Eli kun tuo Ubuntukin kysyy liitoskohtaa niin mitä se silloin tekee? Tallentaako se jotkut systeemitiedot tähän liitoskohtaan tai siitä lähtien (esim. / , hohoh, oivoi, home, tahhah...)? Tarkkaanottaen mikä merkitys tällä liitoskohdalla on ja onko esimerkiksi Windowsissa vastaavia? Onko tässä kyse levyllä olevista hakemistoista ja pitääkö ne tehdä ennen asennusta?
Käynnistyslataaja on on toinen epämääräinen juttu jonka toivoisin olevan vähän selvempi. Joskus tuo Gruppi on mennyt sekaisin ja teettänyt mielestäni tarpeettomasti töitä jos vertaa esim. Windowsin mbr-korjaukseen.
No, Home-hakemisto on itselleni Ubuntussa selvä eli nimi voisi selvyyden vuoksi olla Data-tiedostot joita voi vapaasti arkistoida.
PS. Olen tässä nyt noin 10 vuotta Linuxia käytellyt rinnan Windowsin kanssa, mutta ei ole ollut aikaa perehtyä siihen syvemmin. Nyt kun WIndows XP:n tuki meinataan lopettaa mielestäni liian aikaisin, tulee Linuxista entistä mielenkiintoisempi käyttöjärjestelmä.
Käynnistyslataaja on on toinen epämääräinen juttu jonka toivoisin olevan vähän selvempi. Joskus tuo Gruppi on mennyt sekaisin ja teettänyt mielestäni tarpeettomasti töitä jos vertaa esim. Windowsin mbr-korjaukseen.
No, Home-hakemisto on itselleni Ubuntussa selvä eli nimi voisi selvyyden vuoksi olla Data-tiedostot joita voi vapaasti arkistoida.
PS. Olen tässä nyt noin 10 vuotta Linuxia käytellyt rinnan Windowsin kanssa, mutta ei ole ollut aikaa perehtyä siihen syvemmin. Nyt kun WIndows XP:n tuki meinataan lopettaa mielestäni liian aikaisin, tulee Linuxista entistä mielenkiintoisempi käyttöjärjestelmä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Osta, lainaa tai varasta Linux-kirja. Sieltä löytyy kaikki perusteet selkeästi ryhmiteltyinä aihealueittain.
Myös Wikin kahlaaminen riittäisi, mutta sinullahan ei ollut aikaa ... etkä viitsi nähdä vaivaa...
http://linux.fi/wiki/Etusivu
http://cs.stadia.fi/~kuivanen/linux/index.php
Joo joo, mutta se liitoskohta? Pari lausetta siitä käsitteestä mieluummin kuin...
Mounting point? Siis joku (laite?) kytketään jollakin tavalla johonkin tai poistetaan käytöstä kuten Windowsin laitteet (DVD, kovalevy, USB-tikku jne) . Onko tässä kyse koneen resurssien allokoinnista (vrt. windowsin keskeytykset...)
Vai eikö Linux osaa hakea omia järjestelmätietoja ilman, että sille kerrotaan mistä hakemistosta alkaen hakea?
Pari sanaa riittäisi valaisemaan tätä akuuttia probleemaa. Ei varmaan kaikki täällä tiedä mikä retloginen lithrixioterminen adheesio on vai tietääkö ja pitääkö se kaikkien tietää.
http://linux.fi/wiki/Linuxin_hakemistorakenne
(Ctrl-F) tältä antamaltasi sivulta "http://linux.fi/wiki/Linuxin_hakemistorakenne" sanaa-liitoskohta. Montako löysit? Itse en yhtään. Eikö liitoskohta olekaan Linuxin normaali termi?
No minäpä järkevänä ihmisenä neuvon Ubuntun asentajia, että kun siellä kysytään liitoskohtaa niin kirjoittakaa vaikka "/pakkoruotsi". Ei sillä tunnu olevan mitään väliä tähänmennessä eteentulleiden vinkkien perusteella.
PS. Onneksi kukaan ei ole kysynyt mitä se piste (.) hakemiston edessä oikeasti tekee muuta kuin, että hakemisto ei näy normaalissa selauksessa.
Kiitos kaikille osaamatonta aloittelijaa valistaneille.
Öh äh no jos yritän jotenkin selventää asiaa jos vaan osaan..
Eli liitoskohta on hakemistonimi joka liittää fyysisen datan tiedostojärjestelmään. Ajatellaan vaikka että luot kotihakemistoosi hakemiston nimeltä "windows" ja liität siihen joko manuaalisesti tai automaattisesti (fstab) jonkun windows-osion niin tuo hakemistonimi "windows" on siis se liitoskohta, linux liittää tuon windowshakemiston levyjärjestelmään ja linkkinä sinne on tuo hakemistonimi "windows" eli se on samalla se liitoskohta eli mountpoint.
Linux ei kovin automaattisesti liittele levyosioita minnekään koska se on verkkokäyttöjärjestelmä, kaikki levyosiot voivat tällöin sijaita missä tahansa verkossa fyysisesti erillään ja eri koneissa ja ne liitetään sieltä verkosta buutin yhteydessä levyjärjestelmään. Tämä mahdollistaa suuren kapasiteetin sekä mahdollisuuden jälleenliittää (remount) jokin hakemisto (levyosio) joka putoa pois vaikkapa fyysisen levyvian vuoksi.
Grub2 on myös minulle vielä epäselvä kun en ole ehtinyt siihen perehtymään mutta perinteinen grub oli ihan kätevä, se mahdollisti menun editoimisen dynaamisesti eli vauhdissa pystyi muuttamaan kaikki parametrit ja optiot eli vaikka kirjoitttaman koko grubin käynnistyskomennot uusiksi suoraan buutissa. Yleisin syy tähän "vikaantumiseen" on kai ollut levyjärjestyksen muuttuminen joka sekin helpotti kun käytti levyosion ID:tä perinteisen /dev -laitetunnuksen sijaan. Eli jos sinulla oli kaksi kiintolevyä ja jossain buutissa olikin usb-tikku kiinni niin sopivissa olosuhteissa grub haki jotain osiota tuolta usbilta eikä siellä ollut oikeaa dataa tms... vähän heikko selitys mutta vähän tuohon tyyliin, eli jos datan piti löytyä levyn 2 osiolta 1 mutta järjestys meni sekaisin jostain syystä niin eihän siellä osiolla sitten ollut sitä tarvittavaa dataa ja buutti päättyi virheeseen.
/home -osio olisi myös hyvä AINA tehdä omaksi osiokseen, tuosta nyt ei ilmennyt että onko sulla se erillinen osio vai juurihakemistossa. Omassa osiossaan se mahdollistaa koko käyttöjärjestelmän uudelleenasewntamisen että yhtään omaa dataa tai asetuksia katoaa vaan kaikki on lähes ennallaan asennuksen jälkeen.
"Olen tässä nyt noin 10 vuotta Linuxia käytellyt rinnan Windowsin kanssa, mutta ei ole ollut aikaa perehtyä siihen syvemmin"
Hmm.. melkoinen väite jos sattuu tietämään millainen Linux oli 10 vuotta sitten, se nimittäin vaati aika paljon perehtymistä jos sen hakusi saada asennettua. Buutti tehtiin korpulta ja cd-romppu liitettiin siihen, sen jälkeen linux kysyi kaiken hardwaresta ja piti osata vastata oikein tai tulos oli mykkä kakka ;) No, ehkä olet jotenkin onnistunut sitten soosaamaan itse läpi mikäli puhut totta.
tuo mountin Point sai uuden näkökulman ja selostus oli oikein hyvä. Kunhan nyt vain ymmärin oikein, että ulkoisista syistä liitoskohtaa tarvitaan, ei Linuxin omista syistä, vai...
Grub vaatis kyllä selvempää ohjeistusta. Jos se hajoaa useiden käyttöjärjestelmien koneessa, on edessä pahimmillaan koko järjestelmän uudelleenasennus. Edes tuo SuperGrub-CD ei aina tuo tarvittavaa apua. Näin olen asian kokenut.
Joo ennen Linux, aivan kuten CP/M ja dos olivat erilaisia kuin nykyiset graafiset liittymät. Red Hat 6 oli erityisen suosittu vaikka jotkut versiot sitä ennenkin olivat kokeiluissa. Jotenkin silloin näki enemmän vaivaa pelkän käyttöjärjestelmän takia ja komentorivit olivat käteviä.
......siihen / merkkiin.
Grub2 on aika hankala, varsinkin kun nörtit ylpeyksissään eivät viitsi ohjesivuja kääntää selkeälle suomen kielelle että voisi asiaan perehtyä äidinkielellään. Laita vaha Grub niin löytyy ohjeita ja on simppeli.
Grub2:n etuna on, että se etsii tehokkaasti koneelta käyttöjärjestelmiä (kernelit), ja arpoo niiden käyttöjärjestelmät aina Windows-versioita myöten.
Ohjeiden kääntäminen onkin jo toinen juttu. Mutta useimmat selvinnevät englanninkielisillä yleismaailmallisilla ohjeilla: http://grub.enbug.org/Manual
Yleisohjeena update-grub ja lopulta grub-install
Tuskin tuolla ylpeydellä on mitään tekemistä asian kanssa. Grub2 vaan on aika uusi juttu ja kokeneemmat linuxkäyttäjät mieluummin käyttävät edelleen vanhempaa grubia. Voisin itsekin kääntää ja ohjeistaa jos vaan ehtisin mutta kun en ehdi, en ole itsekään ehtinyt perehtymään grub2:een.
Mutta kyllä näillä uudistuksilla aina jokin looginen selitys on, yleensä siis järkevästikin looginen, ei sitä turhaan ole kehitetty tai käyttäjien kiusaksi. Joskus se tosin tuntuu siltä kun joutuu opettelemaan uutta asiaa. Olen siirtänyt uuden opettelemisen sellaiseen tulevaisuuden ajankohtaan jossa minulla on oikeasti aikaa perehtyä asiaan, voin sitten kyllä suomennella ja neuvoa kunhan itse tajuan mikä tuo grub2 on ja miten se toimii. Monella muulla on varmaan sama tilanne että on muutakin puuhastelua kuin käännellä grub2 suomeksi.
Voihan tuo jonkun kohdalla olla ylpeys-kysymyskin muuta kyllä useimmat linuxistit ihan mielellään neuvovat vähemmän kokeneita ns. aloittelijoita.