanaavan tai uppoumarunkoisen, mutta samalla vastus on suurempi kuin uppoumarunkoisen uppouma-alueella ja plaanaavan plaanaavalla alueella.

Puhtaasti plaanaavaksi suunniteltuja purjehärveleitä ei heti tule mieleen muita kuin purjelaudat ja niistäkin vain Formula-tyyppiset ja vanhat Fun-laudat, joilla ei edes yritetty kryssiä. Toki VOR- ja Open-veneissä on joitain plaanaavia piirteitä, mutta lähinnä kuitenkin puoliplaanareita.

Lue lisää

roiske ja nousulistat kuuluvat moottoriveneisiin. Taitaa sulla mennä nyt purjevenekäsitteet ja moottorivenekäsitteet sekaisin. Lisäksi kirjoitat ristiin itsesi kanssa, kuvailet millainen on plaanaava vene ja sitten myönnät, että open veneissä on joitakin tällaisia piirteitä, vaikka ne ovat nimenomaan suunniteltuja plaanissa kulkemiseen.

http://www.youtube.com/watch?v=t7XoymhnXn8

Selvästihän tuossakin vesilinja lyhenee eikä mainittavaa aaltoa synny.

gfter345666 kirjoitti:

roiske ja nousulistat kuuluvat moottoriveneisiin. Taitaa sulla mennä nyt purjevenekäsitteet ja moottorivenekäsitteet sekaisin. Lisäksi kirjoitat ristiin itsesi kanssa, kuvailet millainen on plaanaava vene ja sitten myönnät, että open veneissä on joitakin tällaisia piirteitä, vaikka ne ovat nimenomaan suunniteltuja plaanissa kulkemiseen.

http://www.youtube.com/watch?v=t7XoymhnXn8

Selvästihän tuossakin vesilinja lyhenee eikä mainittavaa aaltoa synny.

Lue lisää

Kaikki veneet ovat kompromissejä. Toiset suunniteltu enemmän kryssille ja/tai hiljaiseen tuuleen ja toiset enemmän reippaammille avotuulille, mutta niitäkään ei ole suunniteltu kryssiominaisuudet täysin unohtaen.

Nousulistat kuuluvat plaanaaviin veneisiin! Ne vähentävät merkittävästi vastusta plaanausalueella, kuten myös terävä palle, jollaisi jo näkyykin VOR-veneissä, mutta vain rungon takaosassa, koska kyseessä on kompromissi.

Enpä havaitse selvää vesilinjan lyhentymistä videosta.

Kyllä jollat plaanaavat, tosin ei kovin usein Suomen tuulissa. Puoliplaanaava runkomuoto ei estä plaanaamista, se tekee siitä vain vähemmän tehokasta kuin plaanaava runkomuoto, joka taas olisi umpisurkea hitaammissa nopeuksissa.

Joakim_ kirjoitti:

Kaikki veneet ovat kompromissejä. Toiset suunniteltu enemmän kryssille ja/tai hiljaiseen tuuleen ja toiset enemmän reippaammille avotuulille, mutta niitäkään ei ole suunniteltu kryssiominaisuudet täysin unohtaen.

Nousulistat kuuluvat plaanaaviin veneisiin! Ne vähentävät merkittävästi vastusta plaanausalueella, kuten myös terävä palle, jollaisi jo näkyykin VOR-veneissä, mutta vain rungon takaosassa, koska kyseessä on kompromissi.

Enpä havaitse selvää vesilinjan lyhentymistä videosta.

Kyllä jollat plaanaavat, tosin ei kovin usein Suomen tuulissa. Puoliplaanaava runkomuoto ei estä plaanaamista, se tekee siitä vain vähemmän tehokasta kuin plaanaava runkomuoto, joka taas olisi umpisurkea hitaammissa nopeuksissa.

Lue lisää

"puhtaasti plaanaavaksi suunniteltu runko "

Jokainen vähänkin plaanissa kulkeva purjalus kulkee plaanissa puhtaammin kuin yksikään moottorivene. Kirjaimellisesti.

Kantsis ottaa ne moottorivenelasit pois silmistä, unohtaa, että koskaan on edes nähnyt moottoriveneitä tai miten moottorivene plaanissa kulkee.

Joakim_ kirjoitti:

Kaikki veneet ovat kompromissejä. Toiset suunniteltu enemmän kryssille ja/tai hiljaiseen tuuleen ja toiset enemmän reippaammille avotuulille, mutta niitäkään ei ole suunniteltu kryssiominaisuudet täysin unohtaen.

Nousulistat kuuluvat plaanaaviin veneisiin! Ne vähentävät merkittävästi vastusta plaanausalueella, kuten myös terävä palle, jollaisi jo näkyykin VOR-veneissä, mutta vain rungon takaosassa, koska kyseessä on kompromissi.

Enpä havaitse selvää vesilinjan lyhentymistä videosta.

Kyllä jollat plaanaavat, tosin ei kovin usein Suomen tuulissa. Puoliplaanaava runkomuoto ei estä plaanaamista, se tekee siitä vain vähemmän tehokasta kuin plaanaava runkomuoto, joka taas olisi umpisurkea hitaammissa nopeuksissa.

Lue lisää

Taitaisi olla moottorilla puoliplaanaaminen todella epätaloudellinen nopeus purjeveneelle, vaatien suhteettomasti voimaa nopeuteen nähden, ja siksipä purjeillakin pääse siihen puoliplaaniin täysikokoisella asumiseen varustellulla minkääntyyppisellä purjeveneellä aniharvoin purjeillakaan. Täysplaanari vastaavanlaisena purjeveneenä taas olisi rungoltaan muuten purjehtimiseen kelvoton.

jos koneella 10-15? kirjoitti:

Leimataan "viisatelijaksi", työttömäksi tai eläkeläiseksi, jos ehdottaa tai kysyy jotain. Kysyn silti. Miksi sinun pitää päästä noin huimaa koneajovauhtia? Etkö vaihtoehtoisesti voisi ajatella "normaalia" koneajovauhtia ja suunnitella purjehdusreittejäsi omien aikataulujesi mukaiseksí? Kova koneajovauhti merkitsee joka tapauksessa sitäkin, että tarvitaan huomattava koneteho. Sen seuraus -> polttoaineen kulutus -> riittääkö tankkitilavuus? Jos sinun pitää viikonloppuna ehtiä vaikka Visbystä kotiin, laske paljonko tarvitset polttoainetta. Kaikissa hintaluokkasi veneissä ei ole riittävän isoja tankkeja, jos asentaisit tehokkamman koneen ja vesilinjan pituus olisi sinun tarpeisiisi riittävä.
Minullakin on ollut hyvin niukasti vapaa-aikaa, mutta silti olen nauttinut kiireettömästä purjehduksesta ja myös avomerikisoihin osallistumisesta. En usko, että asenteesi on ainakaan kovin stressivapaa.

Lue lisää

Yachting Worldin testissa muutama vuosi sitten Matthew Sheehan oli innoissaan eraan 50 jalkaisen ranskismatkaveneen moottoriominaisuuksista, 10 solmun matkanopeus koneella oli taysin mahdollinen ja hyvan aanieristyksen vuoksi myos mukavaa...

sillä sitten on kirjoitti:

Ei sellaista venettä ole olemassakaan, joka ei reagoi miehistön tekemisiin,ihan pienellä 20 jalkaisella voi voittaa suorassa ajassa 15 jalkaa pidemmän(minkä merkin tahansa) veneen kryssillä, ja myötäislläkin kun käyttää spinnua. Spinnun käyttökynnys pienellä äveneellä on esim perhemiehistöllä matalampi kuin jollain 40 jalkaisella.Paras kokoluokka on 30-33 jalkaa, sinne mahtuu hyvin, ja on kätevä käsitellä.

Lue lisää

Ei kai sellaista ole, joka ei jotenkin reagoisi, mutta sellaisia on tukuttain, jotka reagoivat erittäin laiskasti. Siihen kastiin kuuluvat CA-tyyliset ja monet modernit asumisominaisuuksiltaan painotetut. Sellaisten ominaisuuksiin kuuluvat rikin yksinkertaisuus ja helppokäyttöisyys sekä säätömahdollisuuksien niukkuus.

Isommankin veneen voi pienemmällä ohittaa ja se onhan siinä joskus oma hupinsa. Joskus nopeuseron suuruutta on suorastaan vaikea käsittää. Mutta se ei onnistu, jos veneet ovat samantyyppisiä, eli yhtä herkkiä ja molempia purjehditaan samanlaisella intensiteetillä. Parasta kokoluokkaa venyttäisin paljon alapäästä ja hiukan yläpäästä.

5643232 kirjoitti:

ahha, jos siis venesuunnitelija purjeveneen esitteesä tarinoi "this design makes possible early planning", kyse ei ole plaanaamisesta vaan puoliplaanaamisesta. Kyllä suomi24 on viisaampi kuin ammattilainen venesuunnittelija.

Joakimin kantis nyt kierellä jollakisoja ja masentaa suut plaanamisesta messingillä olevia purjehtijoita sanomalla, että ette te mitään plaanaa;-)

Lue lisää

Early planning, eli aikainen suunnittelu voi hyvinkin olla mahdollista, mitä sitten tarkoittaneekin.

Jos suomi24:n takana on virtaustekniikkaan ja veneiden suoritusarvoihin hyvin perehtynyt henkilö, se on viisaampi kuin mainoslehtinen. Senkin satun tietämään, että se edellä mainittu henkilö on kierrellyt jollakisoja hyvin plaanaavaksi tunnetussa luokassa. Silloin enempi kiertäminen ei sen enempää kannata. Tyylistä on vahvasti pääteltävissä, että eräs taho ei halua sulattaa käsitystä siitä, ettei X-79 plaanaa sen enempää kuin JOD-35:kään.

cs9875534 kirjoitti:

heitä toinen 80 keur tai enemmän kehiin ja hommaa vaikka DragonFly 35:

http://www.youtube.com/watch?v=oh4q2bt61EY

Toisaalta hintaerolla yksirunkoiseen tilaa vaikka helikoterin hakemaan monta kertaa kotiin. Yleensä huvimerimatkan suunnittelu lähtee säästä ja on aivan helppoa suunnitella etapit siten, että on sopivasti perillä.

Lue lisää

Alkuperäisessä viestissä mainittiin, ettei veneen tarvitse olla uusi vaan käytettykin kelpaa.
Ei tarvitse toista 80k egee, kun valitsee riittävän vanhan monirungon, ja hommaa siihen riittävän tehokkaat koneet. erityisesti perämoottoreita käytettäessä tulee huomata ettei riittävä akseliteho riiitä, vaan tarvitaan riittävä propulsioteho, mikä silloin tarkoittaa useamman koneen hankintaa, sillä yhteen 200hv:n perämoottoriin ei löydy sellaista potkuria, mikä tuottaisi olleenkaan järkevän propulsiohyötysuhteen 11 solmun nopeudella, mutta vähintään 4kpl 20 heppaista sen kylläkin helposti tekee ja saa halvemmalla kuin yhden 200hv:n koneen ja saavuttaa vieläpä paremman polttoainetaloudenkin.
Tuollaista 11 solmun vauhdin saavuttaminen kun edellyttää varsin suurta työntövoimaa eli riittävää potkurin halkaisijaa tai sitten riittävän montaa potkuria jopa noin 2-tonnisella kapearunkoisella trimikselläkin.

Myös yamahan 9.9hp hightrust versioiden käyttö olisi mahdollista valikoimiin kuuluvilla sopivilla potkurin nousuilla, mutta maksavat enemmän kuin kaksinkertainen lukumäärä pienempiä yhteensä saman työntövoiman tuottavia tavallisia perämoottoreita.
Akselivedolla ja yhdellä vähintäänkin 24 tuumaisella potkurilla voisi myös saada riittävän työntövoiman kohtuu hyötysuhteella, mutta sellainen kyllä syö vauhtia purjehtiessa melkoisesti.

Konetehojen kasvaessa tavanomaisista lukemista tulee potkurien lukumäärän ja halkaisijan tulon kasvaa suorassa suhteessa tehoihin, sillä tässä sovelluksessa nimenomaan työntövopimaa tarvitaan lisää, eikä potkurivirran nopeutta mikä vain pudottaa propulsiohyötysuhdetta !!!

olleenkaan sama kirjoitti:

Nopealla veneellä vain on hauskempi purjehtia, vaikkei kilpailisikaan. Vene, joka ei reagoi miehistön tekemisiin, on tylsä, vain hieman moottorivenettä mukavampi hiljaisuutensa takia. Miten voi nauttia menosta, jos ei ole mitään tekemistä? Ja se kilpailuvietti on aina ollut olemassa, lukekaa vaikka Danan "Kaksi vuotta keulanpuolella" vuodelta 1840.

Lue lisää

purjehduksessa voi onneksi nauttia niin monesta asiasta. Toiset pitävät päiväpurjehduksista, purjeiden trimmaamisesta ja muita matkaveneitä vastaan "kisaamisesta". Jonkun itsetunnon päälle käy, jos joku kulkee purjeilla lujempaa.

Itse nautin eniten pitkistä matkapurjehduksista, joten silloin pitää veneessä keksiä jotain muutakin tekemistä, kuin sitä purjeiden optimitrimmin jatkuvaa kyttäystä. Ja avomerellä se "satakymppilasissa" -meno ei ole oikein inspiroivaa pidemmän päälle, kun sitä referenssiä purjehdusnopeudesta on toisinaan vaikea saada muista veneistä. Purjehduksen fiilis on lopulta aika samanlainen, onko lasissa 7 tai 8 solmua.

cs9875534 kirjoitti:

heitä toinen 80 keur tai enemmän kehiin ja hommaa vaikka DragonFly 35:

http://www.youtube.com/watch?v=oh4q2bt61EY

Toisaalta hintaerolla yksirunkoiseen tilaa vaikka helikoterin hakemaan monta kertaa kotiin. Yleensä huvimerimatkan suunnittelu lähtee säästä ja on aivan helppoa suunnitella etapit siten, että on sopivasti perillä.

Lue lisää

Tähän vain lyhyt toteamus, että vaikka Df35 olisi kiva, edes kaksi kertaa 80k ei riitä -- ei lähimainkaan, sillä uusi Df35 Ultimate irtoaa vain noin nelinkertaisella summalla 320000 euroa. Käytettyjä ei liiku juurikaan, mutta halvin näkemäni ultimate on ollut tarjolla noin 270k:n hintaan.

Df28:n mahtuu ahtaasti 5, mutta uuden hinta on noin 150k, käytettyjä ei ole näkynyt.

Käytetty Df920 Extreme voi löytyä hintaan 140k, mutta siinä on vain neljä punkkaa.

Eli ei tuolla budjetilla :-)

Joakim_ kirjoitti:

Tuo kerroin 2,43 ja riippuvuus neliöjuuresta tulee aaltoteoriasta. Ei ole mikään sovittu juttu, vaan teoreettisesti laskettu tulos. Tuolla nopeudella LWL-mittaisen kappaleen tekemä aalto on LWL-pituinen.

Matkaveneeksi tituleerettavien veneiden vesilinjapituus alkanee reilusta 4 metristä ja nykyään taidetaan jo tehdä 50 m vesilinaisiakin. Aivan naurettavaa väittää, että runkonopeus olisi sama kuin vesilinja.

Lue lisää

Abramovitsin terävänokkainen Pelorus on 115 m pitkä, vesilinja varmaan vajaa sata metriä. Huippunopeus Wärtsilän 2 x 5500 hp dieseleillä on 19 knotsia. Onkohan runkonopeus rajoitteena vai tehot?

29 kirjoitti:

Early planning, eli aikainen suunnittelu voi hyvinkin olla mahdollista, mitä sitten tarkoittaneekin.

Jos suomi24:n takana on virtaustekniikkaan ja veneiden suoritusarvoihin hyvin perehtynyt henkilö, se on viisaampi kuin mainoslehtinen. Senkin satun tietämään, että se edellä mainittu henkilö on kierrellyt jollakisoja hyvin plaanaavaksi tunnetussa luokassa. Silloin enempi kiertäminen ei sen enempää kannata. Tyylistä on vahvasti pääteltävissä, että eräs taho ei halua sulattaa käsitystä siitä, ettei X-79 plaanaa sen enempää kuin JOD-35:kään.

Lue lisää

paremmalla purjeala painosuhteella oleva alus plaanaa herkemmin, vrt purjelauta vs suomalaisten kökkömatkapurret.

HR kirjoitti:

purjehduksessa voi onneksi nauttia niin monesta asiasta. Toiset pitävät päiväpurjehduksista, purjeiden trimmaamisesta ja muita matkaveneitä vastaan "kisaamisesta". Jonkun itsetunnon päälle käy, jos joku kulkee purjeilla lujempaa.

Itse nautin eniten pitkistä matkapurjehduksista, joten silloin pitää veneessä keksiä jotain muutakin tekemistä, kuin sitä purjeiden optimitrimmin jatkuvaa kyttäystä. Ja avomerellä se "satakymppilasissa" -meno ei ole oikein inspiroivaa pidemmän päälle, kun sitä referenssiä purjehdusnopeudesta on toisinaan vaikea saada muista veneistä. Purjehduksen fiilis on lopulta aika samanlainen, onko lasissa 7 tai 8 solmua.

Lue lisää

Kyllähän purjehduksen intensiteettitaso laskee pidemmillä legeillä, jos ei avomerikisasta ole kyse. Kisatessa pysyy enempi kuin satakymppi lasissa vaikka pallon ympäri. Matkaveneitä vastaan ei voi yleensä okein edes "kisata", ellei toinen selvästi lähde mukaan. Silloin tällöin niistä tilanteista saa paljonkin hupia ja molemmilta matka taittuu niin ettei huomaakaan. Niin suuri osa on kuienkin liikkeellä ajatuksella, että fiilis on sama, onko lasissa 7 vai 8 solmua, ettei minkäänlaista kisa-asetelmaa tule. Se yhden solmun nopeusero on sentään todella iso, kun veneet ovat rinnakkain. Minulle henkilökohtaisesti olisi kyllä kiusallista purjehtia veneellä, joka voisi mennä ne 8 kts, mutta tarpeellisten trimmien puutteessa saa käytettyä vain ne 7 kts. Eikä siihen vaikuta mitenkään se, onko horisontissa tai lähempänä toista venettä.

Ajatustapa tietysti vaikuttaa tietysti myös venevalintaan. Herkkä vene kertoo heti, kun trimmit eivät ole kohdallaan. Ja mitä enemmän trimmit ovat pielessä, sen epämukavampaa on kaikilla mukana olijoilla, erityisesti pinnamiehelle. Jos pinnamiehenä on autopilotti, sekin tekee liikaa töitä. Enimmäkseen vauhdin ja mukavuuden väliin voi laittaa yhtäläisyysmerkin. Purjetrimmit ainakin oleellisilta osin ovat toisilla jotenkin selkäytimessä, oli matka pitkä tai lyhyt. Saariston päiväpurjehduksilla paljon suurempi merkitys onkin reitinvalinnalla ja shifteillä. Ja kyllä, lomaan mahtuu niitäkin päiviä, jolloin mennään liki tasaisissa avotuulissa koko päivä korkeintaan ajoittain tuulikulmia optimoiden, mutta muuten juuri muihin köysiin koskematta kuin falleihin lähtiessä ja perille tultaessa. Niinä päivinä sitten lueskellaan, jutellaan, bongaillaan lintuja tai mitä milloinkin. Aivan kuten en jaksa millään maata aurinkoa ottaen varttituntia pidempään, en jaksa täysin toimettomana muulloinkaan olla. Ja minut sentään tunnetaan hyvin rauhallisena persoonana, eli mitään ADHD-tapausta ei kannata mielessään kuvitella.

pitää olla kirjoitti:

Kyllähän purjehduksen intensiteettitaso laskee pidemmillä legeillä, jos ei avomerikisasta ole kyse. Kisatessa pysyy enempi kuin satakymppi lasissa vaikka pallon ympäri. Matkaveneitä vastaan ei voi yleensä okein edes "kisata", ellei toinen selvästi lähde mukaan. Silloin tällöin niistä tilanteista saa paljonkin hupia ja molemmilta matka taittuu niin ettei huomaakaan. Niin suuri osa on kuienkin liikkeellä ajatuksella, että fiilis on sama, onko lasissa 7 vai 8 solmua, ettei minkäänlaista kisa-asetelmaa tule. Se yhden solmun nopeusero on sentään todella iso, kun veneet ovat rinnakkain. Minulle henkilökohtaisesti olisi kyllä kiusallista purjehtia veneellä, joka voisi mennä ne 8 kts, mutta tarpeellisten trimmien puutteessa saa käytettyä vain ne 7 kts. Eikä siihen vaikuta mitenkään se, onko horisontissa tai lähempänä toista venettä.

Ajatustapa tietysti vaikuttaa tietysti myös venevalintaan. Herkkä vene kertoo heti, kun trimmit eivät ole kohdallaan. Ja mitä enemmän trimmit ovat pielessä, sen epämukavampaa on kaikilla mukana olijoilla, erityisesti pinnamiehelle. Jos pinnamiehenä on autopilotti, sekin tekee liikaa töitä. Enimmäkseen vauhdin ja mukavuuden väliin voi laittaa yhtäläisyysmerkin. Purjetrimmit ainakin oleellisilta osin ovat toisilla jotenkin selkäytimessä, oli matka pitkä tai lyhyt. Saariston päiväpurjehduksilla paljon suurempi merkitys onkin reitinvalinnalla ja shifteillä. Ja kyllä, lomaan mahtuu niitäkin päiviä, jolloin mennään liki tasaisissa avotuulissa koko päivä korkeintaan ajoittain tuulikulmia optimoiden, mutta muuten juuri muihin köysiin koskematta kuin falleihin lähtiessä ja perille tultaessa. Niinä päivinä sitten lueskellaan, jutellaan, bongaillaan lintuja tai mitä milloinkin. Aivan kuten en jaksa millään maata aurinkoa ottaen varttituntia pidempään, en jaksa täysin toimettomana muulloinkaan olla. Ja minut sentään tunnetaan hyvin rauhallisena persoonana, eli mitään ADHD-tapausta ei kannata mielessään kuvitella.

Lue lisää

Aivan selvä ADHD olet, vaikka lekureilta olisikin jäänyt diagnoosi tekemättä. Säästät omia rahojasi ja ympäristösi hermoja, kun hoidat ongelmasi mieluummin sopivalla lääkityksellä.

Näitä on nähty kirjoitti:

Aivan selvä ADHD olet, vaikka lekureilta olisikin jäänyt diagnoosi tekemättä. Säästät omia rahojasi ja ympäristösi hermoja, kun hoidat ongelmasi mieluummin sopivalla lääkityksellä.

Lue lisää

Oho, taisipa joku lääkityksen tarpeessa oleva ADHD heti napata syötin.

täkyyn kirjoitti:

Oho, taisipa joku lääkityksen tarpeessa oleva ADHD heti napata syötin.

Huvittava KIlpapurjehtija joka kisaa matkaveneilijöiden kanssa ja netissä 24/7

Tosissaan: kirjoitti:

Huvittava KIlpapurjehtija joka kisaa matkaveneilijöiden kanssa ja netissä 24/7

Matkaveneitä vastaan ei voi yleensä oikein edes "kisata".

Sairaslomalla ja merelle pääsy estettynä pitää jotenkin itseään viihdyttää, mutta sen 24-osuuden, eli yölliset tunnit jätän suosiolla matkaveneilijöiden valtaan.

Tosissaan: kirjoitti:

Huvittava KIlpapurjehtija joka kisaa matkaveneilijöiden kanssa ja netissä 24/7

monista matkapurjehtijoista havaitsee, että purjehdusharrastus on mennyt tylsäksi tyhjänpäiväiseksi jauhamiseksi, vaikka purjehduksesta riittäisi teknistä keskustelua 24/7/365. Yksi idea tilanteen korjaamiseksi voisi olla lähteä purjehtimaan ilman moottoria, harvassa ovat ne, jotka purjein lähtevät ja tulevat satamaan.

U776ygd kirjoitti:

monista matkapurjehtijoista havaitsee, että purjehdusharrastus on mennyt tylsäksi tyhjänpäiväiseksi jauhamiseksi, vaikka purjehduksesta riittäisi teknistä keskustelua 24/7/365. Yksi idea tilanteen korjaamiseksi voisi olla lähteä purjehtimaan ilman moottoria, harvassa ovat ne, jotka purjein lähtevät ja tulevat satamaan.

Lue lisää

ei plaanaa

pitää olla kirjoitti:

Kyllähän purjehduksen intensiteettitaso laskee pidemmillä legeillä, jos ei avomerikisasta ole kyse. Kisatessa pysyy enempi kuin satakymppi lasissa vaikka pallon ympäri. Matkaveneitä vastaan ei voi yleensä okein edes "kisata", ellei toinen selvästi lähde mukaan. Silloin tällöin niistä tilanteista saa paljonkin hupia ja molemmilta matka taittuu niin ettei huomaakaan. Niin suuri osa on kuienkin liikkeellä ajatuksella, että fiilis on sama, onko lasissa 7 vai 8 solmua, ettei minkäänlaista kisa-asetelmaa tule. Se yhden solmun nopeusero on sentään todella iso, kun veneet ovat rinnakkain. Minulle henkilökohtaisesti olisi kyllä kiusallista purjehtia veneellä, joka voisi mennä ne 8 kts, mutta tarpeellisten trimmien puutteessa saa käytettyä vain ne 7 kts. Eikä siihen vaikuta mitenkään se, onko horisontissa tai lähempänä toista venettä.

Ajatustapa tietysti vaikuttaa tietysti myös venevalintaan. Herkkä vene kertoo heti, kun trimmit eivät ole kohdallaan. Ja mitä enemmän trimmit ovat pielessä, sen epämukavampaa on kaikilla mukana olijoilla, erityisesti pinnamiehelle. Jos pinnamiehenä on autopilotti, sekin tekee liikaa töitä. Enimmäkseen vauhdin ja mukavuuden väliin voi laittaa yhtäläisyysmerkin. Purjetrimmit ainakin oleellisilta osin ovat toisilla jotenkin selkäytimessä, oli matka pitkä tai lyhyt. Saariston päiväpurjehduksilla paljon suurempi merkitys onkin reitinvalinnalla ja shifteillä. Ja kyllä, lomaan mahtuu niitäkin päiviä, jolloin mennään liki tasaisissa avotuulissa koko päivä korkeintaan ajoittain tuulikulmia optimoiden, mutta muuten juuri muihin köysiin koskematta kuin falleihin lähtiessä ja perille tultaessa. Niinä päivinä sitten lueskellaan, jutellaan, bongaillaan lintuja tai mitä milloinkin. Aivan kuten en jaksa millään maata aurinkoa ottaen varttituntia pidempään, en jaksa täysin toimettomana muulloinkaan olla. Ja minut sentään tunnetaan hyvin rauhallisena persoonana, eli mitään ADHD-tapausta ei kannata mielessään kuvitella.

Lue lisää

Kirjoitin epäselvästi: en tarkoittanut, että on ihan sama kulkeeko vene 7 kn, jos sillä samassa tuulessa voisi päästä 8 kn. Toki tarkoituksena on saada purjeiden trimmit edes suurin piirtein kohdilleen, jotta vene kulkee riittävän lähellä optimivauhtia.

Tarkoituksena oli sanoa seuraava: kokemukseni mukaan esim. 50-jalkainen Beneteau kulki sen 10 solmua siinä kelissä, missä oma veneeni olisi kulkenut ehkä reilut 7 solmua. Kuitenkin se fiilis on lopulta aika samanlainen veneessä, joten en sanoisi, että se nopeusmittarin lukema on kovinkaan verrannollinen purjehdusfiilikseen.

U776ygd kirjoitti:

monista matkapurjehtijoista havaitsee, että purjehdusharrastus on mennyt tylsäksi tyhjänpäiväiseksi jauhamiseksi, vaikka purjehduksesta riittäisi teknistä keskustelua 24/7/365. Yksi idea tilanteen korjaamiseksi voisi olla lähteä purjehtimaan ilman moottoria, harvassa ovat ne, jotka purjein lähtevät ja tulevat satamaan.

Lue lisää

pitäisi "korjata" jotakin, missä ei ole mitään vikaa? Suurin osa meistä purjeveneilijöistä on lähinnä matkapurjehtijoita, joille "tekninen keskustelu purjehduksesta" ei ole järin kiinnostavaa kuin satunnaisesti. Ja vaikka se näyttää joitain intoilijoita kovasti harmittavan, niin tällä palstalla keskustellaan purjeveneillä tapahtuvasta veneilystä ja purjeveneistä yleisesti. Siis purjehduksesta laajassa mielessä, ei pelkästään purjein tapahtuvan liikkumisen detaljeista. Useimmille meistä nimittäin purjehdus siinä kapeassa merkityksessä on vain osa veneilyä, vesillä/veden tuntumassa oloa, vapaa-ajanviettoa jne. Monet (luultavasti useimmat) meistä eivät veneilisi ollenkaan, jos niitä muita osia ei olisi.

Jos kerran muu purjeveneisiin liittyvä keskustelu on "tylsää tyhjänpäiväistä jauhamista", niin sinulle löytyy varmasti sellaisia palstoja, joilla olet enemmän kaltaistesti joukossa. Esim. Plaanaa.fi on aika lailla kilpapurjehdukseen keskittynyt foorumi.

Muuten, satamat ovat tyypillisesti niin ahtaita, että purjein lähtö/tulo ei ole hyvän merimiestavan tai -taidon mukaista. Tässä pätee sama juttu kuin monessa muussakin asiassa: taitava onnistuu sellaisessa, mitä viisas ei ylipäätään tee.

35 kirjoitti:

pitäisi "korjata" jotakin, missä ei ole mitään vikaa? Suurin osa meistä purjeveneilijöistä on lähinnä matkapurjehtijoita, joille "tekninen keskustelu purjehduksesta" ei ole järin kiinnostavaa kuin satunnaisesti. Ja vaikka se näyttää joitain intoilijoita kovasti harmittavan, niin tällä palstalla keskustellaan purjeveneillä tapahtuvasta veneilystä ja purjeveneistä yleisesti. Siis purjehduksesta laajassa mielessä, ei pelkästään purjein tapahtuvan liikkumisen detaljeista. Useimmille meistä nimittäin purjehdus siinä kapeassa merkityksessä on vain osa veneilyä, vesillä/veden tuntumassa oloa, vapaa-ajanviettoa jne. Monet (luultavasti useimmat) meistä eivät veneilisi ollenkaan, jos niitä muita osia ei olisi.

Jos kerran muu purjeveneisiin liittyvä keskustelu on "tylsää tyhjänpäiväistä jauhamista", niin sinulle löytyy varmasti sellaisia palstoja, joilla olet enemmän kaltaistesti joukossa. Esim. Plaanaa.fi on aika lailla kilpapurjehdukseen keskittynyt foorumi.

Muuten, satamat ovat tyypillisesti niin ahtaita, että purjein lähtö/tulo ei ole hyvän merimiestavan tai -taidon mukaista. Tässä pätee sama juttu kuin monessa muussakin asiassa: taitava onnistuu sellaisessa, mitä viisas ei ylipäätään tee.

Lue lisää

Ei se ole koskaan kilpaillutkaan. Tykkää kai esittää täällä itselleen kilpapurjehtijaa.

Tosissaan: kirjoitti:

Huvittava KIlpapurjehtija joka kisaa matkaveneilijöiden kanssa ja netissä 24/7

Kuten joku edellä kirjoitti, ei matkaveneilijöiden kanssa voi juurikaan kilpailla, annanpa esimerkin. Lähtö Hangosta ja purjeiden nosto samaan aikaa Tulliniemen jälkeen puolitoista metriä itseä isomman kanssa. Avotuulta 5 m/s ja skuutaus jotain sinne päin. Sen verran näin vaivaa, että viritin ulkopuolisen skuutin genoaan, muutoin sai mennä menojaan. Se toinen oli ohitettu pari minuuttia purjeiden noston jälkeen ja Hangon läntisen ylityksen jälkeen luultavasti sama vene eteni edelleen purjein illan kevenevässä tuulessa. Luultavasti sama vene siis, kiikarilla tehty havainto ei ollut varma tunnistus. Pari muutakin jäi taakse, mutta ne olivat pienempiäkin, joita ei kannata edes noteerata. Kenen kanssa olisi voinut kisata?

HR kirjoitti:

Kirjoitin epäselvästi: en tarkoittanut, että on ihan sama kulkeeko vene 7 kn, jos sillä samassa tuulessa voisi päästä 8 kn. Toki tarkoituksena on saada purjeiden trimmit edes suurin piirtein kohdilleen, jotta vene kulkee riittävän lähellä optimivauhtia.

Tarkoituksena oli sanoa seuraava: kokemukseni mukaan esim. 50-jalkainen Beneteau kulki sen 10 solmua siinä kelissä, missä oma veneeni olisi kulkenut ehkä reilut 7 solmua. Kuitenkin se fiilis on lopulta aika samanlainen veneessä, joten en sanoisi, että se nopeusmittarin lukema on kovinkaan verrannollinen purjehdusfiilikseen.

Lue lisää

Ja samalla alunperin kommentoimaasi tekstiin: perhe-/matkapurjehduksessa tilanne on mielestäni yleensä se, että se optimivauhti on alhaisempi kuin potentiaalinen huippunopeus niissä olosuhteissa. Asian voisi sanoa näin: jos veneen saa 100% suorituksella kulkemaan tietyissä olosuhteissa 8 solmua, niin n. 80% suorituksella se kulkee 7 solmua ja jollain 60-70% suorituksellakin kuutta solmua. Ja tällaisessa purjehdusmuodossa ei ole mielekästä edes yrittää sitä 100% suoritusta, koska tarkoituksena on mukava ja rento vapaa-ajanvietto, viihtyminen vesillä eikä suorittaminen.

Itse olen pitänyt linjana, että olen täysin tyytyväinen, jos vene kulkee yhtä kovaa tai hiukan nopeammin kuin todennäköisesti normaaleilla matkakierroksilla kulkisi niissä olosuhteissa. Monesti hitaampikin kelpaa (ja luoviessa on kokonaismatka-ajan kannalta yleensä pakkokin tyytyä siihen). Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos purjeillakulkien nopeus on 6 solmua tai yli, niin se on hyvä ja enempää ei maksa vaivaa yrittää puristaa.

Joakim_ kirjoitti:

49er ja kaikki muutkin helposti runkonopeuden ylittävät vehkeet kulkevat pääosin puoliplaanissa, johon ne on optimoitu. Niin harvoin on sellainen keli, että puhtaasti plaanaavaksi suunniteltu runko plaanaisi. Yleensä myös kryssiominaisuudet ovat hyvin tärkeitä ja kryssillä edes 49er ei taida koskaan plaanata.

Puoliplaanialueella peräaalto irtoaa peräpeilistä ja dynaamisella nosteella alkaa olla jo vaikutusta. Märkäpinta-ala ei kuitenkaan vielä oleellisesti pienene, vesilinjan lyhenemisestä puhumattakaan. Puoliplaanari on runkomuodoltaan U-mainen ilman roiske/nousulistoja tai teräviä palteita, jotka taas kuuluvat plaanaavien runkomuotojen piirteisiin. Runkolinja on puoliplaanareissa enemmän tai vähemmän nouseva eli perälauta ei ole, ainakaan paljoa, upoksissa veneen ollessa paikallaan tai hiljaisessa vauhdissa. Runko on, ainakin vesilinjastaan, kapea, toisin kuin plaanaavillla, joissa peräpeilissä on vesilinjan levein kohta.Tällainen runkomuodon vastuskäyrä on loiva eli selkeää liukukynnystä ei ole. Vastus on puoliplaanausalueella huomattavasti alempi kuin puhtaan plaanaavan tai uppoumarunkoisen, mutta samalla vastus on suurempi kuin uppoumarunkoisen uppouma-alueella ja plaanaavan plaanaavalla alueella.

Puhtaasti plaanaavaksi suunniteltuja purjehärveleitä ei heti tule mieleen muita kuin purjelaudat ja niistäkin vain Formula-tyyppiset ja vanhat Fun-laudat, joilla ei edes yritetty kryssiä. Toki VOR- ja Open-veneissä on joitain plaanaavia piirteitä, mutta lähinnä kuitenkin puoliplaanareita.

Lue lisää

"Puhtaasti plaanaavaksi suunniteltuja purjehärveleitä ei heti tule mieleen muita kuin purjelaudat ja niistäkin vain Formula-tyyppiset ja vanhat Fun-laudat"

Tässä 18 ft skiff plaanaa 100% varmasti puhtaasti genaagerilla mennessään 30 solmua:

http://www.youtube.com/watch?v=HxN33qW-n4E

345784 kirjoitti:

"Puhtaasti plaanaavaksi suunniteltuja purjehärveleitä ei heti tule mieleen muita kuin purjelaudat ja niistäkin vain Formula-tyyppiset ja vanhat Fun-laudat"

Tässä 18 ft skiff plaanaa 100% varmasti puhtaasti genaagerilla mennessään 30 solmua:

http://www.youtube.com/watch?v=HxN33qW-n4E

Lue lisää

Puhtaasti plaanaavalla rungolla kai tarkoitetaan sitä tasa-leveäperäistä joka ratsastaa keula-aaltonsa päällä ihan sillä pohjansa takimmaisella osalla joka on heti perälaudan etupuolella. Purjeveneessä plaanaava pohja on tosi huono.

20+13 kirjoitti:

Puhtaasti plaanaavalla rungolla kai tarkoitetaan sitä tasa-leveäperäistä joka ratsastaa keula-aaltonsa päällä ihan sillä pohjansa takimmaisella osalla joka on heti perälaudan etupuolella. Purjeveneessä plaanaava pohja on tosi huono.

Lue lisää

" Purjeveneessä plaanaava pohja on tosi huono. "

V -pohja se vasta huono onkin purjeveneessä. Aivan antiikin ajoilta.

Perhepurjehtija kirjoitti:

Ja samalla alunperin kommentoimaasi tekstiin: perhe-/matkapurjehduksessa tilanne on mielestäni yleensä se, että se optimivauhti on alhaisempi kuin potentiaalinen huippunopeus niissä olosuhteissa. Asian voisi sanoa näin: jos veneen saa 100% suorituksella kulkemaan tietyissä olosuhteissa 8 solmua, niin n. 80% suorituksella se kulkee 7 solmua ja jollain 60-70% suorituksellakin kuutta solmua. Ja tällaisessa purjehdusmuodossa ei ole mielekästä edes yrittää sitä 100% suoritusta, koska tarkoituksena on mukava ja rento vapaa-ajanvietto, viihtyminen vesillä eikä suorittaminen.

Itse olen pitänyt linjana, että olen täysin tyytyväinen, jos vene kulkee yhtä kovaa tai hiukan nopeammin kuin todennäköisesti normaaleilla matkakierroksilla kulkisi niissä olosuhteissa. Monesti hitaampikin kelpaa (ja luoviessa on kokonaismatka-ajan kannalta yleensä pakkokin tyytyä siihen). Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos purjeillakulkien nopeus on 6 solmua tai yli, niin se on hyvä ja enempää ei maksa vaivaa yrittää puristaa.

Lue lisää

Taisit olla vastikään moottoripuolelta purjehtimaan siirtyneitä ja motivaatiokin jossain muualla kuin itse purjehtimisessa. Siitä lähtökohdasta on ymmärrettävää, että sen 100 % tuottaminen on puristamista. Silloin hukkuu sekin totuus, joka edellä on mainittu: nopeus=mukavuus. Vain poikkeustapauksissa vasta-aaltoon ajaessa nopeudesta tinkiminen tuottaa lisääntynyttä mukavuutta. Tyytyminen 60-70 %:iin on käytännössä pelkkää osaamattomuutta, vasta viimeiset 10 % vaativat jotain ylimääräistä vaivaa. Monille se 10 % tarkoittaa juuri sitä rentoa vapaa-aikaa ja viihtymistä.

35 kirjoitti:

pitäisi "korjata" jotakin, missä ei ole mitään vikaa? Suurin osa meistä purjeveneilijöistä on lähinnä matkapurjehtijoita, joille "tekninen keskustelu purjehduksesta" ei ole järin kiinnostavaa kuin satunnaisesti. Ja vaikka se näyttää joitain intoilijoita kovasti harmittavan, niin tällä palstalla keskustellaan purjeveneillä tapahtuvasta veneilystä ja purjeveneistä yleisesti. Siis purjehduksesta laajassa mielessä, ei pelkästään purjein tapahtuvan liikkumisen detaljeista. Useimmille meistä nimittäin purjehdus siinä kapeassa merkityksessä on vain osa veneilyä, vesillä/veden tuntumassa oloa, vapaa-ajanviettoa jne. Monet (luultavasti useimmat) meistä eivät veneilisi ollenkaan, jos niitä muita osia ei olisi.

Jos kerran muu purjeveneisiin liittyvä keskustelu on "tylsää tyhjänpäiväistä jauhamista", niin sinulle löytyy varmasti sellaisia palstoja, joilla olet enemmän kaltaistesti joukossa. Esim. Plaanaa.fi on aika lailla kilpapurjehdukseen keskittynyt foorumi.

Muuten, satamat ovat tyypillisesti niin ahtaita, että purjein lähtö/tulo ei ole hyvän merimiestavan tai -taidon mukaista. Tässä pätee sama juttu kuin monessa muussakin asiassa: taitava onnistuu sellaisessa, mitä viisas ei ylipäätään tee.

Lue lisää

suomessa on tuhansia rantautumispaikkoja, joihin voi mennä purjein. Enemmän moottorilla liikkuvat sählääväät satamissa, koska jos purjein kulkee, pitää manööverit olla hyvin mietitty.

Jos kysymys on matkapurresta, tankkitilavuuden pitänee olla 500-1000 litraa näillä konetehoilla. Siitä tulee lisäpainoa ja ehkä sijoitusongelmia. Kunnollinen meridiesel ei myöskään ole kovin kevyt eikä halpa, jos kysymys on uuden koneen hankkimisesta. Esim. 120hv Kubota Beta Marine painaa 670kg ja maksaa yli 20.000 euroa. Myös Perkins Sabren 86 ja 196 hv koneet on aika painavia ja kalliita. Kevyitä dieseleitä toki löytyy, esim. Toyota Nanni 155hv 346kg (hinta lienee n. 15.000 eur), Volvo 110 hv lienee niitä kevyimpiä meridieseleitä, vain 232 kg.
Asennustarvikkeineen muutostöistä ei selvitä halvalla. Jos työt teettää ja kone ostetaan uutena, voi olla että 80.000 euron budjetti kuluu niihin ja tuloksena on aika painava paatti. Purjehdusominaisuudet tietenkin muuttuvat, jos kysymys on alunperin kevyestä 40-jalkaisesta veneestä. LYS-vaatimus ei ehkä toteudu enää sitten, kun 11 solmun matkavauhti koneella onnistuu. Jälleenmyyntiarvo on aina mietittävä, jos tekee suuria muutoksia sarjavalmisteiseen veneeseen.

höpö höpö.
Tuollainen vaihtoehto on olemassa, mutta sellaisia ei saa valmiina, koska yleensä ihmiset eivät tuollaista halua, kun polttoainekulut nousevat noilla vaatimuksilla niin korkeaksi, joten ei niitä kannata sarjatuotantona valmistaa. Mutta veneen paikallinen vahvistaminen konepedin ja akseliston osalta ei ole mitenkään mahdotonta, eikä välttämättä ylitä annettua budjettia.
Alle 1.5 metrin vesilinjan leveyksillä päästään silti 11 solmun matkavauhteihin selvästi alle 100 hv:n tehoilla, mikä ei ole mitenkään vaikeata saavuttaa ainakaan monirungoilla, ja alkuperäisessä viestissä ei mitenkään rajoitettu vaihtoehtoja yksirunkoisiin köliveneisiin.

näin on kirjoitti:

höpö höpö.
Tuollainen vaihtoehto on olemassa, mutta sellaisia ei saa valmiina, koska yleensä ihmiset eivät tuollaista halua, kun polttoainekulut nousevat noilla vaatimuksilla niin korkeaksi, joten ei niitä kannata sarjatuotantona valmistaa. Mutta veneen paikallinen vahvistaminen konepedin ja akseliston osalta ei ole mitenkään mahdotonta, eikä välttämättä ylitä annettua budjettia.
Alle 1.5 metrin vesilinjan leveyksillä päästään silti 11 solmun matkavauhteihin selvästi alle 100 hv:n tehoilla, mikä ei ole mitenkään vaikeata saavuttaa ainakaan monirungoilla, ja alkuperäisessä viestissä ei mitenkään rajoitettu vaihtoehtoja yksirunkoisiin köliveneisiin.

Lue lisää

Näyttää kaikki takertuneen tuohon 11 solmuun vaikka alaraja oli 7. Kiireen yllättäessä 5 solmun vauhti kun kiihdytetään vaikka 8 solmuun ollaan perillä nopeammin, löytyykö tällaisia.

kiirehtijä kirjoitti:

Näyttää kaikki takertuneen tuohon 11 solmuun vaikka alaraja oli 7. Kiireen yllättäessä 5 solmun vauhti kun kiihdytetään vaikka 8 solmuun ollaan perillä nopeammin, löytyykö tällaisia.

Lue lisää

..40-jalkaiset yksirunkoiset veneet. Kysymyksesi oli alunperin jopa 11 solmun matkavauhdista (=kone ehkä 2/3 makasimikierroksista), mikä on täysin muuta kuin 8 solmun huippunopeus (täyskaasulla). Tuollaisen veneen löytäminen onnistuu nettiä surffaamalla. Laita yachtworldin hakuehtoihin omat hintarajasi ja kokoluokaksi esim. 40-42 ft. Mitään muutostöitä ei tarvita, jos vaatimuksina on 5 kn matkavauhti ja 8 kn huippuvauhti koneella.

pystyy normaalit... kirjoitti:

..40-jalkaiset yksirunkoiset veneet. Kysymyksesi oli alunperin jopa 11 solmun matkavauhdista (=kone ehkä 2/3 makasimikierroksista), mikä on täysin muuta kuin 8 solmun huippunopeus (täyskaasulla). Tuollaisen veneen löytäminen onnistuu nettiä surffaamalla. Laita yachtworldin hakuehtoihin omat hintarajasi ja kokoluokaksi esim. 40-42 ft. Mitään muutostöitä ei tarvita, jos vaatimuksina on 5 kn matkavauhti ja 8 kn huippuvauhti koneella.

Lue lisää

Katsopa yachtworldin valikoimaa! Löytyy ransiksia ym. ja aina tietysti halpoja bavoja...

kiirehtijä kirjoitti:

Näyttää kaikki takertuneen tuohon 11 solmuun vaikka alaraja oli 7. Kiireen yllättäessä 5 solmun vauhti kun kiihdytetään vaikka 8 solmuun ollaan perillä nopeammin, löytyykö tällaisia.

Lue lisää

noilla spekseillä moottorivene liene paras vaihtoehto! Jos purjeveneen kuitenkin haluaa, niin kuten mainittua, 7 solmun matkavauhti on vielä mahdollinen, mutta tämän yli ei ole järkevää mennä suunnitellussa kokoluokassa. Vaikka unohtaa sen epätaloudellisen kulutuksen, niin täydellä kaasulla ajo tekee menosta monessa veneessä epämiellyttävää melun ja tärinän vuoksi. Nopeuden nostaminen 7:stä solmusta 8:aan lyhentää matka-aikaa 25 mpk matkalla 1/2 tuntia. Niin tiukat eivät marginaalit voi merellä olla, että tällä olisi jotain merkitystä!

Matka-aikaa voi lyhentää muullakin tavoin kuten sijoittamalla veneen johonkin lähelle pelipaikkoja (esim. Saaristomerellä). Silloin muutaman tunnin matkan päässä on useita mielenkiintoisia käyntikohteita.

kiirehtijä kirjoitti:

Näyttää kaikki takertuneen tuohon 11 solmuun vaikka alaraja oli 7. Kiireen yllättäessä 5 solmun vauhti kun kiihdytetään vaikka 8 solmuun ollaan perillä nopeammin, löytyykö tällaisia.

Lue lisää

Alkuperäinen muotoilusi loi varmaan muillekin kuin minulle käsityksen, että halusit sen 11 solmua marssivauhdiksi, siis taloudellisilla kierroksilla ajettavaksi nopeudeksi. Se ei ole realistinen toive tuolla budjetilla.
Mutta jos siis kyse onkin siitä, että haluat mahdollisuuden päästä vähintään 7 solmua silloin, kun on kiire ja olet valmis ajamaan liki täyskaasulla, niin tuohon pystyy jo useimmat n. 35-jalkaiset veneet. Muutkin toiveesi täyttyvät niissä. Niin uusissa, vähän käytetyissä kuin vanhemmassakin ikäpolvessa. Jälkimmäisistä esimerkkinä (tuli juuri jututettua sellaisen omistavaa kaveria nimittäin) Scanmar 345.