Miksi ette kommentoi viestejä, joita tänne laitetaan?
Tietääkö joku jonkin aktiivisemman kirjoittajapalstan? Rihmasto ainakin on ihan kuollut.
Tietääkö joku jonkin aktiivisemman kirjoittajapalstan? Rihmasto ainakin on ihan kuollut.
Miksei keskustelu kiinnosta?
Puhun ja pussaan
12458
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mäkin haluaisin myös tietää, jos jossain olisi olemassa aktiivisempi ja kävijöiltään tasokkaampi paikka kuin tämä. Vaikka täällä kai on turha kysyä, koska asiallinen keskustelu on täysin vieras käsite täällä, koska kaikki pikkusielut käyvät trollaamassa ja muuten vain provosoimassa sellaisia ihmisiä, jotka oikeasti haluaisivat jakaa ajatuksiaan.
Ainoa paikka jossa käydään jonkinlaista kirjallista keskustelua, on Parnasson blogi. Kaikkialla muualla on sekalaista ölinää. Miksi näin? Siksi, että "keskustelijoilla" ei ole mitään oikeaa sanottavaa.
Mielestäni täällä on monia hyviä aloituksia. Niihin ei tule yhtään tai niukasti kommentteja.
Arvelen sen johtuvan siitä, että harva täällä pistää itsensä kirjoittamisessa likoon niin, että pyrkii kehittämään itsessään tekstintekijää ihan oikeasti ja tavoitteena on ylittää julkaisukynnys.
Itse käyn lukemassa keskustelupalstaa nykyään jo säännöllisesti ja joskus laitan kommenttejakin. Tämä ketju jota nyt kommentoin on paras aikoihin. Lempiaiheitani on kaikki mistä saa uusia työkaluja kirjoittajan pakkiin. Omakustanteita ja antologinovelleja lukuunottamatta se suuri läpilyönti odotuttaa vielä itseään. Sen vuoksi kannustava keskustelu ilman kilpahenkisyyttä on myös tervetullutta.
Itse kyllä keskustelisin enemänki mutta vuorokaudessa on vain 24 tuntia. Tällä hetkellä aika kuluu hyvin pitkälti koulun, kirjoittamisen ja lukemisen parissa ja välillä pitäs ehtiä emäntääkin taputtelemaan ja jopa nukkumaan :) Eli siksi en tällä hetkellä hirveesti kommentoi mitään.
Aikaa riittää siihen mihin haluaa. Itselläni päivätyö matkoineen vie 12 tuntia ja siihen päälle vielä ehdin kirjoittaa. Piipahdan netissä silloin tällöin pikaisesti, luultavasti tupakoijat käyttävät enempi aikaa tupakkataukoihin.
Keskustelu kirjoittamisesta on se mikä kiinnostaa, kun on kässäri viimeistelyvaiheessa. Arvelen todellakin, että moni ei kirjoita tosissaan, siksi ei viitsitä kommentoida.
Keskustelu netissä ryövääntyy useimmiten omituiseksi nokitteluksi ja ilkeilyksi. Sörsselssönia.
-
Esimerkkinä voisin laittaa vaikkapa kirjailija Kirsti Ellilän Häiriöklinikka. Tunnustan, että käyn siellä välillä lukaisemassa niitä sanavyöryjä ja voin myös kertoa, että mielestäni se antaa jokseenkin kattavan aikalaiskuvan kirjailijoiden sielunmaisemista Suomessa.
Ja huomio! Tämä on siis ihan ikioma mielipiteeni.
Tietysti sielläkään kaikki nämä kommentoijat eivät ole kirjailijoita, mutta olen lukiessani käsittänyt että suurin osa kuitenkin on julkaisseita. En siis luuraile sen kummemmin henkilöhistorioita, kunhan lueskelen joskus aikani kuluksi niitä jorinoita. - Olen harrastajakirjoittaja ja kustantanut runokirjani, joten siis myös kustantaja. Haaveissani on kustantaa vielä lisää omia opuksiani.
Blogeista vielä
… on niitä vielä muutama muukin joissa käyn luurailemassa mutta en siis kommentoimassa. Sitähän ei koskaan sitten tiedä miten paljon niistäkin blogeista on kommentteja siivoiltu. Useimmiten ne siivoamattomat saattaisivatkin sisältää oikeita helmiä. Ja helmistä tulikin mieleeni vielä:
Yksi nautittava blogi on Kemppinen. Hänen seurueensa viiraa niin yläkantimissa meikäläiselle, että joskus ihan naurattaa !... sillä... onhan se hianoo kun jotkut todellakin osaa soittaa pianoo !
Minäkin käyn joskus Häiriöklinilalla ja toisinaan siellä on ihan kiinnostavaa keskustelua. Minua kuitenkin häiritsee se pitäjän ainainen narina siitä, miten häntä ei arvosteta ja sitten se siipeilijöitten hyminä että älä nyt, oot ihan hyvä. Jos edustaa tiettyä genreä, niin pitäisi ottaa vastaan se mitä tuleman pitää. Mutta siellä sentään keskustellaan.
Haa, juoru kantautui Häiriöklinikalle asti, että täällä tasokkaalla Suomi 24 palstalla puhutaan blogistani! Ja sehän näytti olevan ihan todenperäinen juoru. Kiitos huomiostanne.
Scarabeaeus epäili, että blogini, siis
http://kirstiellila.blogspot.com
antaisi jokseenkin kattavan aikalaiskuvan kirjailijoiden sielunmaisemista Suomessa.
Toivottavasti ei sentään. Se antaa lähinnä jokseenkin kattavan kuvan minun huonojen päivieni sielunmaisemista, tuskin sen enempää.
Pieno Pienoinen kirjoitti, että hän häiritsee ainainen narinani siitä, miten minua ei arvosteta ja siipeilijöitten kannustava hyminä. Usko huviksesi Pieno, se ainainen narina häiritsee eniten minua itseäni, mutta minkäs teet, kun päätään ei voi vaihtaa. Minä suorastaan kadehdin sinua, koska sinä pääset minun narinoistani eroon hyvin helposti, lakkaat vain lukemasta blogiani. Lupaan, etten ilmesty ikkunasi alle valittamaan. Minun asiani ovat paljon huonommin, koska itsestään on niin vaikea päästä eroon. Aina voi tietenkin kasvaa ihmisenä jne. Yritetään, yritetään. Hyvää jatkoa, ja tervetuloa purkamaan paineita häiriöklinikalle.
“...kattavan aikalaiskuvan kirjailijoiden sielunmaisemista Suomessa.”
¤
Niin, tähdensin toki, että ikioma mielipiteeni.
Blogeja, joilla harvakseltaan käyn tutustumassa kirjailijoiden/kirjoittajien sielunmaisemiin on loppujenlopuksi hyvin vähän. En kommentoi kenenkään blogeilla, käyn vain lukaisemassa juttuja. Niistä aistii nopeasti ajan hengen. Koska taidemaailma Suomessa on jokseenkin sekavaa ollut jo pidemmän aikaa, niin tottakai se heijastuu keskusteluissa. Parnassossa se keskustelu on sisäpiiriä, monet heitot jäävät minulle killumaan ilmaan avaamattomina. Häiriöklinikalla on enemmänkin sitten sitä selkokieltä. (Tosin sielläkin joskus aistii sen “porvaristonhillittycharmi”.)
-
Eri keskusteluja seuraamalla vahvasti alkaa olla tunnetta, että taiteilijoita Suomessa ollaan yhä rankemmin ajamassa kuin käärmettä pyssyyn... niinpä seuratkaamme Sofia... ja sellainen tunne minulla on että siinä pyörityksessä silmät pikkuhiljaa apposenavautuu jopa itse kohteelta.
Scara jo ehti sanoa sen, mikä on positiivista Kirstin häiriöklinikalla sen lisäksi, että siellä on keskustelua. Siellä niin blogin pitäjä kuin keskustelijatkin käyttävät selkokieltä. Siksi luen niitä juttuja, en osaa kommentoida kirjoja, joista olen lukenut kerran vähän ja kesken jäi, ei ole mun juttu. Johtui varmaan kirkollisesta aihepiiristä, ei siitä, että olisi ollut viihdettä.
...... Häiriöklinikka
JYRÄÄ !