Pakenetko yksinäisyyttäsi taiteeseen?

Eiköhän 30-50% yksinäisyyttä kokevaa pura yksinäisyyttään johonkin ilmaisuun, runoihin, päiväkirjaan, maalaamiseen, ompeluun.

Eri asia sitten miten monella tuo ilmaisu yltää taiteen tasolle.

Luovuus tulee siitä että täytyy rikkoa rajat. Täytyy päästä muualle.

Lapset käyttävät luovuuttaan melkein joka hetki. Esim kaupassa tulee vieras miekkonen valitsemaan maitoa. Parin sekunnin päästä lapsi sanoo äitilleen "miksi tuo setä osti sinistä maitoa?". Eli miekkonen ei ole enää joku tuntematon, vaan hän on setä. Kun häntä kutsuu sedäksi, hän "muuttuu" sedäksi. Yksi perusesimerkki siitä mistä luovuus tulee, pakosta. Luovuus helpottaa elämistä. Miksi olla luova jos kaikki tuntuisi silti yhtä vaikealta...

Luovuus on maailman järjestelyä uudelleen, helpommin ymmärrettäväksi, mielekkäämmäksi. Monesti se on pakoa tästä maailmasta, siihen johonkin mitä tykkää tehdä. Russellilla oli langat käsissään matematiikan maailmassa, hän oppi joka päivä jotain uutta, kukapa tuollaisesta ei nauttisi. Vastaavasti kun huomaa ettei enää opi mitään uutta, tai kirjailija ei keksi enää moneen vuoteen mitään kirjoitettavaa tai saa ideoita tai juonia päähänsä, tai tuntuu että kaikki on jo kirjoitettu, niin helposti turvautuu itsemurhaan. Esim Hemingway, Plath, ja onhan noita satoja muitakin.

Itse kirjoitan haikuja (noin 400 vuodessa), tankoja (noin 100 vuodessa), runoja (5-50 vuodessa), blogeja (8 taitaa olla, mutta vain kahta taidan nykyään päivittää), sarjakuvia, keskustelupalstaviestejä, deitti-ilmoituksia jne. Ja otan valokuvia (10000-20000 vuodessa) ja hiukan myös videokuvaa. Elokuvia tulee myös parisataa katsottua vuodessa. On sekin luovaa toimintaa. Kaikki pako on luovaa toimintaa, vaikka sitten katselisi uutisia. Siten myös alkoholi on luovaa toimintaa. Lasken myös urheilemisen luovaksi toiminnaksi.

Tässä joitakin 1.8. jälkeen tekemiäni haikuja.

Talvisaunojen
varauslista seinällä.
Ja alkaa sataa.

Pohjaton, vailla
seinää, kattoa, minun
itseluottamus.

On kiittäminen
naisia että heitä
on niin vitusti.

Saapua kotiin,
astella jääkaapille.
Siinä on haiku.

En ehkä ole
jumala, mutta niitä
asuu minussa.

Mieluummin yksi
suht pantava kuin nolla
jumalatarta.

Nerous tunkeutui
aamulla tajuntaani
ja katsoi peiliin.

Tänä iltana
kaikki ajatukseni
ovat Nijinsky.

Sarjat palaavat
tauoilta tänään. Yöksi
luvattu hallaa.

Kohta tiedetään
uusi Miss Universum.
Muokkaan runoja.

Kuolema tekee
sinusta runon jossa
tavuja 0.

Kuoleman haikun
tavumäärä on nolla,
nolla ja nolla.

Carpe diem eli
tänäänkin noin miljoona
katsoo Salkkarit.

Kuljen kamera,
kynä, lappu kädessä.
Ja palvon tätä.

Jokainen haiku
aina siihen saakka se
kaikkein juhlavin.

Mikä olisi
todennäköisin kohta
silmätä rakkaus?

Olen ainakin
guru juuri minuna
olemisessa.

Tärkeämpää on
saada rakkaus itseensä,
kuin se ihminen.

Onnenkeksissä
olisikin nimeni
ja numeroni.

Kohmeinen kohta
pinaattikeitossa toi
sinut mieleeni.

Haastavampaa kuin
shakki. Ja palkintona
lyhyt ikuisuus?

Siinä on riski
mennä liki ihmistä.
Karhua. Kukkaa.

En rikas, mutta
ajatusmiljonääri;
nai jos haluat.

Varo naisia
jotka kirjoittavat näin:
"pyytteetön rakkaus".

Uskottu nainen
maittaisi tänään - mitä
lie tarkoittaakaan.

Eilinen Kafkaa.
Tänään Egon Schieleä.
Tahdon Nijinskin.

Pitäisi elää
elo, josta jää suuhun
hyvä kuolema.

Kerro minulle
jokainen ikioma
salaisuutesi.

Mitä kaikkea
et voi koskaan kertoa
edes minulle?

Vihreät valot.
Ylitän suojatien, ja
lopetan haikun.

Joo, luovaan kirjoittamiseen suomi24 palstoilla.

kyllä. harrastukseni on taidepainotteisia. ne piristävät mieltä :)