antaa uskovaiselle ihan oikeasti ja rehellisesti puhuen hyvin vähän uskonvarmuutta ja fiiliksiä uskomassa olemisesta? Näinhän se rehellisesti ottaen suurimmalla osalla meistä on?
Toki fiiliksiä voi hakea mukavasta yhteishengestä, laulusta, musiikista, leireistä, seuroista ja monesta muuta mukavasta, mutta miksi Jumala rehellisesti puhuen antaa itsestään hyvin vähän? Miksi hän pihtaa ihmeistään?
Toki fiiliksiä voi hakea mukavasta yhteishengestä, laulusta, musiikista, leireistä, seuroista ja monesta muuta mukavasta, mutta miksi Jumala rehellisesti puhuen antaa itsestään hyvin vähän? Miksi hän pihtaa ihmeistään?
Vastaukset 17
Vanhimmat
No, varmasti voimme ainakin aluksi todeta, että tutkimattomat ovat Herran tiet.
Mutta sen voin ainakin vastata, että fiiliksiin/tuntemuksiin/aistikokemus peräisiin perustuva usko ei ole kalliolle rakennettu, koska Perkeleelle on annettu yli tämän maailman ja se saattaa näihin asioihin vaikuttaa. Jumalan sanaan ei katoa ja siihen laskettu usko on lujalla pohjalla, Jumalan olemassa olon ja hänen totuudenmukaisen ja täydellisen tahdon voi löytää Raamatusta.
Yksi hyvä vinkki on, että esimerkiksi jos luet uutta testamenttiä, niin sitä tulee sellainen olo, ettei tälläinen voi olla ihmisen tekosia, koska kaikki Jeesuksen puheet ovat vain niin kauniita ja oikeudenmukaisia, että siinä on todistetta paljonkin. Etsi niistä pieninkin virhe, niin sitten voit todeta, että nämä tekstit ovat ihmisestä. Mutta jos taas et löydä virhettä, niin miksi et uskoisi kaikkea mitä hän sanoo, sillä sen tiedät, että mikään ihmisestä lähtöinen ei ole täydellistä.
Jeesus itsekkin sanoi, että jos ette muuten usko, niin uskokaa vaikka tekojeni tähden. Eli tarkatkaamme kaikkea sitä opetusta ja hyvyyttä, mitä Jeesus on meille tehnyt.
että onhan myös sanottu:
Muuta merkkiä teille ei anneta, kuin Joonan merkki. Eli siis Jeesuksen ylösnousemus ja varmaan viittaa myös hänen elämäänsäkkin.
Miksi näin, sen tietää Herra.
Jumala ei anna uskoa, ainoastaan vetää Jeesuksen puoleen, jonka kautta ainoastaan löytyy Isä. ( Joh. 6:44 ) Ei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka minut on lähettänyt, vedä häntä. Sen, joka tulee, minä herätän viimeisenä päivänä.
Jumala siis vain VETÄÄ ihmistä Poikansa puoleen.
Jos Poikaa, siis Kristusta ei löydy, ei löydy Jumalaakaan, ainoastaan Jumalan viha. ( Joh. 3:36 ) Sillä, joka uskoo Poikaan, on ikuinen elämä, mutta joka ei tottele Poikaa, se ei pääse näkemään elämää, vaan Jumalan VIHA PYSYY HÄNEN PÄÄLLÄÄN
Uskon antaa Henki, ei Jumala ( 1. Kor. 12:9 ) toiselle sama HENKI SUO USKON VOIMAN, toiselle parantamisen lahjan.
Toki fiiliksiä voi hakea mukavasta yhteishengestä, laulusta, musiikista, leireistä, seuroista ja monesta muuta mukavasta, mutta miksi Jumala rehellisesti puhuen antaa itsestään hyvin vähän? Miksi hän pihtaa ihmeistään? ** Niin jos fiilistä hakee, se tulee vain uskon kautta.
Kes.
Tärkeä kysymys. Minusta kyse on siitä, että meistä tulee helposti hengellisesti pöyhkeitä, ja alamme kuvitella itsestämme liikoja, jos olemme kovin varmoja uskostamme ja hyvissä fiiliksissä. Sitä sanotaan myös farisealaisuudeksi Raamatussa.
Ymmärrän kyllä, että olisi mukava saada joitakin kokemuksia uskon varmuudesta, mutta voin lohduttaa, että Herra on luvannut olla heikoissa väkevä. Siinä voi olla yksi salaisuus, jota kannattaa tutkia.
on totta. Heikoissa väkevä.
Etenkin heikoissa väkevä, vahvoissa vähemmän väkevä.
Millaisia ihmisiä ovat heikot? Millaisia ihmisiä ovat vahvat?
Raamatussa on monia esimerkkejä. Niille on yhteistä se, että ihminen ei enää selviä ilman apua. Vain sellainen ihminen voi olla oikeasti vahva, joka tietää tämän. Mutta ei hän sitä vahvuutena tunne, vaan sellaisena, että hän ei tule toimeen ilman Jumalan armoa. Vierestä katsoen tilanne tietysti saattaa näyttää toiselta, ja usein onkin. Se väkevyys heikoissa tulee silloin todistukseksi ennen kaikkea muille.
Vahvat ihmiset taas ovat niitä, jotka eivät apua tarvitse. He pärjäävät omalla näppäryydellään. Se on farisealaisuutta, ulkokuoren näyttämistä ja kiillottamista. Kuitenkin sisällä sielu huutaa apua, jos vain kunnia antaisi periksi.
totuus ole se, että kukaan ei ole mitään ilman Jumalaa.
Miten joku uskovainen voi olla niin vahva ja näppärä mielestään, ettei hän apua tarvitse. Että hän uskoo, että kiiltävä uskovaisen ulkokuori sekä kova uskomassa olemisen harrastaminen samanlaisten uskovaisten keskuudessa on se, mikä loppupeleissä merkitsee. Luulisi, että hänelläkin olisi heikot rehelliset hetkensä, jolloin myös hänen kohdallaan Jumala voi olla heikossa väkevä.
Totuus on kuten kirjoitit. Mainitsin kyllä sen, että näiden vahvojen sielu huutaa apua, mutta he ovat niin kunniallisia, että nöyrtyminen merkitsisi heidän asemansa romuttumista esimerkiksi hengellisessä yhteisössä. Se tarkoittaisi suurella todennäköisyydellä myös sitä, että pitäisi myöntää olleensa väärässä.
Ajatellaan vaikkapa liikemaailmasta esimerkki, jossa juoksupuoika on oikeassa ja toimitusjohtaja väärässä. Kuinka helppo toimitusjohtajan on nöyrtyä tällaisessa tilanteessa myöntämään olleensa väärässä? Kyllä meillä on hengellisissä yhteisöissä aivan vastaavia tilanteita. Totta kai p i t ä i s i nöyrtyä.
Miksi pitäisi olla fiiliksiä uskomassa olemisesta? Uskohan on uskoa eikä mikään fiilis. Jos uskot, että velkakirjasi päällä on leima "mitätöity", silloin olet uskomassa.
Jos omantunnonrauha puuttuu, silloin kannattaa huolestua. Myös silloin, jos uskon hedelmiä ei ole. Nuo ovat merkkejä uskosta. Fiilikset eivät ole.
Mikäpäs se meillä on hätänä ja mikäpäs se meillä on täällä,
kun verinen risti helottaa sen velkakirjan päällä!
miten tähän asiaan (omantunnon rauha ja uskon hedelmät) liittyy monet kiellot esim. ehkäisykielto, television katselukielto tai korvakorujen käyttökielto?
Ei kai nyt kukaan ihan tosissaan ajattele, että uskon hedelmiä on esim. se, että ei käytä korvakoruja?
vahva uskon pitää olla, jotta velkakirja olisi pätevä. Riittääkö siihen toivo, että velkakirja on totta ja siis myös minun kohdallani se voisi olla pätevä? Riittääkö heikko usko pätevyyteen? Miten velkakirjan pätevyyteen liittyy esim. television katselukielto tai korvakorujen käyttökielto?
Kuinka varman ihmisen uskon pitää olla, jotta velkakirja olisi pätevä?
luulevat olevansa ne joilla on mielestään syvä ja ainoa oikea tieto joka ikiseen asiaan. Oli kyseessä sitten korvakorut tms. Tuomita osataan, koska siihen tarvittavat valtuudet ja osaamiset hallitaan...
Heikkoja ne jotka tarvitsevat Jumalan ohjausta ja armoa päivittäin, sekä hänen rakkauttaan. He haluavat antaa eteenpäin Jumalalta saamaansa rakkautta omassa elämässään.
Kesitakselle: "Jumala ei anna uskoa" kirjoitit. Olen eri mieltä. Kun kerran uskomme yhteen Jumalaan, niin sitä samaahan (YHTÄ) ovat Isä, Poika ja Pyhä Henki. Minun mielestä ne ovat todella yhtä eli yhtä jumaluutta, Jumalaa. Armo ja rakkaus vetävät meitä hänen puoleensa, hänen rakkautensa huomaan.
rakkaus vetävät meitä Hänen puoleensa.
Ja myös se tosiasia, että ihminen ei ole mitään ilman armahtavaa Jumalaa, sellaista Jumalaa, jolla on meille eläville, ajatteleville ja ymmärtäville, Hänen luomilleen, kuoleman jälkeen jatkosuunnitelmia.
Mistä minä tietäisin. Kysy lestadiolaisilta.
Ei tänne näköjään kannata kirjoittaa mitään. Saa umpitolloja vastauksia.
Jumalaa ei ole.
Minä olen entinen lestadiolainen. Päädyin ihan samaan, Päivämiestä, Raamattua ja vähän muutakin luettuani. Jumala on ihmisten keksimä olento.
Ihminen on Jumalan luoma olento.