Kuinka moni "tunnustaa" käyttävänsä kynää ja paperia, siis kirjoittamista, vaikeiden tunteiden tai asioiden käsittelyyn. Olen huomannut, että parhaat tetkstit tulevat silloin, kun niiden "taustalla" olevat asiat on jo käsitelty ja niihin voi suhtautua vähän neutraalimmin, vähän kuin myrsky olisi jo ohi ja kuvailisi kynällä näkemäänsä?
Ehkä teillä muilla on toisin, tai koette eri tavalla, mutta..lähellä olevista asioista on vaikeampi kirjoittaa niin, että ne tulevat ymmärretyiksi myös muille. Runojen tulkinta ja eräänlainen symboliikka, runokieli, voi toisinaan olla vaikea avattavissa sellaiselle, joka ei ole kokenut tai koe samanlaisia ajatuksia, tunteita tai elämänvaihetta.
Oli niin tai näin, eräs kirjailija tai runoilija, sanoi aikanaan "runoilla on oma arvosa - ne suojelevat täydelliseltä hulluudelta". Ehkä siinä on jokin totuuden siemen meille kaikille.
Kirjoittamisen terapia
15
430
Vastaukset
- kirjoittamalla
Etäisyys, itsensäkin katseleminen on antavaa haastavaa. Tulkinta aina hieman vaarallista, harhaanjohtavaa...
Siksi ei yhdenkään sanan kuuluisi loukata, satuttaa... Olen kanssasi samaa mieltä ! " ..oma arvonsa..." idusta kohti tietoisuutta : ) - ex.Liona28
käyttäväni kirjoittamista terapianiana (siis nyt tuli ehkä taas kirjoitusvirhe) kun tuo kielitaitoni on aika vajavainen
- nais43
..hyvin ilmaistu..."suojelevat täydelliseltä hulluudelta"...minullakin on siis suoja :)...Kyllä se terapiaa on ollutkin; kriisissä laittaa paperille ajatuksiaan, purkaa sydäntään. Vapauttavaa. Monet kerrat itkenyt esim. runoja rustatessa kynttilänkin valossakin yksinäisenä hetkenä.
Surussakin on oma kauneutensa, kaikkia tunteita pitää oppia hyväksymään tietäen että aurinko joskus paistaa risukasaankin :)kunhan muistaa sen suojan laskea aina välillä. Ettei rakenna muuria itsensä ympärille. Muuri joka suojaa, myös rajoittaa.
- nais43
DarkBlueWorld kirjoitti:
kunhan muistaa sen suojan laskea aina välillä. Ettei rakenna muuria itsensä ympärille. Muuri joka suojaa, myös rajoittaa.
...että valitettavasti olen rakentanut jo sellaisen suojan, että sen riisuminen on aika vaikeaa. Pitää iskeä päätään seinään taas, kun luulee jo päässeensä sellaisesta tai ei tiedosta sellaisen olemassaoloa. Omassa olossani sillä suojalla ei ole merkitystä, vaan on turvallinen ja tyyni olo, mutta Toinen ihminen voi kuitenkin näyttää sen sinulle ja silloin voi tulla vaikeaa siitä totutusta luopua. Kuitenkin työn alla tätänykyä.
Kiitos sinulle tarkkanäköisyydestäsi, osuitpa ihan ytimeen :))
- dfghj'''
Jep! Kirjoittaminen on mulle elinehto. Mulla menee niin, että työstän asioita samalla kun kirjoitan. Eli sitten kun on "neutraalimpi" olo, asia on jo passé.
Mitä haittaa, vaikka symboliikka/runokieli ei avaudu kaikille?! "Ymmärrettäviä" fraaseja on jo ihan tarpeeksi: "älä astu nurmikolle" , "ei talvikunnossapitoa", "sammuta valot" jne jne. Tosin noistakin saisi jonkun mehevän rakkausrunon poikimaan... saatte vapaasti napata idiksen!
Runot avautuvat lukijalle, joka lukee, jokainen ymmärtää siltä pohjalta, missä on. Se on taidekokemuksen syvin olemus. Saada sanottua sanottavansa/tuntemansa on kirjoittajan kokemus. Lukijalle se kokemus on saada jokin vaikutelma johonkin toiseen maailmaan, miten runoilija on sen verhonnut. Ei kaikkea tarvitse ymmärtää. Eiväthän kaikki ole käyneet Afrikassakaan, mutta ihastuakseen Afrikkaan heille riittää, kun saavat sinne tuntumaa jotain kautta, mikä sopii heidän käsityskykyynsä. Kirjoittaja antaa mahdollisuuden kurkata jonnekin. Taiteessa riittää, että on mieleltään avoin. Niin tekijänä kuin kokijanakin.
Näin olen itse sen havainnut, eikä kukaan ole tullut minun kokemustani korjaamaan. - 15+15
Kirjoittaminen on erittäin hyvää terapiaa ja pienessä kiukussa, suurissa pettymyksissä,
se helpottaa oloa. Sellaisessa mielentilassa syntyy myös paljon tekstiä.
Kehtaan tunnustaa, käytän tätä tapaa tunteiden ja tapahtumien pohtimiseen ja käsittelyyn . - 14
Kyllä kirjoittaminen on terapiaa. Siitä saa lohdutusta ja samalla asioita voi käsitellä
rankallakin kädellä, eikä kuitenkaan satuta ketään.
Viekää kaikki muu.... mutta älkää viekö kirjoittamista!! - pörröinen
Ehkä tavallaan juuri silloin, kun se pahin on takana. Tai juuri siinä ytimessä ollessa, kun yrittää löytää olotilalleen sanoja päästäkseen eteenpäin. Käytän kynää ja paperia terapiana, mutta myös kirjoitan lähellä olevia asioita, ei omakohtaisia. Joka tapauksessa jollain tavalla oman itseni vuoksi, päästäkseni jyvälle mitä oman pään sisällä pyörii sitten loppujen lopuksi!
Hienoa on, jos joku siitä sitten saa jotain irti tai tulkitsee sitä täysin omalla tavallaan!! =) Kaiken ei tarvitse upota kaikille... kuten "taiteessa" yleensäkin! ;-) - C. Green
toisinaan. Tosin viime aikoina on elämä ollut niin keski-ikäistä ja tylsää, ettei juurikaan ole kirjoitettavaa
Joskus kirjoittelen jopa kymmenien vuosien takaisista asioista eli välttämättä runoni eivät liity mitenkään kirjoitushetken elämäntilanteeseeni eivätkä aina edes omiin kokemuksiini.
Mainio oivallus tuo "suojelevat täydeltä hulluudelta" :D Jokainen tulkitsee runoja miten oma sisäinen peili toimii. Ja niin sen pitää varmaan ollakin.
- ,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,
terve
tämä on todellakin terapiaa, ja se että kuuluu johonkin, hyväksyttynä, on erittäin tärkeää. Ilkikurista, toisille huomaamatonta panettelua esiintyy tälläkin palstalla, jonka huomaa usein kirjoittaja itse, muiden ylistäessä
hyvääkin kirjoitusta, joka olisi hyvä ilman pahansuopaisuutta. Kirjoitat hyviä ja annat ajatuksia muillekin,
kiitos sinulle. Tämäkin oli sitten sitä kuuluisaa terapiaa, kiittäen kaikesta Kirjoitat niin runoja kuin asiaakin kirjoittamisen faktoista
että niiden tuntemuksista ... kuten minäkin toisaalle ( eri
palstalle vain),jossa olen kertonut kirjoittamisen
ihanuudesta kuin sen vaikutuksistakin.
Hyvä että kirjoitat tänne edelleenkin,joita on nautinto lukea.- minä sinulle
tämä kirjoittaminen on hyvää terapiaa, sillä myrskyn jälkeen tulee tyyni sää ja voi kirjoittaa siitä.
En kirjoita paperille vaan suoraan tänne tai kännykkään...
Ja tosi on, että runot suojelevat täydelliseltä hulluudelta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ketkä haukkuu suomalaisten ÄO:tä?
Siinä on kaksi vaihtoehtoa, joko siis rutiköyhä vajaaälyinen vasuri tai venäläinen. Kyllähän täällä käy suomenvenäläisi1383651Henkirikos kiuruvedellä
Poliisi tutkii maaliskuussa tapahtunutta 50 luvulla syntyneen kuolemaa henkirikoksena. Missä päin tälläinen sattunut1063453Diesel-ammattilainen kehuu Sanna Marinia
"Sanna Marinin (sd) hallitus loi neljä vuotta sitten väliaikaisen polttoainetukijärjestelmän, kun energianhinnat nousi202442Pitkänperjantain kunniaksi tekoälyn analyysi Riikka Purran kirjoituksesta
🧠 Mitä se kertoo "riikka"-nimimerkin lähijunassa tapahtuneesta? 1. Asenteellinen ja epäasiallinen sävy: Kirjoitus purs42245100 prosentin perintövero korjaisi myös Hitas-ongelman
Moni ei uskalla kieltäytyä perinnöstä maineen menettämisen uhalla, joten sitten tulee näitä tilanteita, joissa joutuu es282103Olen aika varma
että meidän tiemme risteäminen oli ainutkertainen tapahtuma elämässäni. En tule koskaan kohtaamaan ketään muuta, joka sa291028Läpäiseekö Martina Aitolehti Erikoisjoukot - kyllä vai ei?
Martina Aitolehti on pärjännyt mainiosti Erikoisjoukoissa. Yrittäjä on mielipiteiltään napakka ja hän sivaltaakin koulut161008- 132813
Ei ne päivät ole samanlaisia...
Toisena hymyillään ja katsellaan silmiin, toisena taas tuntuu ettei edes tunneta toisiamme, vältellään ja katseet ei vah27763Oikea syy siihen
miksi toivon ettei enää törmätä on se, että olen ihan tavattoman ihastunut sinuun. Paljon helpompi itselle kun ei saa pä34724