Uutisjuttuja: Kielikiista hallituksen sisällä
Hallituskumppanit keskusta ja RKP ovat ilmiriidassa ruotsin kielen asemasta. Keskustaministerit syyttävät ruotsin kielen ohittavan jo Suomen muut perustuslailliset oikeudet. Ruotsalainen kansanpuolue taas moittii keskustaa vaalipolikoinnista. Kiista on kuumentunut Keski-Pohjanmaan aluehallintouudistuksen uusiempien käänteiden myötä.
Julkaistu: 8.9.2010 klo 21.04
YLEn pääuutisista otettu kooste: Oululaiset hölmöt ÅÅ-pisen äärellä!
http://areena.yle.fi/video/1260926
Katso erikoisesti kohdasta 50 sekuntia alkaen oululaishölmöjä paskoruitsintunnilla!!!!
Hallituskumppanit keskusta ja RKP ovat ilmiriidassa ruotsin kielen asemasta. Keskustaministerit syyttävät ruotsin kielen ohittavan jo Suomen muut perustuslailliset oikeudet. Ruotsalainen kansanpuolue taas moittii keskustaa vaalipolikoinnista. Kiista on kuumentunut Keski-Pohjanmaan aluehallintouudistuksen uusiempien käänteiden myötä.
Julkaistu: 8.9.2010 klo 21.04
YLEn pääuutisista otettu kooste: Oululaiset hölmöt ÅÅ-pisen äärellä!
http://areena.yle.fi/video/1260926
Katso erikoisesti kohdasta 50 sekuntia alkaen oululaishölmöjä paskoruitsintunnilla!!!!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kiista ruotsinkielisten oikeuksista: Seitsemän Uutiset (8.9.)
Pohjanmaalla kiistellään ruotsinkielisen väestön oikeuksista.
Katso kohdasta 14:30 - 16:26
http://www.katsomo.fi/?progId=46295
RKP:stako ei muka pidetä? Oisko tässä syitä...
RKP on aina ollut politiikan huora,
sama kuka vallas oli, mikä värisuora.
Hallitusta laaditaan aina samaan malliin,
RKP se matkas häärii, ketkäs tulee talliin?
Meille riittää ohjelmaksi yksi lause vain,
Kieliedut turvattava, varmasti ja ain.
Ministeri taikka kaksi, meillä täytyy olla,
ihan sama mikä pesti, tyhjä kun on polla.
Kannatus se joka vaalis alaspäin laskee,
koska pohjan saavuttaa ja ottaa kiinni kaskeen?
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/09/1183549
"Keski-Pohjanmaan maalaisväestö on tuohtunut keskustaministereiden eilisestä päätöksestä. Keski-Pohjanmaan alue suuntautuu jatkossa valtionhallinnossa etelään, perusteena ruotsinkielisen väestön oikeudet. Maaseudulla lasketaan uuden aluejaon vievän viljelijöiltä kymmenien miljoonien EU-tuet vuosittain.
- No jos ei se nyt shokki ollut, mutta kyllä se järkytys joka tapauksessa oli. Että miten ruotsinkieliset pystyy vähemmistönä ajaan demokraattisessa valtiossa asian päätöksen tällä lailla, kertoo maanviljelijä Reino Paavola Kaustisilta.
Kiistassa on kyse siitä, että sijoitus etelään parantaa ruotsinkielisten palveluita, mutta vähentää puolestaan maataloustukia. Suomenkielinen maalaisväki uskoo, että Suomi rikkoo päätöksellä EU:n asetuksia asettaessaan ruotsinkielisten oikeudet aluejaossa ykkössijalle. EU:ssa alue on sijoitettu pohjoiseen vyöhykkeeseen.
- Tämä kielikysymys ohittaa tämänkin EU-asetuksen ja meitä kyllä järkyttää, että voiko Suomessa ja EU:ssa asiat olla näin, että vähemmistö määrää mitä tehdään, ihmettelee Toholammen kunnanjohtaja Jari Kangasvieri.
Ratkaisun on laskettu aiheuttavan alueelle kymmenien miljoonien eurojen menetykset erilaisina EU-tukina. EU:n lisäksi valtioneuvostolla on vielä mahdollisuus vaikuttaa päätökseen. "
Me panostimme satoja työtunteja näinkö se menikin. Käydessämme kursseja selviytyäksemme kielikokeesta - aikoina jolloin eläkkeelle jääneitä työntekijöitä ei saa korvata ja kaikilla on enemmän töitä kuin he ehtivät tehdä. Nyt tuntuu vähän tyhjältä, sanoo Helaakoski.
Kun virkamiehet Oulussa saivat vuoden aikaa osoittaakseen mitä he osaavat oli into suuri.
- Silloin ei kuulunut mitään valitusta käytävillä. Puolella meidän virkamiehillämme on korkeampi tutkinto ja ovat opiskelleet ruotsia. Sata heistä luki ja uudisti kielitodistuksensa. Mikä oli hyöty? Olisiko meidän pitänyt satsata kaikki tunnit johonkin toiseen kieleen sen sijaan?
Oulussa opittiin nopeasti, että haastattelut käydään jatkossa suomen kielellä koska heidän ruotsin kielensä ei kelpaa. Toivottavasti Pekkarinen, Kiviniemi ja varsinkin Katainen jonka ruotsista pirukaan ei saa selvää älyäisi saman asian.
SVENSKAKUNSKAPER
Bitter eftersmak i Uleåborg
Tjänstemän som kämpat hårt med att friska upp sina kunskaper i svenska i Uleåborg är nu dystra.
Deras ansträngningar underkänns när den lokala NTM-centralen inte blir tvåspråkig.
På frågan om vi ska tala svenska eller finska svarar Leila Helaakoski, direktör på Närings-, trafik- och miljöcentralen i Uleåborg snabbt:
– Vi tar det på finska. Det känns inte relevant att försöka på svenska nu längre.
Efter att det blev klart att Mellersta Österbotten med Karleby som centralort förvaltningsmässigt ska hänföras söderut gick luften ur dem som kämpat hårt för att väcka sin slumrande tjänstemannasvenska.
– Vi satsade hundratals arbetstimmar på att gå på kurs för att klara språkprovet - i tider när pensionerade arbetstagare inte får ersättas och alla har mer jobb än de hinner med. Nu känns det lite tomt, säger Helaakoski.
När tjänstemännen i Uleåborg fick ett år på sig att visa vad de kan var ivern stor.
– Då hördes inget knot i korridorerna. Hälften av våra tjänstemän har en högre examen och har studerat svenska. Hundra av dem läste på och förnyade sin språkexamen. Till vilken nytta? Borde vi ha satsat alla timmarna på något annat språk i stället?
Läste ordlistor på fritiden
Helaakoski hade själv gärna sett att hennes arbetsplats hade börjat ge service på svenska. Hon kommer från ett tvåspråkigt Helsingfors, har studerat i Uppsala och använt svenska som arbetsspråk.
– Ska man se något gott i det här så är det att vi verkligen lyckades rycka loss och kämpa fram studiemotivationen. Många läste ordlistor på fritiden.
Till den pågående debatten mellan politikerna är kommentaren lakonisk:
– Det var ju väntat att en cirkus av uttalanden sätter igång efter beslutet. Månne det inte lugnar sig när vi fått ny regering och nytt regeringsprogram ...
Gruppchef Marja-Liisa Kivilompolo vid NTM-centralen ser ändå inte språkuppdateringen som bortkastad.
- Det var bara trevligt att ta del av provet. Det är ganska nyttigt att kunna flera språk, men inte behöver alla svenskan. Jag förstår dem som bor i östra Finland, men jag är född i Tornedalen och har varit van vid att höra svenska. Jag tycker till exempel att det är roligt att kunna prata svenska när man reser i Sverige.
http://www.hbl.fi/text/inrikes/2010/9/10/d51710.php