Olen seurustellut nykyisen vaimoni kanssa 10 vuotta,josta 2 1/2 vuotta naimisissa.Meillä on yksi 2 vuoden ikäinen lapsi.
Vaimoni tunteet minua kohtaan haalenivat lapsen syntymän jälkeen,sillä seurauksella,että vaimollani oli suhde joka lopullisesti "PÄÄTTYI" n.kuukausi sitten.Tämän suhteen piti päättyä jo 6 kk sitten,mutta sitä on pidetty lämpimänä aina huhtikuun alkuun saakka.
Vaimoni on ollut tämän ajan ikäänkuin huumassa,eikä ole ollut se nainen kenen kanssa olen aikanaan naimisiin mennyt ja lapsen hankkinut.
Okei,nyt vaimoni on alkanut tajuamaan tapahtunutta ja yrittää "korjata" tilanteen,mutta minut on petetty tämän episodin aikana n. puolen kymmentä kertaa,luottamus on mennyt "lopullisesti?".Kun,tämmösia asioita miettii muutaman kuukauden,ni siinä ei päässä oo kovi monta valoisaa ajatusta.Olen ollut syvästi masentunut n.3 kk ja olen sen takia lääkityksessä/terapiassa.Olen miettinyt, miten olen jaksanut kattoa tätä "leikkiä" näin kauan,varmaan sen takia,että tiesin sen "loppuvan",ennemmin tai myöhemmin.Ja onhan meillä mahtava lapsi,minkä vuoksi on valmis kestämään kaikenlaista SONTAA.USKON ja TOIVON kaiken vielä muuttuvan hyväksi
Vaimoni tunteet minua kohtaan haalenivat lapsen syntymän jälkeen,sillä seurauksella,että vaimollani oli suhde joka lopullisesti "PÄÄTTYI" n.kuukausi sitten.Tämän suhteen piti päättyä jo 6 kk sitten,mutta sitä on pidetty lämpimänä aina huhtikuun alkuun saakka.
Vaimoni on ollut tämän ajan ikäänkuin huumassa,eikä ole ollut se nainen kenen kanssa olen aikanaan naimisiin mennyt ja lapsen hankkinut.
Okei,nyt vaimoni on alkanut tajuamaan tapahtunutta ja yrittää "korjata" tilanteen,mutta minut on petetty tämän episodin aikana n. puolen kymmentä kertaa,luottamus on mennyt "lopullisesti?".Kun,tämmösia asioita miettii muutaman kuukauden,ni siinä ei päässä oo kovi monta valoisaa ajatusta.Olen ollut syvästi masentunut n.3 kk ja olen sen takia lääkityksessä/terapiassa.Olen miettinyt, miten olen jaksanut kattoa tätä "leikkiä" näin kauan,varmaan sen takia,että tiesin sen "loppuvan",ennemmin tai myöhemmin.Ja onhan meillä mahtava lapsi,minkä vuoksi on valmis kestämään kaikenlaista SONTAA.USKON ja TOIVON kaiken vielä muuttuvan hyväksi
Vastaukset 3
Vanhimmat
Onko kellään ehotuksia,mitä tehdä/jaksaa tästä eespäin ???
Tuo on asia jota itsekin oon miettinyt. Meillä on samanlainen tilanne, mutta miehen puolelta.
Jotenkin on sellainen olo ettei tiedä mitä asiasta ajttelisi.
Päivisin ahdistaa ja iltaisin yritän asiaa selvittää.
Tuntuu kuitenkin onko tässä mitään selvitettävää enää, kannattaako edes yrittää..en asiaa varmasti unohda, joten onko loppuelämän tarkoitus epäillä ja olla uskomatta?
Aika varmasti näyttää miten asia etenee, todella ikävä tilanne joka syö ainakin mua todella pahasti.
ote toinen ote liittoosi ja ajattele myös omia tarpeitasi, jos hyväksyt petetyn osan useasti niin se vain jatkuu.
>yritä löytää itsellesi harrastuksia ehkä jonkun iltakurssin kautta missä voi olla saman kohtalon kokenut nainen, hän ei tule sinua pettämään koska tietää miltä se tuntuu jos vaan itse uskallat ei heti vaan sitten kun olet oppinut hänet paremmin tuntemaan, kertomaan huolesi hänelle, ja siitä se uusi kahden henkilön yksiin menevät kokemukset ajattelutapa voi johtaa hyvään ja kestävään suhteeseen.
harrastuskurseilta ei välttämättä tarvitse puolisoa mennä hakemaan mutta siellä todellakin voi olla monta saman kohtalon kokeneita.