Suomessahan vastaavaa tutkimusta ei ole tehtykään, mutta tässä ruotsalaistutkimuksen tulosta malliksi. Samantyylisiin tuloksiin on päädytty myös useissa muissa maissa, joten Suomi ei varmasti ole poikkeus sijaishuollossa tapahtuneen kaltoinkohtelun suhteen. Ei varsinkaan sen takia, että lapset ovat siellä täysin ilman virallista valvontaa olevissa oloissa. Sossut ovat myöntäneet, että heillä ei ole valvontaan resursseja ja samoin lääninhallitukset myöntävät, että todellista valvontaa ei ole.
http://www.knuutilaki.net/node/34
"Ruotsalaisessa selvityksessä lasten laiminlyönti on jaoteltu seuraavien otsikoiden alle;
1.laiminlyönti
a)riittämätön huolenpito, esimerkiksi puutteet terveydenhuollossa, hampaidenhoidossa, vaatetuksessa, hygieniassa, ravinnossa
b)riittämätön valvonta, esimerkiksi vaarallinen ympäristö, valvomatta jättäminen, päihteiden väärinkäyttö
c)riittämätön koulunkäynti, oppivelvollisuuden laiminlyönti, koulunkäynnin estäminen, opiskelun estäminen
Vajaa 90 % haastatelluista kertoi näitä laiminlyöntejä tapahtuneen.
2.fyysinen väkivalta (tekoväline)
a)kasvatustarkoituksessa
b)kiihtymyksen vallassa
c)sadistinen väkivalta
Miltei puolet haastatelluista kertoi, että heitä oli lyöty jollain tekovälineellä (risu, remmi, mattopiiska, keppi, harjalla jne.).
3.muu fyysinen väkivalta
Runsas ¾ haastatelluista kertoi muusta fyysisestä väkivallasta, mm. kasvoille lyöminen, korvapuustin antaminen, retuuttaminen, töniminen, potkiminen, polkeminen, nipistäminen.
4.uhkaus ja uhkaava tilanne
30 % haastatelluista kertoi, että heidän henkeään on uhattu. Tilanteissa on ollut mukana ase, kirves, puukko tms.
Noin 40 % haastatelluista kertoi joutuneensa johonkin uhkaavaan tilanteeseen.
5.hyväksikäyttö työssä
Yli puolet haastatelluista oli joutunut hyväksikäytetyksi raskaassa työssä, joko maataloustyössä metsätyössä tai muussa työssä.
6.koskemattomuuden loukkaus, eriarvoinen kohtelu ja epäoikeudenmukaisuus
a)erityiskohtelu (kielteinen)
b)eristäminen läheisistä tai yhteydenpidon rajoittaminen
c)loukkaava puhetapa
d)identiteetin riistäminen (kulttuurinen, poliittinen, uskonnollinen)
e)ruumiillisen koskemattomuuden loukkaus
f)halveksiva ja epäoikeudenmukainen kohtelu
g)eristäminen / liikkumisvapauden rajoitus
h)valvonta (päiväkirja, puhelut, posti)
i)lapsen omaisuuden tai eläimen piilottaminen, poisottaminen
j)väärä diagnosointi
k)pakkoabortti /sterilointi
Noin 86 % haastatelluista oli kokenut tähän ryhmään kuuluvaa laiminlyöntiä.
7.seksuaalisuuden loukkaus
Lähes puolet haastatelluista kertoi, että sijaisisä, sijaisäiti, laitosten henkilökunta, muut nuoret, sijaisperheen sukulaiset tai tutut ovat tehneet heille seksuaalista väkivaltaa.
8.fyysisesti ja/tai psyykkisesti vahingollinen pakko, sääntö, rangaistus
Noin ¾ haastatelluista kertoi tähän ryhmään kuuluvista teoista.
Selvityksen johtopäätökset
Ruotsalainen selvitys tuotti samankaltaista tietoa kuin Norjan, Australian, Irlannin ja Kanadan tutkimuksissa on saatu.
Tutkimuksessa kuitenkin kävi ilmi, että lapset ovat joutuneet paljon pahemman laiminlyönnin kohteeksi sijaishuollossa kuin mitä olivat ne olosuhteet, joista heidät on otettu huostaan.
Sijaishuollossa kaltoinkohdellut lapset ovat olleet julkisen vallan suojeluksessa ja joutuneet laiminlyödyiksi. Sosiaaliviranomainen on epäonnistunut huolenpidon ja suojan antamisessa lapselle.
Selvitysmiehet esittävät toimenpiteitä, jotta tulevaisuudessa voitaisiin estää sijaishuollossa tapahtuva kaltoinkohtelu. Se ehdottaa, että jokaisella sijoitetulla lapsella tulisi olla sijaishuoltoa tarjoavasta tahosta riippumaton vastuuhenkilö. Hänen tulisi käydä lapsen luona vähintään neljä kertaa vuodessa ja tavata hänet kahden kesken.
Tutkimuksessa kiinnitettään huomiota myös siihen, ettei sosiaaliviranomainen noudata lakeja ja säännöksiä. Tämän korjaamiseksi on säädettävä seuraamuksista, joita laiminlyöjävirkamieheen kohdistetaan."
http://www.knuutilaki.net/node/34
"Ruotsalaisessa selvityksessä lasten laiminlyönti on jaoteltu seuraavien otsikoiden alle;
1.laiminlyönti
a)riittämätön huolenpito, esimerkiksi puutteet terveydenhuollossa, hampaidenhoidossa, vaatetuksessa, hygieniassa, ravinnossa
b)riittämätön valvonta, esimerkiksi vaarallinen ympäristö, valvomatta jättäminen, päihteiden väärinkäyttö
c)riittämätön koulunkäynti, oppivelvollisuuden laiminlyönti, koulunkäynnin estäminen, opiskelun estäminen
Vajaa 90 % haastatelluista kertoi näitä laiminlyöntejä tapahtuneen.
2.fyysinen väkivalta (tekoväline)
a)kasvatustarkoituksessa
b)kiihtymyksen vallassa
c)sadistinen väkivalta
Miltei puolet haastatelluista kertoi, että heitä oli lyöty jollain tekovälineellä (risu, remmi, mattopiiska, keppi, harjalla jne.).
3.muu fyysinen väkivalta
Runsas ¾ haastatelluista kertoi muusta fyysisestä väkivallasta, mm. kasvoille lyöminen, korvapuustin antaminen, retuuttaminen, töniminen, potkiminen, polkeminen, nipistäminen.
4.uhkaus ja uhkaava tilanne
30 % haastatelluista kertoi, että heidän henkeään on uhattu. Tilanteissa on ollut mukana ase, kirves, puukko tms.
Noin 40 % haastatelluista kertoi joutuneensa johonkin uhkaavaan tilanteeseen.
5.hyväksikäyttö työssä
Yli puolet haastatelluista oli joutunut hyväksikäytetyksi raskaassa työssä, joko maataloustyössä metsätyössä tai muussa työssä.
6.koskemattomuuden loukkaus, eriarvoinen kohtelu ja epäoikeudenmukaisuus
a)erityiskohtelu (kielteinen)
b)eristäminen läheisistä tai yhteydenpidon rajoittaminen
c)loukkaava puhetapa
d)identiteetin riistäminen (kulttuurinen, poliittinen, uskonnollinen)
e)ruumiillisen koskemattomuuden loukkaus
f)halveksiva ja epäoikeudenmukainen kohtelu
g)eristäminen / liikkumisvapauden rajoitus
h)valvonta (päiväkirja, puhelut, posti)
i)lapsen omaisuuden tai eläimen piilottaminen, poisottaminen
j)väärä diagnosointi
k)pakkoabortti /sterilointi
Noin 86 % haastatelluista oli kokenut tähän ryhmään kuuluvaa laiminlyöntiä.
7.seksuaalisuuden loukkaus
Lähes puolet haastatelluista kertoi, että sijaisisä, sijaisäiti, laitosten henkilökunta, muut nuoret, sijaisperheen sukulaiset tai tutut ovat tehneet heille seksuaalista väkivaltaa.
8.fyysisesti ja/tai psyykkisesti vahingollinen pakko, sääntö, rangaistus
Noin ¾ haastatelluista kertoi tähän ryhmään kuuluvista teoista.
Selvityksen johtopäätökset
Ruotsalainen selvitys tuotti samankaltaista tietoa kuin Norjan, Australian, Irlannin ja Kanadan tutkimuksissa on saatu.
Tutkimuksessa kuitenkin kävi ilmi, että lapset ovat joutuneet paljon pahemman laiminlyönnin kohteeksi sijaishuollossa kuin mitä olivat ne olosuhteet, joista heidät on otettu huostaan.
Sijaishuollossa kaltoinkohdellut lapset ovat olleet julkisen vallan suojeluksessa ja joutuneet laiminlyödyiksi. Sosiaaliviranomainen on epäonnistunut huolenpidon ja suojan antamisessa lapselle.
Selvitysmiehet esittävät toimenpiteitä, jotta tulevaisuudessa voitaisiin estää sijaishuollossa tapahtuva kaltoinkohtelu. Se ehdottaa, että jokaisella sijoitetulla lapsella tulisi olla sijaishuoltoa tarjoavasta tahosta riippumaton vastuuhenkilö. Hänen tulisi käydä lapsen luona vähintään neljä kertaa vuodessa ja tavata hänet kahden kesken.
Tutkimuksessa kiinnitettään huomiota myös siihen, ettei sosiaaliviranomainen noudata lakeja ja säännöksiä. Tämän korjaamiseksi on säädettävä seuraamuksista, joita laiminlyöjävirkamieheen kohdistetaan."
Vastaukset 14
Vanhimmat
"Tutkimuksessa kuitenkin kävi ilmi, että lapset ovat joutuneet paljon pahemman laiminlyönnin kohteeksi sijaishuollossa kuin mitä olivat ne olosuhteet, joista heidät on otettu huostaan."
Ihan varmasti näin on. Varsinkin Suomessa, jossa on päädytty laittomiin huostaanottoihin jopa puuttuvien peruspalvelujen takia tai yksinkertaisesti siksi, että luokkayhteiskunnan rakentamisen sfääreissä liitelevät kuntapoliitikot eivät välitä budjetoida rahaa riittävästi lastensuojelun tarvitsemiin avohuollon tukiin.
Täysin uskottavaa valitettavasti. Voin henkisesti pahoin ajatellessani niitä monia omista vanhemmistaan riistettyjä lapsiparkoja, jotka ovat joutuneet loukkuun suomalaisen lapsikaappausmafian toimesta. Kuka auttaisi heitä?
Suomi on innolla auttamassa ulkomaisia avuntarvitsijoita. Lähetetään katastrofialueille apua jne. En missään nimessä väheksy sitäkin apua, mutta millä oikeudella yksikään suomalainen sulkee silmänsä siltä mitä maamme rajojen sisällä tapahtuu. Omassa lähipiirissämme! Täällä on hätä, nimenomaan huostaanotetuilla. Voisiko joku tehdä jotain? Voimmeko me tehdä jotain? Ehdotan toimittajia salaa kuvaamaan ja haastattelemaan näitä huostaanotettuja ja heidän olojaan. Vai pitäisikö ilmoittaa Amnestyyn että täällä on panttivankeja jotka pitäisi vapauttaa. Jokainen nimeltä mainittuna ja valokuvan kera!
kaikki nuo on lapseni sij.perheessä kokenut 3v aikana ennen siirtoa perhekotiin.
Yx oli jota ei tapahtunut eli tuo pakkoabortti /sterilointi kaiken muun kävivät läpi.
Lapset olivat jopa nämä aiheet kirjoittaneet hallinto-oikeudelle vaan hallinto-oikeus joko ei lukenut lainkaan tai katsoivat sormien läpi lasten kirjoittamat asiat ja sossukin oli koko ajan tietoinen näistä tapauksista mutta ei noteeranut tai puuttunut sij.perheen touhuihin lainkaan.
kokemus, että vaikka lasta pahoinpideltiin, ei sossu kuulema voinut puuttua, koska lapsessa ei ollut näkyviä jälkiä tönimisestä, tuuppimisesta, läimäyttelystä, karjumiesta, pelottelusta ja uhkailusta, tapahtuneesta hoitovirheestä jne.
Miksi näyttöä sijaishuoltoa vastaan tarvittiin, kun jos epäily kohdistuu lapsen omiin vanhempiin, ei mitään näyttöä tarvita, pelkkä jonkun tekemä huu-haa-ilmoitus riittää. Ja toimena on yleensä silloin kiireellinen huostaanotto.
Lapsi joutuu silloin olemaan huostassa koko sen ajan, mitä rikostutkinnan valmistuminen ja rikosoikeuden käsittelyn odottelu odottelu kestävät. Sen jälkeen odotetaan vielä, että huostaanotto käsitellään vielä erikseen hallinto-oikeudessa siitä huolimatta, vaikka pahoinpitelylle ei rikostutkinnassa perusteita löytyisikään tai rikosoikeus katsoo epäilyn toteennäyttämättömäksi. Näin lapsi joutuu olemaan huostaanotettuna jopa toista vuotta, ehkä pitempäänkin, vaikka hänet lopulta kotiutettaisiinkin.
valmistellaan silti kuumeisesti koko maassa. Kuten huomaamme, sijaisperheeksi pääsee aika helpolla, luvilla toimivan sijaishuoltopaikan perustaminen on jo hankalampaa. Esimerkkejä kaltoinkohtelusta sijaisperheissä on paljon, niin niitä on varmasti myös muissa alan paikoissa, muttamutta!!
Lupaperusteinen toiminta aiheuttaa valvonnan ja sitä hoitaa nykyään Avit, sekä sijaintipaikkakunta. Sijaisperhettä ei valvo kukaan, eikä sopivuutta tarkasteta kuin kosmetiikan osalta. Kuitenkin kaikki kaupungit ovat kovaa vauhtia apinoimassa Oulun mallia (jota suitsutetaan), jossa KAIKKI sijoitetaan sijaisperheisiin. Tämä on puhtaasti lastensuojelulain kiertämistä. Näin saadaan kuitenkin halvempia sijoituksia, ns. 3 yhden hinnalla, niinkuin norjalaisella miestenvaateketjulla. Tuntuu naurettavalta, että viranomaisemme törmäilevät toisiinsa uin idiootit. Ensin säädetään maailman paras ls-laki, ja sitten huomataan, että lasten parhaaksi tehdystä laista tulee sellainen, että se nostaa sijaishuollon kustannukisa entisestään. No, sitten pitää kuseksia lain päälle.
Jatkan taas joku päivä!!
Sunnuntaisuomalainen 19.7.2009. Sijaiskärsijät.
Reilut 5000 lasta elää sijaisperheeessä. Atviolta joka kymmenes sijoitus epäonnistuu.
-Tutkimuksen mukaan noin 10 prosenttia sijoituksista perhehoidossa katkeaa.
Niisssä on minesti se tilanne, että sosiaaliviranomaisten tuki on ollut riittämätöntä, jolloin sijaisvanhempi väsyy. Silloin saattaa tulla ylilyöntej ä ja olisi tarvittu valvontaa.
Viranomaisten tietoon on tullut muun muasssa lapsen välinpitämätöntä kohtelua, alistamista, eristämistä fyysistä kurittamista, ja seksuaalista hyväksikäyttöä. Perhehoitoliiton toiminnanjohtaja Pirjo Hakkarainen sanoo.
-Epäonnistuneet sijoitukset ovat tuttuja myös Sukupuu ry:lle.
Meidän kokemuksemme mukaan sijoituksia tehdään liika mielivaltaisesti, kuulematta lasta ja omaisia.
Pirkanmaalla
-Kenties lisätraumoilta vältyttäisiin, antamallaikea apu, oli kyseessä terveydelliset syyt, tai niinsanottu uusavuttomuus.
-Helsingissä tehdyn selvityksen mukaan sijoitus purkautui kuitenkin lähes aina sijaisvanhemman aloitteesta. Yleisin syy oli väsymys. Toiseksi suurin syy. oli sijaisperheen muuttunut tilanne tai avioero.
Perhehoidon asiantuntijan Tarja Jantusen selvityksessä oli mukana 61 Helsingissä vuosina 2004-2005 katkennutta sijoitusta. Näissä viidessä oli syynä lapsen ruumiillinen, tai henkinen kaltoinkohtelu: tukistamista, tönimistä, suihkun alla seisottamista, alistamista ja välinpitämätöntä kohtelua.
Tällä hetkellä reilu puolet sijaisperheistä valmennetaan. Yksi valmannuksia järjestävä taho on Pelastakaa Lapset ry
-Tutkija johanna Hiitola kertoo, että sijaishuoltajat olivat syyllistyneet kohtuuttomiin rangaistuksiin ja fyysitä väkivaltaa olivat teneet hoitopaikan muut lapset.
*******
Olisiko syytä vaatia, että sijaisperheille suoritettaisiin mielentilatutkimus, ennenkuin heille annetaan lapsia hoidettavaksi?
Linkki uutiseen.
http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=434357
---
Mikään puolueeton taho ei ole Suomessa tutkinut sijaishuollon kaltoinkohtelua eikä varmasti alakaan tutkia. Lapsikauppa on hyvä bisnes ja alan yrittäjät - ei lapset- ovat poliitikkojen ja valtiovallan suojeluksessa.
hallituksen edustaja kertoi tv:ssä, että heidänkin tekemänsä "valvonta" tapahtuu vain paperilla.
Siis laitosluvalla toimiva yritys joutuu kirjaamaan ylös ne tapaukset, mitkä ovat johtaneet esim. lapsen eristyshuoneeseen siirtämiseen. Alle 12-vuotiaiden kohdalla eristyksestä käytetään nimeä rauhoittumishuone. Lain mukaan he joutuvat lähettämään lääninhallitukseen nuo selvityksensä ja totta kai he laativat ne siten, että paperilla näyttää sille kuin lakia olisi noudatettu, vaikka todellisuudessa se olisi ollut täyttä sadismia lasta kohtaan.
Tuohon kirjallisten selvitysten lukemiseen rajoittuu siis lääninhallitusten tekemä "valvonta", ei kai se Avisinkaan taholta muuta liene. Vai onko se pelkkä valitusviranomainen?
aikanaan moneen kertaan, mitä on kaltoinkohtelu. Sitähän voi olla monenasteista, esim. väkivallan ymmärtävät kaikki kaltoinkohteluksi, mutta tuo tutkimus tarjoaa tällaisen listan kaltoinkohtelusta, jota nimenomaan suomalainen sijaishuoltokaan ei ymmärrä sellaiseksi:
koskemattomuuden loukkaus, eriarvoinen kohtelu ja epäoikeudenmukaisuus
a)erityiskohtelu (kielteinen)
b)eristäminen läheisistä tai yhteydenpidon rajoittaminen
c)loukkaava puhetapa
d)identiteetin riistäminen (kulttuurinen, poliittinen, uskonnollinen)
e)ruumiillisen koskemattomuuden loukkaus
f)halveksiva ja epäoikeudenmukainen kohtelu
g)eristäminen / liikkumisvapauden rajoitus
h)valvonta (päiväkirja, puhelut, posti)
i)lapsen omaisuuden tai eläimen piilottaminen, poisottaminen
j)väärä diagnosointi
k)pakkoabortti /sterilointi
Noin 86 % haastatelluista oli kokenut tähän ryhmään kuuluvaa laiminlyöntiä.
8.fyysisesti ja/tai psyykkisesti vahingollinen pakko, sääntö, rangaistus
Noin ¾ haastatelluista kertoi tähän ryhmään kuuluvista teoista.
suuri määrä, mitä tämän tutkimuksen mukaan sijaishuollossa esiintyy seksuaalista hyväksikäyttöä:
"7.seksuaalisuuden loukkaus
Lähes puolet haastatelluista kertoi, että sijaisisä, sijaisäiti, laitosten henkilökunta, muut nuoret, sijaisperheen sukulaiset tai tutut ovat tehneet heille seksuaalista väkivaltaa."
Suomessa on tänä vuonna julkaistu tutkimus lasten kokemuksista väkivallasta sijaishuollossa:
Ellonen, Noora & Pösö, Tarja: Lasten väkivaltakokemukset lastensuojelulaitoksissa ja sijaisperheissä. Yhteiskuntapolitiikka, 75 (2010):1, 34 - 43.
Timo Saloviita kritisoi tutkimuksen tapaa arvioida aineistoa. Kyselyaineisto on kerätty vuonna 2008. Noora Ellosen ja Tarja Pösön tulkinnan mukaan sijaishuollossa työskentelevät aikuiset ovat vähemmän väkivaltaisia lapsia ja nuoria kohtaan kuin vanhemmat keskimäärin. Saloviidan mukaan tuo on väärä johtopäätös, ja hän selittää sen hyvin Yhteiskuntapolitiikka-lehden verkkosivuilta löytyvässä puheenvuorossaan.
http://yp.stakes.fi/FI/keskustelu/100407.htm
Käykää lukemassa, millaiseen ajatusharhaan tutkijat lankesivat.
Wikipedian sivuilla käsitellään lasten katoinkohtelua, sekä lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa, että perheväkivaltaa . Muunmuassa lapsiin kodistuvaa väkivaltaa sijaisperheissä. Laitoksissa ja instituutioissa,.
Muita aiheita katso myös.
Lapsen hyväksikäyttö.
Lapsikauppa.
Väkivalta.
Perheväkivalta.
Vauvan ravistelu.
Kuritus.
Fetaalialkohoolisyndrooma.
Lapset koekaniineina lääketutkimuksissa.
Lastensuojelulaki.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lapsen_kaltoinkohtelu
-----
Sunnuntai-iltana Radio 1:ssä Ben Furman sivusi lapsen rankaisemista.
Nyt kun on taottu aikuisten päähän ja lakiin, ettei saa tukistaa, ei luunappeja, ei fyysistä rankaisua, niin jäljellä on vielä monta väärää keinoa. Seuraavaksi pitäisi kieltää lapselle huutaminen. Mitä huutamisen tilalle, en löydä googlettamalla.
Rajoja ja rakkautta pitäisi antaa, mutta mitkä rajanlaitot on hyviä ja sallittuja. Ei edes ulkoilurajoitukset, huoneeseen määrääminen, kotiaresti, viikkorahan pidättäminen ym vastaava ole sopivia.
Mielestäni lapsen henkinen manipulointi kasvattajan mieleiseksi (kasvattaja jää roikkumaan kasvatetun olkapäille huutamaan määräyksiään koko loppuiäksi, kuten Sindbad merenkulkijalle meinasi käydä viidennellä matkallaan, sadussa edellisen sukupolven edustajaa sanotaan "meren herraksi", mutta hänen nimekseen sopii myös "kasvatus") on vielä pahempi asia kuin lievä fyysinen väkivalta tai huutaminen. Vaikka pahoja kaikki.
Tarvittaisiin kunnon tietoiskut tästä aiheesta TV:hen.
Mutta sen asiantuntijan, joka asian oivaltaa, pitää ensin saada rahastaa itselleen oivalluksistaan ja ajan pitää muutoinkin tulla kypsäksi, ennenkuin asia voidaan esittää julkisesti yhteiskuntaan ja kansalle, muutoinhan sitä asiaa ei vastaanoteta ja esittäjä laitetaan naurunalaiseksi.
Uskon, että aikuisen kiireettömyys olla lapsen kanssa (onko sellaista aikuista?), asioiden selittäminen (keskustelu) yhä uudestaan ja uudestaan ja lapsesta pitäminen (rakkaus on ylisana) ovat riittävät, muuta ei tarvita.
Lapsen kanssa pitää muistaa, että lapsi voi olla oikeassa, aikuiset on vajavaisia ajattelussa, koska aikuiset on saaneet vaurioittavan kasvatuskohtelun.
Timo Saloviita kirjoittaa, että tutkijat Noora Ellonen ja Tarja Pösö haksahtivat sellaiseen ajatusvirheeseen, että he eivät tarkastelleet lasten kokemuksia ajallisesti yhtä pitkinä jaksoina. Ongelma on siis siinä, että lapsilla saattoi olla hyvin lyhyitä kokemuksia sijaishuollosta, mutta omien vanhempiensa kanssa lapset olivat eläneet kymmenen vuotta ja kauemminkin. Sijaishuollon aikuisista kokemusta oli tyypillisesti vain muutamia kuukausia.
Timo Saloviita heittääkin puheenvuorossaan, että siihen nähden sijaishuolto paljastuu kovin väkivaltaiseksi. Lapsille nimittäin oli kertynyt sijaishuollosta kokemuksia väkivallasta noina lyhyinäkin ajanjaksoina.