Kuukauden kysymys

Miksi elän, vaikka olen syntynyt kuolemaan?
18368
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 18

Vanhimmat

Se on tätä elämää poika (tai tyttö:)). Elämä on kovaa ja sen tarkoituksena on elää, olla osa luonnonkiertokulkua.

Käännetään kysymyksesi toisinpäin. Haluaisitko elää jos et tietäisi kuolevasi? Who wants to live forever? Katoaako elämältä merkitys jos se olisi ikuista? Juuri elämän rajallisuus tekee siitä mielestäni elämisen arvoisen :)

Äänestä
  • Elämisen tuska on myös suuri. Elottomalla kaikki pelko, ahdistus ja kärsimys on olematonta. Eikö näin ollen elottomana olisi kaikkien parempi olla?

    Äänestä

  • norcen kirjoitti:

    Elämisen tuska on myös suuri. Elottomalla kaikki pelko, ahdistus ja kärsimys on olematonta. Eikö näin ollen elottomana olisi kaikkien parempi olla?

    Täytyy ottaa huomioon, että elottomalla ei ole myös vastaavasti niitä hyviä tunteita. Elämä sattuu olemaan vain ala ja ylämäkiä. Ja niinku sanottua, se kaikki mitä elämään kuuluu ja koko elämä on luonnonkiertokulkua.

    Äänestä

  • ....... kirjoitti:

    Täytyy ottaa huomioon, että elottomalla ei ole myös vastaavasti niitä hyviä tunteita. Elämä sattuu olemaan vain ala ja ylämäkiä. Ja niinku sanottua, se kaikki mitä elämään kuuluu ja koko elämä on luonnonkiertokulkua.

    mistäs sitä ikinä tietää onko elottomilla tunteita jäljellä? ehkä ne ei vaan osaa...ilmaista itseään :p

    Äänestä

  • sammyy_ kirjoitti:

    mistäs sitä ikinä tietää onko elottomilla tunteita jäljellä? ehkä ne ei vaan osaa...ilmaista itseään :p

    Täydellisen varmuuden vuoksi ei siis pidäkään pelkästään kuolla, vaan tuhoutua täydellisesti. Tulla olemattomaksi.

    Äänestä

  • ....... kirjoitti:

    Täytyy ottaa huomioon, että elottomalla ei ole myös vastaavasti niitä hyviä tunteita. Elämä sattuu olemaan vain ala ja ylämäkiä. Ja niinku sanottua, se kaikki mitä elämään kuuluu ja koko elämä on luonnonkiertokulkua.

    Hyvät tunteet ovat vain väliaikaisia. Kärsimys on ikuinen niin kauan kuin on elämää.

    Äänestä

  • norcen kirjoitti:

    Hyvät tunteet ovat vain väliaikaisia. Kärsimys on ikuinen niin kauan kuin on elämää.

    Sen takia että tajuttaisiin arvostaa elämän kauneutta, kun se on niin lyhyt. (:

    Äänestä

  • 14veetyttå kirjoitti:

    Sen takia että tajuttaisiin arvostaa elämän kauneutta, kun se on niin lyhyt. (:

    Mitä hyötyä siitä loppujen lopuksi on, kun muistomme katoavat?

    Äänestä

  • norcen kirjoitti:

    Mitä hyötyä siitä loppujen lopuksi on, kun muistomme katoavat?

    Ei mitään.

    Äänestä

  • - kirjoitti:

    Ei mitään.

    Aivan oikein.

    Äänestä

  • norcen kirjoitti:

    Täydellisen varmuuden vuoksi ei siis pidäkään pelkästään kuolla, vaan tuhoutua täydellisesti. Tulla olemattomaksi.

    mä mielimmun kärsisin kuin lakkaisin olemasta

    Äänestä

  • norcen kirjoitti:

    Aivan oikein.

    Mutta elämä on kaikki mitä meillä on, joten yritetään edes. Toista elämää ei tule.

    Äänestä

  • life is life kirjoitti:

    Mutta elämä on kaikki mitä meillä on, joten yritetään edes. Toista elämää ei tule.

    Miksi paeta väistämätöntä?

    Äänestä

  • sammyy_ kirjoitti:

    mistäs sitä ikinä tietää onko elottomilla tunteita jäljellä? ehkä ne ei vaan osaa...ilmaista itseään :p

    Hui :S
    Ja ne kärrätään polttouuniin eikä kukaan tiiä että ne tuntee ja tajuaa vielä...

    Äänestä

Elät kehällä, hyvä ystävä. Kaikkeus on kehämäinen. Ei suora viiva, kuten palikka-aivot ja länsimainen filosofia luulevat.

Vastaus on: asioita ei voi loppujen lopuksi erottaa toisistaan. On älyttömän paljon näkökulmia ja vastakohdat tarvitsevat toisiaan ollakseen olemassa. Mitä olisi elämä ilman kuolemaa? Olisiko sillä mitään arvoa? Tietäisimmekö elävämme?

Elämä on kuin olisi keskellä valtavaa mobilea. Kun koskettaa yhtä sen osaa kaikki muu koko valtavassa mobilessa liikkuu. Kun koskettaa toista kohtaa, jälleen kaikki koko valtavassa mobilessa on eri lailla. Koskettele ja ihaile. Älä kysele typeriä, kuten "miksi". Mitään syytä ei ole. Kaikki liittyy kaikkeen ja sekoittuu kaikkeen. Elä, nauti, katsele, anna olla.

Et ole syntynyt sitä varten, että kuolisit, vaan jotta eläisit ja sen jälkeen kuolisit. Älä hypi asioiden järjestyksen yli.

Äänestä
  • viku-viivi on väärässä. "Miksi?" on ainut kysymisen arvoinen kysymys.

    Äänestä

  • independent_mind kirjoitti:

    viku-viivi on väärässä. "Miksi?" on ainut kysymisen arvoinen kysymys.

    Miksi ei?

    Moni voisi kysyä: miksi en elä? Ihminen voi elää tuntematta ja kokematta "elävänsä", se ei ole edes harvinaista.

    Vaikeaan kysymykseen on näppärä vastata kysymyksellä: Miksi en elä vaikka olen elossa? Miksen koe, tunne eläväni? Miltä elämä tuntuu? Miksi tuntuu näin tyhjältä?

    Äänestä

Juuri siksi, että et vois kuolla, ellet eläis eka.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


norcen kirjoitti:

Miksi elän, vaikka olen syntynyt kuolemaan?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu